Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
Ensimmäinen palsta tuli ostettua 2001. 4 ha harvahkoa siemenpuustoa ja 2 hehtaaria arvion mukaan 5 metristä taimikkoa. Maksoi 7050e. Siemenpuiden hakkuusta ja ”taimikon” harvennuksesta tuli n. 4000e. Laikutus ja itse kerätyistä kävyistä kylvö. Nyt ”taimikko” alalla yli 300 kuutiota puuta ja uudistusala tänä kesänä hoidettua 6 metristä nättiä männikköä.
Tänään tuli tarkastukseen toistaiseksi törkein tapaus. Hanke ilmoitettu tehdyksi ja yhtään risua ei kaadettu kohteelta. Tiheys taimikossa yli 6000r/ha. Aina silloin tällöin tulee vastaan tapauksia, joissa joku nurkka jäänyt tekemättä tai työn laadussa parannettavaa, mutta tämä oli omaa luokkaansa. Täyttää jo mielestäni petoksen tunnukset.
Jaa-a. Meitin tiimi sai pyyhkeitä kesällä, kun muka hankkeiden läpimeno on niin hidasta. Johtui pääasiassa muutaman toimijan perseilystä, joita piti tutkia ja tarkastaa, jolloin keskimääräinen käsittelyaika tietysti kasvoi.Kesällä jono oli yli 200.Tietysti voi olla merkitystä, että tiimissä on 5,5 henkilö, joista 2,5 on sidottu muihin hommiin. Tällä hetkellä pöntössä on alle parikymmentä hanketta ja ainakin nmh-menevät max parissa viikossa, jos ei ilmoitukset ole päin persettä tehdyt. Tehkää huolellinen rahoitushakemus, joka vastaa mfi kuvioita ja työlaji on puustolle oikein ja puusto täyttää rahoituskriteerit. Toteutusilmoitus taas vastaamaan täysin rahoitushakemusta, niin ei pitäisi kauan hankkeen pöntössä lillua. Ei ole vaikeaa.
Sinällään Uppolta mielenkiintoinen ajatus, mutta varsin idealistinen. Pientuottaja saa tehtyä varsin kustannustehokkaasti klapit. Omasta kokemuksesta myynti ja jakelu on se työläin osa. Vaikka halutessaan iso yhtiö voisi tukahduttaa klapimarkkinat, ei pysyvän monopolin luominen onnistu. Kun teoriassa monopoli alkaisi nostaa taas hintoja, tietyssä pisteessä kaivaisi pientuottajat koneensa naftaliinista ja oltaisiin taas alkuruudussa. Klapitehtaan perustaminen kun ei hirveitä pääomia vaadi. Ainoastaan jos valtio määräisi tuottajalle rajoituksia tai määräyksiä, voisi monopoliasema säilyä. Ja tuskin isoyhtiö maksaisi ranganmyyjälle yhtään sen enempää kuin millä puun saa hankittua, oli lopputuotteen hinta mitä tahansa.
”Me hakkasimme Evon aikana Veksin kanssa mahtava rinne, johon kaadettiin ensin juoksut rinteealta suoraan ylös. Sen jälkeen niiden päälle rinteen suuntaisesti, että runko paiskautui alas. Ei ollut isoissakaan kuusissa montaa oksaa, kun pysähtyi rinteen alle. Kaikki rungot olivat yli kolmekymmentä metrisiä. Säännöllisesti tuli viisi tukkia joka rungosta. Ei se nopeaa työtä ollut, kun piti monta kertaa laskeutua alas ja kiivetä ylös, vaikka kaadettiin aina viitisen runkoa kummallekin.”
Oisko pitänyt jakaa porukka kahteen, toinen ylärinteessä ja toinen alarinteessä. No tuli tietysti kuntoilua samalla.
On jo yli 5 vuotta kun viimeisen suunnitelman asiakkaalle väsäsin. Kyllä ne puumääräarviot suunnitelmaan heitettiin silmämääräisellä arviolla. Relaskooppi oli mukana ja 1 tai 2 koealaa edustavimmista paikoista oman arvion tueksi, jos siltä tuntui. Järkevä kuviorajaus ja toimenpide-ehdotus ovat tärkeintä. Aivan sama onko päätehakkuukuviolla 250m3 vai 290m3 arvioitu olevan puuta. Harvennuskuviolla pätee hyvin sääntö kertymä m3/ha=puuston ikä+10, siitä voi sitten päätellä kokonaiskuutiomäärän hehtaarille, jos juuri harvennettu, ppa onkin siinä 18-22.
Näyttäis, että toukokuussa avataan nmh-kemera taas. Ei kuitenkaan kirkossa kuulutettu vielä.
Tukea saamatta jääneet kuviot ovat selkeästi yli harvennusmallien ylärajan. Ei auta valittaa päätöksestä, pelkkää ajan ja resurssien hukkaa. Kemera säännöt ovat jäykät, mutta jossain on raja oltava. Pilkun viilausta ei harrasteta, mutta selkeiden hylättävien rahoituksien katsominen läpi sormien, milloin milläkin tekosyyllä on loputon suo. Jos kuusikon tiheys on nyt 2800 ja harvennus 6-7 vuoden päästä, täyttää se nykyiset kemeraehdot, mikäli silloin tällä systeemillä hommaa rahoitetaan. Tuskin vastaavaa himmeliä kuitenkaan ole käytössä. Koivikkoon oli voinut jättää myös 400 kpl enemmän runkoja hehtaarille, jolloin sekin täyttäisi ehdot myöhemmässä harvennuksessa. Tai sitten nyt kaatamaan lisää kuvioilta. Väärin sammutettu.
Metsäkeskuksessa käsitellään nyt pääpaino saapuneissa toteutusilmoituksissa. Uudet rahoitushakemukset ovat siis jonon hännillä. Jotta voit tehdä toteutusilmoituksen tarvitset rahoitushakemuksen hyväksynnän ja siinä olevan hankenumeron. Päätös ja numero saapuu aikanaan postissa. Käsittelystä sen verran, että huolellisesti laadittu hakemus ja toteutusilmoitus, jotka ovat yksi yhteen ja vastaavat esim. metsään.fi kuvioita ja myös ilmoitetut puustotiedot ovat ok menevät heittämällä läpi. Käsittely kestää ehkä 5-10 min. Sitten on näitä sinnepäin laadittuja ilmoituksia ( osin aina samojen metsäammattilaisten laatimia), jotka tuottavat paljon lisäselvityksiä ja metsäkeskuksen kankeasta atk-ohjelmasta johtuen voi mennä tuntikausia. Lisäksi epäillyttävät hankkeet voivat joutua maastotarkastukseen.