Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ”Se, että hirvet kaatuvat nopeaan tahtiin , ei aina tarkoita sitä , että niitä olisi erityisen paljon .
…
Nyt ”savotta” oli ohi 12 päivässä ja 1000:ssa miestunnissa + 260 koiratunnissa .”Tehokasta toimintaa hirvityhjiössä, siitä onnittelut. Mutta jos kaatojen nopea toteutuminen ei korreloi hirvikantaan, voidaan kai sopia vastavuoroisesti niin, että havaintojen puute hirvistä ei tarkoita alhaista hirvikantaa?
Poikkeuksellisen iahduttavan tilanteen koin viime viikonloppuna. Oli matkalle palstalle erästä nurkkaa putsaamaan, kun rajalla oli hirvimies passissa. Ehdin jo harmitella, etten ottanut raivausveistä mukaan, koska sahan käynnistäminen ei ollut sopivaa tuolla hetkellä. Kauan ei kuitenkaan tarvinut odottaa laukasta ja sen jälkeen sainkin jatkaa omia töitäni.
Ammatti Raivooja: ”Kasvutappiota voi puissa olla mutta miten sille voi antaa mitään rahallista arvoa jos sitä puuta ei kukaan osta?”
Tietysti sille voi antaa rahallisen arvon, vaikka sitä ei kukaan juuri sillä hetkellä ostaisikaan. Onhan kai meillä kaikilla tiedossa metsätalouden pitkäjänteisyys ja hetkellä 0 tapahtuut virhe voi vaikuttaa yli puolen vuosisadan päähän.
Sitä en kuitenkaan tajua, mistä valtiontalouden tarkastusvirasto sai raportissaan 100/2005 laskettua metsästyksen virkistysarvoksi 16-62 miljoonaa euroa. Kuka nuo rahat saa? Summa on puolet raportissa lasketusta hirvien positiivisista vaikutuksista. SInun ajattelutavallasi hirvien positiiviset vaikutukset supistuvat olemattomiin, kun lihan hintakin perustuu olettamuksiin, eikä siihen kuka ja kuinka paljon joku lihasta rahaa saa.
Haluatko korjata ajatusmalliasi?
Minä en kiukuttele. En vain ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että jk olisi kannattavampi menetelmä, vaikka joidenkin sormiharjoitusten perusteella siltä näyttäisikin. Sinä olet korostanut metsätalouden olevan matematiikkaa, mutta lähtöarvojen määrittelyyn eli koko homman perustaan suhtaudut varsin kevyesti samalla kun väität Metlan tuottavan sellaisia tuloksia kuin kuhunkin tilanteeseen tarvitaan. No, ainakaan jaksollisen kasvatuksen suosimisesta ei Metlaa voi syyttää, koska kasvumallit aliarvioivat rankasti hyvän hoidon merkitystä.
Reima Ranta: ”Tarkkaan laskentaan metsänomistajalla ei ole edellytyksiä, eikä ole tarpeenkaan. Oleellista on ymmärtää, kuinka eri tekijät vaikuttavat.”
Näennäistarkkuuteen ei pidä syyllistyä, mutta ihailemasi henkilöt ovat saaneet laskelmissaan menetelmän kannattavaksi nimenomaan kasvumallien avulla. On myös esitetty kritiikkiä valittuja lähtöarvoja kohtaan. Joskus laskelman tekijä on jopa sanonut lähtöarvojen olevan vain olettamuksia, joilla ei ole yhteyttä reaalimaailmaan.
Reima Ranta: ”Lehtipuuta meillä kyllä on osattu vihata, mutta esim. laatuun on kiinnitetty aivan riittämätöntä huomiota. Tukista maksetaan nelinkertaisesti kuituun nähden ja jo prosentin muutos korossa aiheuttaa puuntuotoksen tuplaantumisvaatimuksen.”
Lehtipuusta saa tukkia vain jaksollisella menetelmällä kasvattaen. Puuntuotoksen tuplaaminen tavanomaiseen tuotokseen verrattuna on todennäköistä hyvän hoidon avulla. Samalla kiertoaika lyhenee. Puhumattakaan siitä, että verrataan tilannetta suurten riskien takia epäonnistuneeseen kasvatukseen, mikä on varsin todenäköistä jk:ssa.
