Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Montako jatkuvaa kasvatusta käsittelevää kirjaa olet Reima lukenut? Oliko 28.10.2014 kommentissani mainitsemani asiat sinulle uusia, kun pidät ongelmattomana apostolien kunnian palauttamisen asiayhteyttä omaan kommenttiisi.
Esitätkö kommenttejasi samalta pohjalta kuin aikanaan Sirkka-Liisa Anttilan lakiesityksen metsälain muutoksesta? Tuolloinhan lopulta tunnustit, ettet ollut lakiesitystä edes lukenut.
Itsenäinen ajattelija, miten käsite pitäisi ymmärtää? Pitäisikö se ymmärtää niin, että ajaa omaa valtavirrasta poikkeavaa ideologiaa saarnamiehen tavoin korostamalla menetelmän etuja, mutta vähättelemällä riskejä. Tai niin, että laaditaan epärealistisia kasvatusmalleja jättämällä osa todennäköisistä hoitotoimenpiteistä pois ja joilla näin saadaan menetelmä paperilla näyttämään kilpailukykyiseltä. Kuin taivaan lahjana kilpailevan menetelmän kasvumallit ovat osoittautuneet varsin varovaisiksi. Tätä tunnustettua tosiasiaa ei kuitenkaan laskelmissa huomioida. Vai kasvaako Reimalla eteläsuomalainen koivikko 60 m3 poistuman ensiharvennusvaiheeseen 37 vuodessa, kuten Motti-simulaattorin mukaan tapahtuu? Parhaimmissa tapauksissa avoimesti kerrotaan laskelman olevan yritys kehittää työkalua talouden hallintaan, mutta jota kuitenkin saarnamiehet käyttävät kasvatustavan markkinointiin. Entä millaisia ajatuksia oman metsän käsittelytavan valinnassa herättää se, että useissa tutkimuskohteissakaan ei menetelmä onnistunut, joten tulokset eivät kelpaa itsenäisille ajattelijoille.
Minusta itsenäisen ajattelijan tulee antaa reilusti painoarvoa niille näytöille, joita metsistämme löytyy virheineen päivineen. Muutenhan ajattelua ohjaa jokin muu voima, kenties idealismi. Se ei ole kovin itsenäistä.
Puun Takaa: ”EU ei tue yhteishanketta, eikä Suomi ja Viro pystyneet sopimaan asiasta.
LNG-terminaali tulee siten Viron puolella Paldiskiin, josta mahdollisesti johdettaisiin putki Suomeen.
Natoon kuuluva Viro katsotaan EU:ssa turvallisemmaksi investointiympäristöksi.”Ennuste meni pieleen. Yle: ”Halu päästä vähentämään riippuvuutta Venäjän kaasusta mahdollisimman nopeasti käänsi Viron kannan. Viro tyytyy nyt pieneen LNG-terminaaliin ja hyväksyy, että alueellinen LNG-jättiterminaali rakennetaan Suomeen.”
http://yle.fi/uutiset/viro_
myontyi_lng-kiistassa_
suomelle/7551124Makuasioista on turha kinata. Minun mielestäni myllyt ovat rumia, läheltä katsottuna ehkä jopa pelottavan näköisiä, mutta uusiutuvan energian tuotanto on merkittävämpi asia kuin myllyjen maisemahaitta. Purkamisesta syntyvän kustannusten aleneminen on mahdollista, mutta myös kustannusten nousu. Vaatimukset jätteen käsittelylle kasvaa jatkuvasti ja myllyssähän on paljon erottelua vaativaa tavaraa. Jessen mainitseman citymarketin purku-urakan taustoja en tiedä, urakoista on perinteisesti ollut kova kilpailu. Mutta joku senkin homman maksaa. Ei sitä purkujätteen hyödyntämisen hinnalla pureta. Täällä päin oli jokunen vuosi sitten kilpailussa vanhainkodin purku. Voittaja sai sen suunnilleen sillä hinnalla, mitä muut olivat laskeneet jätteenkäsittelyn hinnaksi. Vuosi tai pari myöhemmin vanhainkoti löytyi eräästä sorakuopasta… En tiedä, millaiset sanktiot tuli, mutta sekä urakoitsija, että maanomistaja käräjille joutuivat. Mielestäni rakennuttajankin olisi pitänyt joutua.
Samaa mieltä Ammatti Raivoojan kanssa eli ei aktiivisen metsätalouden harjoittamisesta kannata olla pahoillaan, perustuu se sitten mihin puulajiin tahansa. Kannattavuuslaskelmien perusteisiin tartuin silti minäkin.
Jees: ”Glalle suosittelisin lämpimästi ihan terveellisyysvaikutteista lenkkeilyä luonnon helmassa muutaman kerran kuukaudessa. En tosiaan laske näissä mitään kannattavuuksia koska kierrän muitakin metsiäni aivan samoin ja jopa välillä toistenkin metsiä aivan uteliaisuus ja kuntoilumielellä.”
