Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Ymmärsinkö Reima, että ainoa konkreettinen merkitys kaikella muutoksella sinun metsätalouteesi on ollut, että olet kieltäytynyt lähettämästä erokirjettä metsänhoitoyhdistykseen?

Puun takaa: ”Meilläkin nyt kesällä kokeilukäyttöön tuleva 1500 euron arvoinen vanhan auton romutusseteli on ollut monissa maissa käytössä jo vuosia.”

Moniko vanhan auton romuttaja ostaa tilalle uuden? Käytetyn ostossa tuota seteliä ei voi hyödyntää. Tuskin siis hyödyttää pienituloisia, mutta onpahan taas puuhasteltu jotain asian eteen ja saatu aikaan byrokratiaa. Kuitenkaan 1500 euroa ei taivaasta tipu.

Puun takaa: ”Pienet ja vähäpäästöiset autot maksavat muualla vain 5000 euroa.”

Tuolla hinnalla ei saa ainakaan uutta autoa. Tavallinen Corollakin maksaa Saksassa 5000 euroa vähemmän kuin meillä eli hinnaston mukaan alkaen 18690 €. Malliston pienin eli Aygo maksaa kymppitonnin, meillä 13 500 €.

Puun takaa: ”Kun tästä hinnasta saa vielä vanhan auton romutushyvityksen, ei uuden auton hankinta ole pienituloisellekaan kovin korkean kynnyksen takana.”

Jos Autontuojat ry:n ajatus toteutuu, pienituloiselle ei jää rahaa yhtään enempää kuin ennenkään. Erona systeemissä on vain se, että vero maksetaan osamaksulla kun se nyt maksetaan kerralla ja valtion on helpompi kiristää vuosimaksua kuin autoveroa. Näyttöä tästä meillä jo onkin.

Autojen ikääntymisestä jatkuvasti osataan olla huolissaan, mutta harvemmin esitetään arvioita siitä, mitä muutos vaikuttaisi. Kyse on autokaupan edunvalvonnasta, joka myydään kansalle ja päättäjille kuluttajien etuna. Jos autojen keski-ikä nuortuisi vuodella tai kahdella, sillä ei tosiaankaan olisi suurta merkitystä päästöihin tai turvallisuuteen. Vai onko 2004 mallin auton ratkaisevasti parempia kuin 2003 tai 2002 malliset? Sen verran eroa on Suomen ja Ruotsin välillä, vaikka Ruotsissa ei autoveroa ole ollut. Keski-Euroopassa taas myynti painottuu pienempiin autoihin kuin täällä. Näin siitä huolimatta, että täällä autot ovat kalliita.

Samanlainen hurmos liittyy autoverokeskusteluun kuin mhy-pakon poistoon aikanaan. Tärkeintä on muutos. Sillä mitä saadaan tilalle, ei ole niin väliä.

Alennusprosenteilla ei ole merkitystä, vain euromääräisillä hinnoilla. Ei mikään takaa sitä, että jos jäsenet saavat alennusta, muut eivät saa.

Hinnasto olisi tosiaan hyvä olla näkyvissä, mutta käytännössä kiinteitä hintoja on vain harvoissa tapauksissa, joten ei sellaisella käytännössä olisi merkitystä. Itse olen tähän saakka saanut taimet suoraan tarhata samaan hintaan kuin mhy:ltä. Tällöin myös on valinnanvaraa ollut enemmän laatujen suhteen ja se on ohjannut valintojani toimittajan suhteen.

Jees: ”Niin, eihän siinä ole kuin se kymmenkunta vuotta kehityseroa mutta onhan se toki sama tavisautoilijalle kunhan eteenpäin liikkuu. Minulle ei.”

10 vuotta eroa mihin?

Nykyistä autoa ostaessani kävin kokeilemassa myös 300-sarjan Bemaria. Kyselyyni auton kovasta hinnasta myyjä vastasi teknologian olevan 5 vuotta taviksia edellä. Ihan hyvältä auto tuntui, mutta en kokenut sitä hintaeron arvoiseksi. Kellä rahat riittää, voi toki ne tuollaiseen laittaa.

Jees: ”Vaikken nyt aivan ”hifistelijäksi” itseäni noteeraa olen aina kokeillut eri merkkejä useamman vuoden periodilla ja kyllä ne saksalaiset kuitenkin pisimpään on miellyttäneet.”

Minä olen ajanut samalla autolla vähintään 7 vuotta, joten kovin montaa autoa en ole ehtinyt omistaa. Sen kuitenkin olen huomannut, että mitä vanhemmaksi auto tulee, sen tärkeämmäksi nousee luotettavuus ja kaikenlainen huolettomuus arjen käytössä. Jopa vanhan Corollankin fiilis nousee ihan uuteen mittakaavaan, kun kuulee noista 4000 euron remonteista, joita muut tekevät.

Jees: ”Etuvetoisena ja aika isoilla pyörillä se vielä oli aika maastokelpoinenkin ja kestävä.”

Tuossa onkin raamit minun ihanneautolleni. Vetopyöriin ketjut, niin pääsee todennäköisesti paikoista, joihin huonoimmat nelivedot jäävät kiinni. Harmi vain, että nykyään noihin laitetaan lisähintaa erikoisuuden tavoittelun myötä tai sitten pakettiin kuuluu neliveto, joka sekin nostaa hintaa.

Sivullinen: ”Edellisen kiertoajan lopussa päätehakkusta saamasi tulo EI kuulu alkavalle kierrolle vaan edelliselle. Teet vain niistä rahoista tuon 1300 € sijoituksen.”

Juuri näin. Mutta koska sinäkin lasket metsätalouden kannattavuutta tilakokonaisuuden kuvioden summasta, ei yhden kuvion kassavirran aikataulu ratkaise peliä. Timppa on samaan aikaan sekä oikeassa, että väärässä. Hän yrittää sanoa, että paremmat kantohinnat kuittaa homman plussalle, vaikka laskeekin ne seuraavan sukupolven hyödyksi.

Sivullinen: ”Tarkoitukseni on ollut vain osoittaa, että aukoksi hakatun alueen metsittämis- ja hoitokustannukset pitää laskea sijoitettuna pääomana, jolle pitää laskea korkokustannus.”

Sama pätee jk-metsään.

Sivullinen: ”Tilan muiden kuvioiden tarkastelu ei kuulu eikä vaikuta tähän, koska niillä voidaan tehdä joko jaksottais tai jatkuvaa kasvatusta.”

Alunperin tartuin huoleen jaksolliseen kasvatukseen liittyvästä negatiivisen kassavirran ajanjakson pituudesta. Koska jaksollinen menetelmä on kilpailukykyinen koko kiertoajan pituuden mukaan laskettuna, menetelmään liittyvä huono piirre menettää merkityksen, koska tilakokonaisuuden muiden kuvioiden takia kassavirta pysyy plussalla. Siten muiden kuvioiden tarkastelu liittyy tähän. Asiasta voi murehtia, jos omistaa vain muutaman kuvion ja joutuu uudistamaan ne.