Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Kannattaa kurkata näin syksyllä sinne kuolleen heinkon juureen. Sieltä ne taimet löytyy.”
Ei näy yhdessäkään jk:n kannattavuuslaskelmassa heinäntorjuntaa.
Jees: ”Ja sitten ei muka jk:ssa tapahdu taimettumista jos valo ja tila lisääntyy???
Ja sieltähän ainakin kantoja sitten pitäisi löytyä ja elinkelpoisia vesoja runsain määrin.”Huulet menee ristiin, jos sotkee asiat.
Jk:ssa hakataan suhteellisen vähän runkoja, joten vesominen on sen takia vähäistä. Lisäksi vain osa rungoista on vesovaa puulajia. Lisäksi ainakin koivu vesoo yleensä vain vähän, kun se tukkikokoisena kaadetaan. Nuo ehdot kun niputetaan, ei vesominen ole ongelma. Sinulla sen sijaa poistuma oli muistaakseni n. 2000 kpl noin 20 vuotiaita runkoja, joista tietyillä alueilla valtaosa oli koivua. Lisäksi nuoren koivikon yläharvennuksen jälkeen vesomiselle on hyvät edellytykset.
Jk:ssa taimettumista tapahtuu tai sitten ei. Keskimäärin tulos on hyvin vaihteleva ja täystiheän puuston syntyminen kestää pitkään. Joskus voiton vie heinikko, eikä siemensyntyiset yksilöt milloinkaan pääse siitä voitolle. Minulla on esim. Tapaninmyrskyn tekemä n. 1000 m2 aukko, johon ei ainakaan vielä ole merkittävää määrää taimia ilmaantunut. Jokunen moniväärä näre löytyy, mutta ei mitään kasvatuskelpoista. Sama on tilanne mt-pohjalla eräässä harvaksi jääneessä 40-vuotiaassa kuusikossa.
Jees: ”Koska kyse silloin oli e-puuhakkuun jälkeisestä lehtipuun kantovesojen kasvukyvystä. Jolloin väitin niiden kuivuvan yhtenä pitkänä kuivana kesänä kun kaadetun kanto kuivuu.”
Niin väitit. Minä en ole havainut vesan kilpailukyvyn olevan heikompi kuin siemensyntyisen taimen nuoresta puustosta puhuttaessa.
Jees: ”Näin olen myös vahvasti huomannut nyt tekemässäni ennakkoraivuussa jonka silloin aikanaan varhaisperkasin.”
Ennakkoraivuu on eri asia kuin harvennuksen jälkeinen tilanne. Harventamattomassa, mutta raivatussa tilanteessa ei valoa ole riittävästi. Tiheässä kasvaneeseen koivikkoosi tehtiin kuitenkin voimakas yläharvennus, mikä tuo runsaasti valoa maan pinnalle ja se takaa vesomiselle hyvät edellytykset.
Muutama kommentti Jesselle.
Kun puhutaan menetelmistä ja niiden esittäjien uskottavuudesta, keskustelulle edellytys on se, että on edes jollain tasolla perehtynyt aiheeseen. Muistaakseni sinäkään et ole minkään koulukunnan kirjallisuutta lukenut, mutta silti tiedät kirjaviisauden merkityksen. Minusta tämä on yhtä kummallista kuin se, että Reima kunnioittaa sellaisen porukan ajatuksia, joiden ajatuksista tällä ei ole tietoa. Ehkä kyse on ns. itsenäisestä ajattelusta, jota ei saa ulkopuolinen tieto uhata. Tuo on muuten evoluution ihmiselle kehittänyt suojelumekanismi, mutta nykyaikana sen olemassaolo on syytä tiedostaa, jos jossain asiassa aikoo kehittyä kivikauden tasolta nykyajan vaatimusten mukaiseen tilanteeseen. Vaihtoehtona on se, että muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta.
Luontoa on tutkittu tuhansia vuosia ja tätä tietämystä on pakattu myös kirjallisuuteen. Minulla ei sellaista havaintokykyä ole, että haluaisin sivuuttaa eri alojen ammattilaisten työn tuloksen.