Itse asiassa lenkkeilen luonnon helmassa tai ainakin sen tuntumassa (tietä pitkin) vähintään kerran viikossa. Terveysalan ihmisten suositus on muuten 2-3 krt/viikko. Ei siis tarvitse liikuntaa minulle suositella, tiedän muutenkin sen merkityksen ja sehän korostuu vain iän myötä. Minä en kuitenkaan istu autossa tuntia päästäkseni puolen tunnin kävelylenkillä. Minun lenkkini alkaa kotiovelta. Olen jopa ajanut pyörällä omalle palstalleni tarkistamaan taimikoiden tilannetta. Matkavähennykset jää tekemättä, mutta eipä lenkkeilystä niitä kuulukaan tehdä. Jos jyryyttäisinkin tuon matkan (60 km) seuraavan kerran maastopyörällä, pääsisi sillä kivasti palstan perukoillekin. Maantiepyörällä pääsee vain puoleen väliin.
Sitä vain en ymmärrä, miten Jees seuraat metsätalouden kannattavuutta, jos osa verovähennyksiin menevistä kuiluista ei ole sinulle kuluja. Miksi taimikon perkausta raivurilla et tee vain liikunnan ilosta? Sehän on aivan erinomaista, jopa aktiivisen tanssin veroista kropan hallintaa ja liikkuvuutta parantavaa toimintaa. Keskivartalon lihakset jää liikunnassa hyvin helposti liian vähälle huomiolle.
Hirviaitojen kannattavuutta perustelet silti materiaalin ilmaisuudella ja mahdollisuudella myydä ne eteenpäin. Jos tuollainen takaiskuventtiili olisi minunkin taloudenpidossa, olisin kohtalaisen rikas. Harmi vain, että mielikuvitusrahan määrällä ei ole minulle merkitystä. Täytyy jatkaa arkista puurtamista.
Ylen sivuilla on uutinen aiheesta otsikolla ”Pakkolunastus vai vapaaehtoinen soidensuojelu?” Asetelmat ovat selvät.
”Yhtä suota voi omistaa useita kymmeniä omistajia. Se taas aiheuttaa sen, että jos yksi ojittaa oman viipaleensa suosta, muiden suon osien suojelulla ei ole mitään mieltä.”
Tuollaista ääritapausta pakkolunastuksen puoltajat jatkuvasti jankuttavat. Sanni sen sijaan haluaa selvittää, mihin vapaaehtoisuus riittäisi. Metsätaloudessa ojien väli pitää olla enintää parikymmentä metriä, jotta vaikutus saadaan kattamaan koko alaa. Luonnonsuojelijoiden mielestä yhden palstan ojittaminen kuivattaakin koko suon. Mikä lienee totuus?
”Esimerkiksi 1980-luvulla suojeltujen soiden luontoarvot heikkenevät, koska tällöin koko suota ei ole suojeltu, vaan vain osa siitä.”
Koska kolmannes metsistä ei ole kohdannut minkäänlaista metsätaloudellista toimintaa 30 vuoteen, varmaan merkittävä osa suojelun ulkopuolelle jäävistäkin soita säilyy koskemattomana. Suojelijoiden propagandassa vain suojelualueen status on merkki luontoarvojen säilymisestä, vaikka totuus on aivan toinen. Minulla on se käsitys, että soiden ojitus on vähäistä tällä hetkellä. Passiiviset omistajat tuskin ensimäisenä soita alkavat ojittaa, sen sijaan heidän ojitettujen soiden ojat kasvavat umpeen.
”Vuonna 1996 aloitetussa tehostetussa luonnonsuojelussa yksityisten maita on suojeltu eri keinoin 366 190 hehtaaria. Lunastuksia on käytetty vajaan parinkymmen vuoden aikana 3,5 prosentille maanomistajista, mikä vastaa noin kuutta prosenttia suojellusta pinta-alasta. Muut on hoidettu vapaaehtoistoimin.”
Mikä tässäkin lienee totuus? Kun maanomistajalle kerrotaan, että joko suojelet maasi vapaaehtoisesti tai me suojellaan se pakolla, suurin osa varmaan taipuu vapaaehtoisuuden kannalle. Luontoväki taitaa tietää ymmärtää pelin hengen, koska kokee vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun niin suurena uhkana. Pakkolunastuksella pelottelusta ei haluta luopua.
Taimivaiheen ajan iltalenkki taimikkoon pari kertaa kuukaudessa. Tästä ja sen vaikutuksesta kannattavuuteen on keskusteltu ennenkin. Paljonko sinulla olikaan matkaa palstalle, 30 km/suunta? 2 krt/kk * 12 kk = 1440 km/vuosi * 0,2€/km = 289 €/vuosi * 5 vuotta = 1440 €.
Aikaa matkoihin menee 0,5 h/suunta eli tunti/kerta. Aikaa kiertelyyn menee 0,5/kerta eli 1,5 h/ilta = 36 h/vuosi. Tuosta siis 2/3 oli matkoihin käytettyä aikaa. Työlästä on hirvien torjunta, eikä tuollainen ajelu turvallisuutta varmaankaan paranna. Eikä näy missään metsätalouden hirvitilastossa.
