Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
VisaKallo: Omalla kulmakunnalla jää 0,3 henkilö/kunta maastotöihin, jos sen nyt näin haluaa ajatella. Politiikka on, että yhä enemmän hankkeet menisivät automaattitarkastuksilla atk;ta hyödyntäen. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Esimerkkinä Jope tekee kemerahakemuksen Metsään.fi kautta, jossa puustotiedot näyttää ehtojen täyttyvä. Jope käy puolenpäivää kaatamassa muutaman risun ja täyttää totarin jossa kaikki on kohdallaan. Kone katsoo homma ok ja rahat tilille. Otantaan tulee pari prosenttia kohteista. Mitä jos Jope jää kiinni. Ei mitään sanktioita. Voiko Jope hakea uudelleen samalle kohteelle tukea mistä sai hylsyn? Kyllä voi. Ei menetä petoksellaan edes tukioikeutta. Näitä Jopeja varten tehdään tarkastuksia harkinan mukaan kevyemmällä tarkastusmenettelyllä, ei siis ruveta laskemaan kantoja, kuten otannassa. Ja kokemus tuo aika hyvän vainun mihin kannattaa mennä tutkimaan. Jos homma näyttää olevan ok, niin sitten hanke maksuun. Tietysti jos tämmöisiä rahoitushimmeleitä ei olisi, ei niitä valvojiakaan tarvittaisi. Ja näitä Jopeja kyllä on ihan ammattilaisten hankeissakin.
Organisaatio muutosta pukkaa. Maakunnista porukkaa ulos ja norsunluutorneihin uutta sisään.
Otso on olemassa olonsa aikana pistänyt entisen metsäkeskuksen varoja menemään miljoonia euroja. Nyt on laarin pohja ollut jo näkyvissä tovin ja kohta lappu luukulla. Melko naurettavaa,selittää huonoa tilannetta jollain kemerarahojen viivästymisellä. Rahat tulee käsittääkseni melko nopeasti jos hanke on muuten kunnossa.
Kaksi eri toimijaa, jotka ovat sopimusta tyrkyttäneet samasta aluueesta eivät kyllä olleet kovin kaksisten lakimiesten laatimia. Ensimmäinen oli aivan luokattoman huono, toinen kyllä jo selvästi ammattimaisempi. Molempia sopimuksia viilattiin yhteistuumin ja ihan hyvin ottivat muutosehdotukset vastaan. 1. toimijan hanke kuivui kasaan ja 2. on menossa toteutukseen. Oma palsta on vain ns. tuulenottoaluetta, muutama satku hehtaarilta vuodessa on mielestäni ihan jees ja ei tarvitse pelätä, että torni jää nököttämään omalle tontille mahdollisine purkuvastuineen.
Nyt laski pisteet Metsälehdeltä. Nyt pitäisi pudistaa pöytä eikä lakaista roskaa maton alle. En ainakaan itse huomannut mitään henkilöön menevää asiatonta kommentointia tapauksen osapuolista. Keskustelupalstalaisista oli tavallista kuittailua, mutta se nimimerkeille suotakoon tietyssä määrin.
Itsellä on vajaan puolenhehtaarin läntti, jossa reippaasti yli 400m3/ha kuusipuusto. Pohja on louhikkoa ja kivien välissä luikertelee pieni puronuoma, joka suurimman osan vuotta on kuiva. Kohde rajautuu vielä jokeen. Harmittaa vietävästi, kun kohde ei täytä 10§ kriteerejä. Liian käsitelty puusto, eikä kerroksellisuutta. Laittaisin mieluusti peikkometsän ympäristötuenpiiriin. Ei oikein käy Metsoonkaan kun ei ole juurikaan lehtipuustoa tai lahopuustoa.
Itse puro ei sinällään ole 10§ kohde, vaan sen lähiympäristö mihin puro vaikuttaa.
Tässä aika hyvät ohjeet, jos aihe enemmän kiinnostaa.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsalain-10-pykala-kohteiden-tulkintasuositus.pdf
”Ensimmäinen ja viimeinen lause ovat ristiriidassa keskenään mutta oletettavasti viimeinen on määräävämpi perustuen pyrkimykseen aiheuttaa mahdollisimman suuri luonnonsuojelullinen haitta?”
Ei, vaan tarkoitin, että puron ja sen suojakaistale on n. 30metriä purosta, vaikka puusto jatkuisi samanlaisena ts. puron varren puusto ei olisi ympäristöstään selvästi erottuva.
”Ohjeet ovat mielestäni selvät. Jos esimerkiksi kuusikossa on puro, mutta puusto on samanlaista, niin minä ainakin lukisin noita ohjeita niin, ettei kyse ole 10 §:n kohteesta.”
Jos puronvarsi on hoidettua kuusikkoa,niin se ei ole 10§ kohde. Jos taas puronvarren puusto kerroksellista ja luonnontilaisen kaltaista se on 10§. Puro sinällään katsotaan ympäristöstään selvästi erottuvaksi ja se taas määrää ympäröivän puuston kuuluvan kohteeseen, vaikka purosta 200 metriä olisikin samanlaista puustoa.
Itsellä Huskun r-sahassa oli kummallisia häiriöitä. Kaasari oli hieman perseelleen asennettu paikalleen. Monesti myös pienet hiusmurtumat bensaletkuissa aiheuttaa epämääräistä harmia.