Alikasvoksen kasvatuksesta. Tarkistin juuri Forecan sivuilta ja oikeassa olin. Tuulen suunta on viimeisten päivien aikana vaihdellut kovasti Satakunnassa. Vain pohjoisen puoleiset tuulet puuttuvat.
Tähän saakka olet ollut sitä mieltä, että alikasvos kyllä kuihtuu pian pois jos edes kasvaa ja kuusikosta sinulla on jopa näyttöä kuihtumisesta. Jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa alikasvos kuitenkin osaa kehittyä. Raivaustarpeesta kun puhuttiin, olit sitä mieltä, että 20 vuotiaaseen yläharvennettuun koivikkoosi ei alikasvosta tule.
Täytyy muistaa kertoa metsälle, että nyt harsitaan. Tai sitten tehdä käsittely tuulen puhaltaessa oikeasta suunnasta. Vai onko kyse kenties kuun asennosta. Tietää sitten taimet kasvaa. Lähteen porukoiden kirjoista en vastausta ole saanut, mutta sehän onkin vain kirjaviisautta.
Nyt olet Reima enemmän kuin selityksen velkaa. Kommentissasi 28.10.2014 annat varauksettoman kunnian Lähteelle & co. Nyt kuitenkin sanot, ettet ole lukenut yhtään ainoaa heidän kirjoittamaa kirjaa. Mihin siis perustuu kunnioituksesi, pinnallisiin mainospuheisiin vai riittääkö siihen valtalinjasta (=mhy, metla jne.) poikkeava näkemys?
Kirjoja lukemalla ei metsänhoitoa opi, mutta teoria pitää olla hallussa, jos käytännössä jotain aikoo osata. Lukiessa vaan täytyy muistaa, että metsätaloudessa markkinat eivät ole täydelliset.
Jees: ”Mutta suora siirtymä alaharvennuksesta yläharvennukseen ei mielestäni vielä anna mitään aihetta jäämäpuuston kolhinnalle konetyönäkään.”
Ok, mutta mielestäni tuollainen yläharvennus ei ole jatkuvaa kasvatusta, koska siinä ainoastaan lykätään päätehakkuuta hiukan eteenpäin. Jatkuvan kasvatuksen tavoitteena on säilyttää metsä jatkuvasti peitteisenä ja sehän ei onnistu ilman, että metsässä runkoluvun määrä on sitä suurempi mitä pienemmästä puusta on kyse. Tavanomainen ylispuiden poiston onnistuminenkin perustuu siihen, että taimia on runsaasti, ne ovat pieniä ja mielellään lumen alla suojassa. Jk:ssa pienempiäkin puita täytyy olla kaiken kokoista eli mikään ei hakkuiden aikana suojaa niitä vioittumiselta.
Täydennän Timpan kommenttia.
Jees: ”Miten erirakenteisen metsän ajourat esim. poikkeavat tavisharvennuksilta?”
Ainakin jk-oppaiden mukaan ajourat pitäisi tehdä jokaisella harvennuksella eri kohtaan.
Jees: ”Miten puuston sekanaisuus kooltaan saa asian muka jotenkin enemmän ammatillista taitoa pyytäväksi?”
Alikasvoksen sekaan isompien puiden kaataminen tuottaa enemmän vaurioita kuin tasarakenteisessa metsässä puiden kaataminen. Lisäksi alikasvoksen runkoluku on oltava määrällisesti isompi kuin tasarakenteisessa, joten tilaa kaadettaville puille ei ole.
Ihan taatusti helpoissakin olosuhteissa tapahtuu epäonnistumisia. Myyjän näkökulmasta katsottuna kuitenkin ainoa muuttuja, johon voi vaikuttaa, on leimikon olosuhteet. Tällöin olosuhteita vaikeuttamalla ennuste tuloksen onnistumisesta laskee. Kyse on siis siitä, että erirakenteisessa metsässä lopputulos on keskimäärin huonompi.
Tätä voi tietysti yrittää kumota sillä, että valitsee erirakenteiseen kohteesen hyvän kuskin. Hyvä ajatus, mutta miksi ei valitsisi tasarakenteiseen kohteseen samaa hyvää kuskia?
