Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko Suomella tuohon varaa?
MaalaisSeppo: ”Jotkut esittävät, että istutuskulut ovat jopa 1500 €/ha. Ovatkohan nämä edes metsäalalla? Tarkistin äsken erään aukon kuluni vuodelta 2011. Kääntömätästys + 150 m ojaa + taimet maksoivat verottomana 700 €/ha. Itse istutin. Verojen jälkeen nettomenot n. 475 €/ha + oma työ + auton käyttökulut.”
Noissa laskelmissa on oletettu kaikki ulkopuolisella tehtäväksi, joten oman työn arvo ja auton käyttökulutkin näkyvät summassa. Mutta ehkei yrittäjän palkkaa omasta työstä tarvitse saada.
Tarkkana tosiaan pitää olla siinä, mitkä ovat mahdollisuudet vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Verotuksellisen seikan lisäksi huomioon pitää ottaa se, mihin vastaava summa käytännössä kannattaa sijoittaa. Riittääkö osaaminen arvopaperikauppaan vai heitelläänkö tikkaa pankkineuvojan mielen tahdissa.
Kuitenkin kun lasketaan metsään tehdyn investoinnin kannattavuutta, täytyy verot huomioida loogisesti eli samalla tavalla niin kuluissa kuin tuloissakin.
Tutkimustietoon perustuva kirjallisuus tukee koivun osalta omia havaintojani luontaisesta uudistamisesta. Joskus luontaista tavaraa tuli yli tarpeen, joskus hyvin vähän. Epäselväksi jää vain se, miksi näin suurta vaihtelua esiintyy.
Itselläni on kahdella kuviolla koivulle istutettu T1 taimikko, joissa molemmissa on tehty muokkaus ja kantojen nosto. Muokkauksen puutteella ei siis voi tilannetta selittää. Lisäksi molempien, mutta etenkin toisen vieressä on runsaasti eri-ikäisiä koivuja siementämässä. Silti kummassakin on vain hyvin vähän luontaista täydennystä ja sekin vähä mitä on, jakautuu hyvin epätasaisesti alalle. Alle metrin välein kasvavat rungot ei kasvatuskelpoisten yksilöiden lukumäärää todellisuudessa kasvata.
Kahdesta koealasta ei tilastoa saa, mutta saman ilmiön huomaa helposti muidenkin omistamilla kuvioilla.
Käsittääkseni Jalkanen ei puhunut muokkauksesta, vaan raivaamisesta. Mutta osaatko sinä Reima selittää, miksi koivun luontaisessa uudistamisessa esiintyy niin suurta vaihtelua onnistumisen suhteen? Mitä pitäisi tehdä, jotta epäonnistumiset vältettäisiin?
A. Jalkanen: ”Yksi-kaksi taimikonhoitoa kannattaa tehdä, koska myytävä puutavara tulee näin järeämpää ja harvennetun lehtipuuston alle saadaan ilmaiseksi kuusialikasvosta, josta lähdetään kasvattamaan seuraava puusukupolvi.”
Alikasvosta joko tulee tai sitten ei tule siinä määrin, että siitä voisi kasvattaa seuraavan sukupolven. Tiheässä energiapuukohteessa korjuuvauriot ovat todennäköisesti sitä luokkaa, että todennäköisyys kuusten pelastumiselle on pieni.
En tiedä, mikä voisi olla hieskoivikon tukkiprosentti. Reilusti alle rauduksen joka tapauksessa, joka sekin on pieni havupuihin verrattuna etenkin tiheässä lyhyellä kiertoajalla kasvaneena . Jos hieskoivikkoa perkaa 1-2 kertaa, mikä on ihan realistinen oletus, Pukkalan laskelman tulos onkin ihan toisenlainen kuin se nyt on.
”Velanmäärähän ei ole mikään mittari vaan velan ja bkt:n suhde. Velkaa ei tarvitse lyhentää jos bkt:ta kasvatetaan.”
Mennään vuoteen 2007. Talouden luvut näyttävät hyviltä, velan ja bkt:n suhde kehittyy terveeseen suuntaan. Mutta kuinka kävikään, talous romahti ja yhtäkkiä meillä olikin käsissä velkapommi, vaikka kaikki tavoittelivat bkt:n kasvua.
