Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei Suomessa liikaa suojeltuja alueita ole, eikä suojelualueiden määrä talousmetsiä uhkaa.
Paitsi että päästäistä kissa ei syö.
Osaatko Jees sanoa, missä järvessä luonto on hoitanut ylitiheän särkikannan kuntoon?
Luonto hoitaa asiat silloin, kun ihmisen vaikutus ei siihen yllä. Meillä tällaista tilannetta ei ole. Siksi ei pidä olettaa, että luonto ilman kohtuuttomia vahinkoja kaikkea hoitaisi.
Ironin kommenttia huvikseen tappamisesta en niele sellaisenaan. Eiköhän yhtä suuri osa saaliista kuin ennenkin hyödynnetä jollain tavalla. Vaikka tappaminen (metsästys, kalastus) olisikin hupia, tuottaa se myös ravintoa. Siinä Iron on oikeassa, että ravintoa ei ole pakko hankkia tappamalla kuten joskus ennen, koska Prisman tiskiltä saa valmiiksi tapettua ruokaa.
Jessen kommenttiin ihmisen oikeuksista tappamiseen totean, ettei sellaisia oikeuksia meiltä kukaan kysele. Tappaminen on osa luonnon toimintaa. Luonnon tasapainostakaan ei kannata yleisellä tasolla tappamisen oikeutta miettiessään olla huolissaan. Luonnontilaista luontoa ei meillä ole, eikä se johdu vain tappamisesta. Esim. metsätalous muokkaa luontoa ja jos esim. hirvien tappaminen lopetettaisiin, räjähtäisi hirvikanta käsiin. Sekö olisi nykytilaan verrattuna ongelmien ehkäisyä? Entä ylitiheän särkikannan pyytäminen pois järvestä ja syöttäminen minkeille? Hehtaarita saatetaan poistaa 200 kiloa särkeä. Jos yhden kalan keskipaino on 20 g, tarkoittaa se 10000 yksilön/ha julmaa tappamista.
Toisaalta jos viitsii vaivata itseään tämän tason ongelmalla, asioiden täytyy olla kohtuullisessa jamassa. Ollaan siitä iloisia.
RR: ”Jos jäsenmaksu ei ole ulosottokelpoinen, niin se todellakin pitää jättää vain maksamatta.”
Minusta pienimmän riesan tie on ilmoittaa eroamisesta, joten vaihtoehto maksamatta jättämiselle kyllä on olemassa.
Reima Ranta: ”Miksi en sitten itse ole teettänyt näitä ilmaisia puunmyyntisuunnitelmia. En ole voinut, koska mhy:n käsitys metsäekonomiasta on ainaki tähän asti ollut kivikaudelta. Luulen, että minut naurettaisiin vieläkin pihalle, jos alkaisin kyselemään mhy:ssä suhteellisesta arvokasvusta.”
Itse en muista, milloin suhteellista arvokasvua ei käsiteltäisi, kun päätehakkuun ajoitusta pohdittaisiin. Toki kun tietää itse asiat parhaiten, turha silloin on muilta neuvoja kysellä. Sitä vaan en ymmärrä, miksi turhaksi kokemaa jäsenmaksua pitää maksaa ja haukkua perään.
Totta. Taimikon hoidon veloitusperusteisiin saa varmaan luotettavimman vastauksen, kun kysyy mhy:stä. Minua ei kuitenkaan kiinnosta, paljonko mhy vetää välistä, vaan se, paljonko homma minulle maksaa.
Tämä hallitus ei Suomea saa nousuun. Puolueet keskittyvät jo seuraaviin vaaleihin.
Veikkaan, ettei ostajaa kiinnosta omistajan asuinpaikka, vaan omistajan metsän tarjoamat mahdollisuudet omaan liiketoimintaan liittyen.
Mutta sinähän olet aidannut vain haapataimikot, ei muita. Ja toistaiseksi voimassa oleva sopimuskin on mahdollista irtisanoa. Itse en näe mitään syytä tehdä määräaikaista sopimusta.
Juttelin paikallisen hirviporukan kanssa, kun koivikko meni hirven suihin. Heillä hirvenpyyntialueet on kahdessa paikassa, minun maat ei niihin osu, eikä siihen vaikuta vahinkoilmoitukset tai mikään muukaaan asia. Näin vain on alusta asti ollut ja niin se on jatkossakin.
Toisen alueen kohtalo tosin saattaa kuitenkin muuttua, jos suunnitteilla oleva 9 myllyn tuulivoimapuisto toteutetaan. Mahtaako käydä niin, että jatkossa metsästetään vain yhdessä paikassa.