Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kun koivikko on kaivinkoneella muokattu ja taimitarhan taimilla istutettu, mitä vielä pitäisi tehdä, jotta ei puhuttaisi nuukailusta? Heinä tai muu vesakko ei siinä vaiheessa ole ollut ongelma eikä olisi ongelmaksi muodostunutkaan, koska taimien ollessa 2 metrisiä ei heinikon riehaantuminen enää olisi haitannut. Vaan kun hirvet popsivat taimet ja aloitetaan alusta, tilanne on toinen. Huolimatta siitä, että ala on raivattu ja muokattu uudestaan kaivinkoneella. Ainoa, missä nuukailu harmittaa, on se, että pieni nurkka jäi tekemättä kun luontaisia taimia näytti olevan riittävästi. Ne kuitenkin ovat niin pieniä ja niiden kaivaminen heinikosta esiin on työläämpää kuin mättäisiin istutettujen eikä myrkkyäkään voi käyttää, kun taimia saattaa olla useita pienellä alueella. Voi olla, että syyskesällä taimetkin voisi ruiskuttaa, mutta itse ne silti suojaan. Mutta nyt on tuotakin kokeiltu.
Se, että kokeilen myös toisessa kohdassa luontaista uudistamista, ei mielestäni tee minusta nuukajussia. Se oli kokeilu, jossa alueen rajallisuuden (yhteensä n. 0,4 ha) takia tappiot jäivät olemattomiksi.
Ammatti Raivooja: ”Ootko miettiny et jos sulla on niitä heinistä uudistettavia ni kato ku laitat kuuset ja sit koivun siemenet siihen. Ne koivut pitää heinät kurissa kuusilta ja sitten jos koivut säästyy ni saat koivikon. Koivun siemenet hehtaarille 200e.”
Kuusta en laita lahon kuusikon tilalle, eikä kuusi heinikossa pärjää. Kylvökään ei onnistu heinikossa, joten ainoa vaihtoehto on istuttaa koivua tai mäntyä ja heinätä ahkerasti.
Eräs kyllä kohta mainitsee toisestakin lehtipuuvaihtoehdosta, mutta sitä en nyt ala kasvattaa.
Ammatti Raivooja: ”Onko gla kokeillut kylvöä tai luontaisesti? Niissähän tiheys yleensä riittää järkevään taimikkoon hirvistä huolimatta. Ja oletko kokeillut sitä muovinauhaa millä voi aidat?”
Luontaista ja kylvöä olen kokeillut vain täydennykseen ja yhdessä pieneessä aukossa uudistamiseen, josta otin pois vanhan lahon kuusikon nuoren koivikon reunasta. Tuloksia ei ole kerrottavana, mutta ainakaan tuohon aukkoon (luontainen uudistaminen) ei kahdessa vuodessa ole juuri mitään kasvanut, vaikka kuokalla sitä laikutin. Toisaalta nuo alat ovat niin pieniä, ettei niistä tilastokelpoista materiaalia saa. Tutkimus kuitenkin kertoo koivun luontaisen uudistamisen olevan varsin epävarma menetelmä, joten kun omat havainnot tukevat tätä tietoa, lähivuosina tehtäviin aukkoihin laitan vain istutustaimia. Tuohon pieneen koeaukkoon laitan taimet ensi keväänä.
Aitaamaan en taimikoita ryhdy ja muovinauhojen käyttö ko. kirjassakin todetaan tehottomaksi menetelmäksi.
Kiitos Ammatti Raivooja lähdemateriaalista!
Tieto, jonka mukaan hirvi olisi vahingoittanut merkittävällä tavalla 12% koivutaimikoista, perustuu VMI9-tuloksiin. Niiden mukaan 21% koivutaimikoista kärsii hirvituhoista. Jotta ymmärtäisi lukuja, täytyy katsoa VMI:n mittausperusteita. Ja siellähän todetaan, että tuho kirjataan hirven aiheuttamaksi vain, jos tuhon aiheuttaja voidaan varmuudella tunnistaa. Tämä on itsestäänselvä asia tutkimustyössä, jotta tutkijat voivat seistä lukujensa takana. Lisäksi jos koealalla on useden tekijöiden aiheuttama tuho, syyksi kirjataan puun laadun ja elinvoimaisuuden kannalta merkittävin tuho.