Periaatteessa velan määrä on suhteutettava maksajan varallisuuteen tai maksuvalmiuteen. Talousmiesten teoriat ovat silti hyvin herkkiä. Johan entinen esimiehenikin päivitteli seuraavan sukupolven astuessa firmassa remmiin sitä, millä ihmeellä vieraaseen pääomaan liittyvät riskit hallitaan, kun uudet vetäjät kehuivat hienoja tunnuslukuja. Tämä kaveri oli selvinnyt 90-luvun lamasta ja siksi tiesi, mistä puhui.
Suomi ei ole 80-luvun lopun jälkeen ollut velan suhteen terveellä pohjalla. Ei, vaikka väliin mahtuu pitkiäkin nousukausia. Kun hyvinä aikoina ei saada velkaa kuriin, millä se huonoina aikoina onnistuisi. Nyt painitaan tuon taakan kanssa ja verrataan itseämme Kreikkaan.
Meidän ei sinänsä tarvitse ottaa kantaa eri kasvatusmallien vaatimiin hoitoihin. Olennaista on se, että laskelmassa istutustaimikon kustannukset ovat 1700 euroa ja vaihtoehtoisissa malleissa 0 €. Kukin käytää rahat miten haluaa.
Jees on oikeassa siinä, että polttopuita noista kannattaa tehdä, mutta samalla viedään laskelmasta pohja. Kuvio ei sen jälkeen ole enää hoitamaton. Itse polttopuita tehden kustanus voidaan ajatella nollaksi, mutta laskelman kannalta se ei sitä ole, koska kukaan ei toiselle polttopuita ilmaiseksi tee, kuten ei perinteistä raivaustakaan.
Onnistumisen todennäköisyys on se juttu, jota kannattaa arvioida. Laskelman vertailukelpoisuuden takia kannattaa myös huomioida se, tekeekö itse keinollisen uudistamisen laskelmat motti-simulaattorin pessimistisen kasvuennusteen mukaan. Siinä Pukkala on oikeassa, että hieskoivikon tai jopa lepikon kasvatus saattaa joissakin tapauksissa olla varteenotettava vaihtoehto
istutuskuusikolle. Siis saattaa joissain tapauksissa olla. Metsänomistaja tekee päätöksen onnistumisen todennäköisyyslaskelmat huomioiden. Itse koitan arvioida myös sitä, löytyykö lukujen takaa oikeasti ostajaa kiinnostava leimikko eli saako sen kaupaksi, vai onko pian käsissä todellinen ongelma. Lisäksi tuollaisen kuvion päätehakkuun jälkeen uudistaminen voi olla erikoinen tapaus. Kuusialikasvoksen pelastamisen edellytykset hoitamattomasta puskasta arvioin nollaksi, joten vaihtoehtona ovat muokkaus + istutus ja uusi luontaisesti uudistuva sukupolvi. Muokkaus n. 10000 kannon sekaan voi olla ns. haastavaa, eikä uuden taimikon kasvatuksessa 1700 euroa taida riittää.Onhan tuota tälläkin palstalla käsitelty, mutta itse laskelma löytyy Metsätieteen aikakauslehdestä 1/2013 ”Metsälaki ja metsälaskelmat – eroja ja yhtäläisyyksiä”.
Epärealistista on se, että luontainen hieskoivikko 30 vuoden kiertoajalla tai luontainen lepikko 15 vuoden kiertoajalla ei vaatisi minkäänlaista hoitoa.
Minäkään en ymmärrä RR:n ajatusmaailmaa. Puun tuottaminen on liiketaloudellista toimintaa. Juuri siksi se toimiessaan palvelee myös muita tarpeita, esim. teollisuuden puuhuoltoa ja muita aiemmin mainitsemiani asioita. Se, että joku jk:n puolesta puhuja tekee paperilla laskelman, jossa risukon kasvatus näyttää kannattavalta, ei asiaa miksikään muuta. Ei, vaikka laskelman lähtöarvoja kritisoinkin.
