Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
Jees, ihmisen nokkaan trico ei tuoksu mitenkään erityisen voimakkaasti. Mikä siinä on se syöntiä estävä asia, haju, maku vai sekä että, sitä en osaa sanoa. Mutta tehokasta se ainakin minun käytössä on ollut ja teho tuntuu säilyvän talven ylitse.
Oleellinen ero saippuoihin on myös siinä, että ainetta on ruiskutettu männyn latvoihin, jolloin ainetta (tuoksuineen) on hyvin tasaisesti juuri siellä missä pitää.
Osta ensi syksynä pönttö ja kokeile. Levityksessä kannattaa olla tarkkana, että kasvustot ovat kuivia ja aine ehtii kuivua ennen sateita tai yökastetta.
Pystykorvat, on harrastettu tätäkin touhua. Taitaa nykysaippuat olla vaan niin mietoja tuoksultaan, ettei teho riitä kovin pitkäksi aikaa. Tai sitten elukat tottuvat niihin, kun hajuun ei liity muuta uhkaa
On kokeiltu hyvällä menestyksellä tricoa ja hyvin vaihtelevin tuloksin erilaisia hajukarkotteita ja rhy:ltä saatua keltaista nauhaa taimikon ympärille.
Tricosta on saanut maksaa 50€/ 10 l pönttö, mutta männyn taimikon kertakäsittely syksyllä on taannut suojan seuraavan talven ylitse. ”Parhaimmillaan” hirvet ovat maanneet tricolla käsitellyssä taimikossa ja kahlanneet sieltä naapurin puolelle syömään käsittelemätöntä taimikkoa.
Erilaisten hajukarkotteiden ja ”kevyt aitaamisen” huono puoli on niiden työllistävyys, sillä niitä on hyvinkin säännöllisesti käytävä kohentelemassa talven mittaan, jotta edes jonkinlainen pelotevaikutus säilyisi. Lopputulemana kokeiluissa on ollut, että näihin tarkastus- ja kohentelumatkoihin uponneilla kustannuksilla olisi maksanut sen triconkin, jolla olisi saavuttanut huomattavasti paremman suoja.
Vastaus Jessen kysymykseen. Itänaapurissa kaikki suuryritykset ovat suoraan pienen silovikkien valtaklikin ohjauksessa ja monasti myös omistuksessakin. Asiat tehdään juuri niinkuin käsketään ja jos et tee, niin: ”Rikos kyllä löytyy, kun syyllinen on tiedossa.
Näistä suuryrityksistä ja pankeista on pumpattu erilaisilla puliveivauksilla miljarditolkulla rahaa, jotka hajautetaan ympäri maailmaa monimutkaisten rahanpesukoneiden kautta. Näillä rahoilla on mm. tuettu varsin avokätisesti erilaisia populistuisia liikkeitä, joiden kautta pyritään aiheuttamaan hajaannusta mm. Euroopan unionissa. Samoin tätä rahaa on käytetty aikoinaan jo erään yhdysvaltalaisen liikemiehen pelastamiseen nöyryyttävältä konkurssilta. Sittemmin ko. henkilöstä tuli maansa presidentti, jonka touhut olivat välillä melko erikoisia.
Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa vallan pysyminen oman klikin näpeissä, niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Iltalukemiseksi suosittelen tutustumaan Catherine Beltonin kirjaan ”Putinin sisäpiirissä”. Avaa hyvin seikkaperäisesti miten Jeltsinin ajoista päädyttiin nykyiseen silovikkien valtakauteen ja mitä siitä on seurannut. Venäläisen ”valtiokapitalismin” kanssa saa länsimaiset demokratiat olla ihmeisssään vielä monta kertaa.
Muutama omakohtainen kokemus / havainto pedoista ja niiden ”hyödyntämisestä” hirvikannan hoidossa.
Susiparin/-lauman ilmaantuminen pitäjään on johtanut pikemminkin siihen, että hirvet laumaantuvat ja keskittyvät entistä enemmän ja pienemmälle alueelle. Pitäjätasolla tarkasteltuna hirvikanta saattaa olla hyvinkin tavoitehaarukassa, mutta toisella laidalla on tyhjiöitä ja toisella taas melkein tuplasti liikaa. Siinäpä sitä riittää ”hirvikokouksiin” porinaa, kun ruvetaan lupia jakamaan.
Puuki yllä kyseli, että mikä elukka putsaa vanhoja kantoja paksustakin kaarnasta puhtaaksi? Karhut ovat innokkaita kantojen putsaajia, sillä savotan jälkeen kantoihin kaarnan alle ilmestyy toukkia, jotka ovat karhujen mieleen todellisina ”proteenipatukoina”. Joskus jos saavat rauhassa olla, niin perkaavat isoltakin alalta kaikki kannot läpi illan/ yön kähmyssä ja päivät makoilevat jossain lähipusikossa.
Pöljintä on perustaa oma haaska petojen houkuttelemiseksi palstalle hirven torjuntaan. Siinä samalla tulee helposti kouluttaneeksi yhden tai useamman karhun pihakarhuiksi tonkimaan roskiksia ja omenapuita.
Berza, tästä linkistä kohta 3.1 ja kaksi ensimmäistä kappaletta.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48542/metsatalouden-matkakustannukset/
Ei tälläkään tavalla kuuhun lennetä, eikä Tesloja ostella valtion rahoilla, mutta halutessaan voi vähentää syntyneet kulut todellisten menojen mukaan. Siinä samalla voi kauhistella miten kallista auton omistaminen ja ajaminenkin tässä maassa on.
Pöllipaulalle esimerkki: Oletetaan, että mönkijän todellisiksi vuosikuluiksi on laskettu (bensat, huollot, vakuutukset yms. ja arvon aleneminen) yhteensä 2400. Mönkijään on kertynyt ajotunteja 80h. Tällöin mönkijän todellinen tuntikustannus on 2400/80 = 30€/h. Kun ajopäiväkirjan mukaan metsäajoa on kertynyt 40h, niin verotuksessa vähennettävää kertyy 40h x 30€/h =1200 €.
Vero-ohjeessa sanotaan, että vähennykset lasketaan todellisten kustannuksien mukaan ja jos niitä ei voida osoittaa, niin sitten käytetään verottajan antamaa arvoa. Tässä tapauksessa se olisi 14€/h. Näin menetellään silloinkin, kun laite on yksityistalouden käytössä.
Juta, laskin tuolla samalla kaavalla/periaatteella mitä tuossa linkissä on Autoliittokin käyttänyt. Muutama vuosi sitten piti selvittää verottajalle mihin laskelma perustuu ja silloin kelpasi ihan hyvin. Toki auto oli käytetty ja edukkaampi, mutta sama periaate.
Itse kustannukset laskemalla voi todeta, että auton omistaminen ja sillä ajaminen on tolkuttoman kallista. Tuossa linkissä on laskettuna kustannuksia erilaisilla autoille, joten kannattaa tutustua.
Lisäys: Autoliiton laskelmasta taisi puuttua rahoituskulut, jotka nekin on laskettava mukaan.
Pöllipaula, jos et itse laske yksityistalouden käytössä olevan mönkkärin käyttökustannuksia, niin silloin on tyytyminen tuohon 14€/ tunti korvaukseen ja silloin et enää erikseen voi vähentää bensa-, huolto- tai vakuutuskuluja. Toinen vaihtoehto on itse laskea kuiteista mönkijän todelliset käyttökustannukset (polttoaine, huolto, vakuutukset, pääomakulut jne.) ja käyttää sitä saatua lukua verotuksessa.