On siis väärin sanoa, että koivutaimikoista 12% on merkittävällä tavalla kärsinyt hirvistä. VMI:n mittauskriteerit tuottavat tuollaisen tuloksen, mutta me kaikki ymmärrämme, että tulos on todellisuudessa huomattavasti suurempi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että olet kulkenut metsissä laput silmillä, kun mielestäsi todellisuudessa merkittäviä tuhoja on huomattavasti vähemmän kuin 12%.
Koivun kasvatus ja käyttö on mielenkiintoinen kirja. Mutta miksi lainasit tuhoja ja niiden torjuntaa käsittelevästä luvusta vain tuon kohdan? Sehän alkaa seuraavasti:
”Hirvieläimet aiheuttavat usein suurta vahinkoa koivuntaimikoissa. Tämä on yksi tärkeimistä syistä koivun viljelyn vähentymiseen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Monin paikoin koivun viljely estyy kokonaan hirvituhoriskin vuoksi.
…
Maan etelä- ja keskiosissa hirvitiheydet ovat nousseet 1970-luvulla ja jälleen 1990-luvulta lähtien lehtipuiden kasvattamista ajatellen liian korkeiksi (kuva 8.3).”Reima Ranta: ”Eli mistähän riskistä sinä edellä puhut Gla? Puuntuotoksellisesta riskistä vai taloudellisesta riskistä?”
Puuston kehityksen ja hoidon kustannusten toteutuminen lähtöarvojen mukaisella tavalla.
Reima Ranta: ”Metla ja Tapio ovat ministeriön alaisia toimijoita (jos oikein ymmärsin mitä Gla tarkoitit), joilta ministeriö saa sitä mitä se tilaa. Näiden toimijoiden tuotoksiin metsänomistajan on suhtauduttava suurella varauksella.”
Totta, mutta mistä sinä otat kasvumallit laskelmiesi pohjaksi?
Jees: ”Aika kevyt väite Glalta tuo että jk:ssa kasvatusaika on pidempi. Onko ketään määrännyt millaista tavaraa jk:lla kasvattaa?”
Erkki Lähde on minulle vastannut tällä palstalla, että rungon kasvu vastaavan kokoiseksi kuin jaksollisessa kasvatuksessa päätehakattava puu, kestää jk:ssa kauemmin kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Syy on taimivaiheen hitaassa kasvussa, myöhemmällä iällä vapautettuna kasvunopeudessa ei suurta eroa ole, siten taimivaiheessa menetettyä aikaa puu ei enää saa kurottua umpeen.
Nopean kasvun takia kai jaksollisella menetelmällä tuotettua puuta jotkut kutsuvat höttöpuuksi.
’Voisitko yrittää valottaa logiikkaa, joka metsätalouttasi ohjaa? Joskus todettiin, että käytät nollakorkoa. Kuitenkin pidät aikaa merkittävä tekijänä. Toisaalla taas puhut jk:n puolesta, vaikka siinä runkojen kasvatusaika on pitempi kuin jaksollisessa menetelmässä.
Minulle ainakin on jäänyt kuva, että mielipiteesi vaihtuu tuulen suunnan mukaan ilman sen kummenpaa taloudellista logiikkaa.
Ammatti Raivooja: ”Mehänpoika kun kerta tykkää tutkimuksista&tilastoista niin antaisiko hän mielipiteensä koivututkimuksesta, jonka mukaan vain 12% koivun taimikoissa on merkittäviä hirvivahinkoja?”
Minäkin tykkään tutkimuksista&tilastoista, joten annatko tarkempia koordinaatteja tuohon tutkimukseen? Katsotaan, mitä siinä on tutkittu ja miten tuollaiseen tulokseen on päädytty.
