Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Omavastuuta ei ollut, mutta verot joudun korvausummasta maksamaan. Mutta mikäpä taimikon todellinen arvo onkaan? Ei sellaista summaa ole olemassakaan.
Jonkin verran vaivaa asiasta tietysti aiheutui, eikä sitä mikään korvaa. Kuten ei sitäkään, että heinikko sai hyvän etumatkan kilpailussa taimikon kanssa. Se tietää asiaa glyfosaattikauppaan ja runsaasti iloisia hetkiä varhaisperkauksen parissa.
Monia muitakin asioita juurikääpään liittyen on vailla vastausta. Esimerkiksi kantojen poistamisen vaikutus. Tämän hetken tietämyksen mukaan isossa kannossa juurikääpä viihtyy 30-40 vuotta, mutta mitä tapahtuu kun kanto kaivetaan ylös? Paksuimmat eli hitaimmin lahoavat osat poistuu ja siten juurikääpä todennäköisesti häviää alalta nopeammin, kunhan sille ei tuona aikana anneta uutta isäntää. Jos kannot nostetaan ja siihen istutetaan kuusta, saattaa tauti levitä pesäkkeistä laajemmallekin aluelle, kun saastuneita juuria on levinnyt pitkin alaa. Nämä kappaleet kuitenkin lahoavat nopeammin kuin kokonainen kanto, joten veikkaukseni mukaan ala puhdistuu n. 10 vuodessa. Tällöin koivikon alle olisi turvallista kasvattaa alikasvoksesta kuusikko.
Näkemyksiä?
Muistutuksena linkki keskusteluketjuun, jossa aihetta on pureskeltu aikaisemmin:
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/
?topicId=945Kepa: ”Minun havainto kyllä on metsämarkkinoilla ollu että monille riittää että on paljon puuta hehtaarilla ja laadusta ei niinkään välitetä. siitä ollaan sitte valmiita tarjoamaan huimia ylihintoja.”
Ylihintaa ei pidä tarjota mistään metsästä. Hinta määräytyy sen perusteella, millaiset hakkuutulot metsästä on hoitokulujen jälkeen odotettavissa, milloin niitä on odotettavissa ja mitä korkoa laskuissaan käyttää. Tätä ei muuksi muuta yhtään se, mikä on metsän tuleva laatu. Siten olen täysin samaa mieltä Jessen ja Tanen kanssa ostamisen kannattavuudesta.
Oma lukunsa on se, millaisesta metsästä tehty tarjous johtaa kauppoihin.
Hyvää nimipäivää, Reima!
”Jos siis jo muutaman prosentin korolla istutusinvestointia ei saada koskaan takaisin, niin mikä hyvänsä muu tapa on kannattavampi. Sekin, vaikka hehtaarille uudistisi kiertoaikana vain yksi puu luontaisesti.”
Tuo on selvä asia. Mutta kuten Puun takaa totesi, olennaista onkin se, millaisilla lähtöarvoilla laskelmat tekee. Posion korkeudella n. 1,5% on raja kannattavuudelle vt. tai mt- kankaan keinollisessaa uudistamisessa, kun laskelmat tehdään tämän hetken kasvatusmalleilla. Mihin sinä perustat laskelmasi? Samoihin malleihin, jotka on tuotettu laitoksesta, joka ilmoittaa jk:n sisältävän suuria riskejä ja jonka ennustettavuus on siksi todettu heikoksi? Tuo sama laitos on myös todennut, että kasvatusmallit aliarvioivat reippaasti hyvin hoidetun jaksollisen metsän kasvua.
Isoissa yrityksissä on mahdollisuus sijoittaa rahat sinne, missä niiden tuotto-odotus on paras vastaavalla riskillä. Yksittäisen puuntuottajan osaamien tai resurssit ei kuitenkaan tähän riitä, joten keinovalikoima on varsin rajallinen. Itse olen esim. arvopaperimarkkinoiden sijaan päättänyt opetella mm. metsätaloutta, joten sillä mennään. Kommenttini kirjaviisaudesta herätti joissakin hilpeyttä, mutta teoria ei kumoa resurssien merkitystä, päinvastoin.
Puun takaa / Yle: ”Rauhoitettujen lajien korvaussummat muuttuvat vielä tänä vuonna. Kesken olevien tarkistusten takia uusia hintoja ei vielä kerrota, mutta ainakin lepakoiden korvaussummat nousevat…”
Tieto lisää tuskaa, mutta aiheuttaako se harmia suojelijoille vai teollisuudelle?
Yle: ”Uudet tutkimustulokset osoittavat, että lepakot eivät välttämättä häiriinny teollisesta toiminnasta, vaan ne ovat asettuneet esimerkiksi betonitehtaisiin.
…
Tutkimustulokset osoittavat, että lepakot eivät välttämättä häiriinny teollisesta tuotannosta, vaikka niitä on pidetty vaativina elinympäristönsä suhteen.”http://yle.fi/uutiset/lepakoita_
loytyi_yllattavasta_paikasta_
lounais-suomessa/7599806Jees: ”Tukin kasvatus pari metriä turvetta nokan päällä vasta turhauttavaa onkin.”
Mistä nyt tuulee? Jatkuvan kasvatuksen laskelmat perustuvat nimenomaan siihen, että hakataan pääosin tukkia. Rungot ei kuitenkaan tukkivaiheeseen kasva yhtään nopeammin kuin jaksollisessakaan vaan päinvastoin. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaja kaipaa apua edelliseltä sukupolvelta siinä missä jaksollinen kasvattajakin. Sinä voit tietysti katkaista tuon ketjun omalta kohdaltasi jos haluat, mutta silloin seuraava polvi ei voi toimia yhtä itsekkäällä ajattelutavalla kuin sinä, joka kuittaat edellisen polven työn tuloksen.
Yleensä hautausmaat sijaitsevat muuten kivennäismailla.
