Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
Tänä vuonna tarkastin n.15kpl luontaisen uudistamisen kohteita. 3kpl oli hyvin onnistuneita, 3 täysin epäonnistuneita ts. ei mitään toimenpiteitä tehty, eikä taimettumista. Loput jotain näiden kahden väliltä, mutta missä oli huomautettavaa. Näistä 2 kpl, oli asiallisesti muokattu, mutta jostain syystä taimettuminen vähäistä. Tyypillisin kohde oli muokkaamaton, mutta jonkinlaista taimettumista pääosin raudusta ja hieman havupuuta seassa. Luontaiseen uudistamiseen pitäisi saada voimakkaampi maanmuokkausvelvoite, jos tilannetta halutaan parantaa.
Lomakkeella lähetetty hakemus/totari kestää jonkinaikaa ennenkuin on tallennettu järjestelmään. Siksi kannattaa tehdä asiointi Metsään.fi kautta. Jos hanke vaatii maastotarkastusta tai osuu otantatarkastukseen venyy käsittely helposti pari viikkoa. Jos hanke on tehty jonkun välikäden kautta voi mahdollisten tarkennusten vastausten saannissa olla viivästystä. Tai sitten joku näiden yhdistelmästä. Siinä pääsääntöiset syyt käsittelyn viivästymiseen.
L-S alueella kaksijaksoisen puuston ylispuidenpoisto ja alikasvoksen harvennus meneillään. Hieman vaikea kohde, mutta konekuski teki hyvää jälkeä. Myrsky runteli jäänyttä puustoa, joten valitettavasti jälki on nyt repaleista. Konekuski lupasi käydä keräämässä vielä kaatuneet ja kenollaan olevat pois, kun palstalla vielä työskentelee. Hyvää palvelua!
”>Minäkin siirryin näillä keleillä raivaamaan aamuneljästä yhteentoista. Suikun ja lounaan jälkeen otan vähän löysemmin. </
– Rouvako otti vai joku muu?
Oikaistaan nyt käsityksiä sen verran, että hyvin laaditun hankkeen, jota ei tarvitse säätää, käsittelyyn osallistuu 1 henkilö. Digitalisointi ja automaatio on mennyt eteenpäin Metsäkeskuksessakin. Taitaa joku mennä jo täysin automaattisestikin systeemin läpi. Päätöksessä voi olla pari nimeä, mutta nämä eivät välttämättä ole hankkeeseen koskeneet, vaikkakin ovat vastuussa päätöksistä. Laadi epämääräinen hanke paperilla, jossa kuviorajaukset ja puustot vähän niin ja näin, niin jo työllistät sen 4-5 henkilöä.
Ei se kantojen laskenta ole kuin yksi osa-alue tarkastuksesta ja lähinnä karsii pois normaalit ensiharvennukset, joille ei kemeraa pitäisi muutenkaan maksaa. Selkeissä hyväksyttävissä tapauksissa poistuma arvioidaan silmämääräisesti. Ja on tässä tänä keväänä tullut muutama tapaus, jossa hankkeen kuvioita on jätetty tekemättä, mutta lasku on kyllä metsänomistajalle lähtenyt. Joten kyllä tarkastukset osaltaan palvelevat myös metsänomistajaa. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Mutta kyllä, liian raskas systeemi on, ja toivottavasti siihen tulee muutos METKAN muodossa.
”Jos siis kyseinen suo olisi paksuturpeinen ja jos vaikka haluaisi perustaa siihen turpeennostoalueen, suojelu- ja korvausasia selviäisi luvitusvaiheessa. Mitenkään muuten tuollaista kohdetta ei voi taloudellisesti hyödyntää. Korvaisiko ympäristötuki turpeen arvon menetyksen, siihen en osaa ottaa kantaa.”
Jos perustaa turpeenottoalueen, alue ei ole enää metsätalouskäytössä, jolloin metsälaki ja 10§ rajoitukset eivät ole voimassa.
Olipa mielenkiintoinen video ja näkemys metsänhoidosta. Virkistävää nähdä eri metsänkasvatusmalleja ja tapoja. Kova sälli töihin, itse en viitsisi noin paljon vaivaa nähdä. Kyseiselle kuviolle olisin tehnyt raivauksen tiheyteen n.2500r/ha ja muutaman vuoden päästä konehakkuu ja kerännyt kemerat sitten. Tosin kemera-rahoitus loppuu ja jatkosta ei ole tietoa saako metka-rahoitusta em. korjuihin.
No ainakin saat asiakkaasi metsävaratiedot käyttöösi. Edellyttää tietysti, että metsänomistaja käy antamassa sinulle käyttöluvan. Voit myös tehdä metsänkäyttöilmoitukset ja kemeralappuset sähköisesti asiakkaallesi.
Itse tein vanhasta vesipumpun painesäiliöstä.- Rälläkällä sopivat puolikkaat, vähän lattarautaa vahvikkeeksi ja pulteilla puutavarakouraan. Ei sillä ojia kaiveta, mutta voittaa lapion mullan ym. kuormaamisessa.