Reima Ranta: ”Puuntuotoksen maksimointipyrkimystä ei ole kielletty Gla, joten jatka sinä sillä metodilla.”
Miksi sinä tuollaista puhut? Lähtöarvojen määrittely ei ole sama asia kuin puuntuotannon maksimointipyrkimys.
Reima Ranta: ”Huomaa nyt kuitenkin edes se, että on huomattavasti kannattavampaa ostaa varttunutta taimikkoa puoleen hintaan uudistuskuluista kuin uudistaa kalliisti, eikä päinvastoin.”
Käytännössä nuo eivät ole toisillensa vaihtoehtoja. Minulla ainakaan ei ole varaa jättää päätehakkuualoja kasvamaan heinää ja vesakkoa, enkä uudistuskustannuksilla saa kasvupaikan olosuhteiltaan vastaavaa taimikkoa ostettua. Luontainenkin uudistaminen maksaa. Kun huomioit kaiken sen, mitä hoitoa kuvio todellisuudessa vaatii tuottaakseen edes jonkinlaisen määrä puuta kohtuullisessa ajassa eli leimikon jonka saa kaupaksi, kulut voivat olla yllättävän kovat kun ei puhuta karun maan männiköstä.
Reima Ranta: ”Kasvatusmallit? Keskeistä on selvittää itselleen oleellisesti vaikuttavat tekijät. Niiden perusteella sitten haistellaan kuhunkin olosuhteeseen perustelluimmat ratkaisut.”
Yksi oleellisesti vaikuttavista tekijöistä on se, miten valittu menetelmä tuottaa puuta. Jos sinulla ei ole tiedossa kasvumalleja, et pysty kannattavuuslaskelmia tekemään.
Ammatti Raivooja: ”VMI yliarvioi tuhoja koska tuhot lasketaan ennen ensiharvennusta, ehkä jopa ennen viimeistä taimikonharvennusta missä vikaiset puut poistetaan.”
VMI ei ota kantaa siihen, millaista puuta inventoitu taimikko tuottaa myöhemmin. VMI ottaa kantaa siihen, mikä on puuston tila inventointihetkellä.
Ammatti Raivooja: ”Sahalla voidaan röntgenillä havaita näitä vikoja ja poistaa tai sahata silleen, että ne ei haittaa.”
Sahan tehtävänä ei ole poistaa vikoja vaan tuottaa virheetöntä puutavaraa. Kilpailukykyisellä tavalla se onnistuu vain hirviltä säästyneestä puusta.
Ammatti Raivooja: ”Sahayrittäjille tehdyn kyselyn perusteella suurin laatuongelma männyssä on nopeakasvuisuus, sen jälkeen oksat ja sitten muut.”
Jos puhutaan hirvivahingoista, miten muut ongelmat liittyvät tähän? Ymmärrät varmaan, mihin vain suurimpaan ongelmaan puuttuminen varsin pian johtaisi. Ja toisaalta, syö hirvet nopeakasvuisiakin mäntyjä.
Oma lukunsa on sitten kyselyjen tulosten uskottavuus. Teollisuudella tuntuu suurin huoli olevan puun saatavuudessa, vaikka tälläkin hetkellä tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.
Jees: ”Mutta tuota luontaista uudistusta et kyllä ole täällä muilla liioin ymmärtänyt ja 0,4 ha on minulle ainakin selviö että uudistetaan normaalisti muokkaamalla ja istuttamalla.”
Tuo 0,4 ha muodostui kahdesta kuviosta. Reilu puolet siitä oli luontaisesti taimettunutta alaa, jossa taimia koitan kasvattaa. Loput oli toisaalla, jota en vanhan puuston poiston jälkeen uudistanut.
Minulla ei luontaiselle uudistamiselle tuollaisissa kohteissa ymmärystä riitä ja siihen on ihan hyvät perusteet. Mutta se, että 0,4 ha uudistaminen normaalisti muokkaamalla ja istuttamalla on sinulle selviö, se on minulle uutta. Olethan hehkuttanut sitä, kuinka tänä vuonna hakatut energiapuukohteet ovat pääosin luontaista alkuperää. Vain epäonnistuneita istutusmäntyjä oli seassa.
