Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ammatti Raivooja: ”Joo eipäs saakkaan jos sitä kyltillä rajoitetaan. Kaikkia yksityisteitä ei oo kuitenkaan kyltillä rajoitettu.”
Periaatteessa noin, mutta jokamiehenoikeudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kyse on yksityistielaissa määriteltävistä asioista.
Oma lukunsa ovat laittomat liikennemerkit. Selvyyttä ei taida olla siitä, pitääkö niitä noudattaa vai ei. Ajokieltojen pystyttäjien kannattaisi muistaa edes se, että ajokielto koskee kaikkia (myös merkin asettajaa), ellei sitä ole rajattu koskemaan vain tiettyä käyttäjäryhmää. Usein saa ihmetellä, miten maanomistaja voi tietään käyttää, kun merkki ”ajoneuvolla ajo kielletty” on tien päässä.
Tutkijalautakunnat ovat todeneet, että kolarit tapahtuvat yleensä moniportaisen tapahtumaketjun seurauksena. Tästä ketjusta yhdenkin lenkin poistaminen voi estää kolarin riippumatta siitä, kenet tuomitaan tieliikennelain mukaan syylliseksi. Tämän takia pyrittäessä parantamaan turvallisuutta, on turha pohtia sitä, onko hirvikolariin syyllinen hirvi vai autoilija. Tärkeämpää on tiedostaa se, että suuri hirvikanta lisää liikenteen riskejä ja tilannetta voidaan parantaa vähentämällä hirvien määrää. Aivan samoin kuin tiestöön tehdään muitakin turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja kunnossapidolle asetetaan tarkat vaatimukset. Ei lumisadekaan ole syyllinen ulosajoon, silti teitä aurataan ja suolataan jottei ulosajoja tapahtuisi.
Suorittava porras: ”Mikäs uutisessa on vikana..esittäjäkö ?”
Ei uutinen yksin sinuun henkilöidy, taustalla on muutaman vuosikymmenen mittaiset näytöt hirvikannan hallinnasta. Arviot ja todellisuus ei ole ollu kohdillaan, kun tilastojen mukaan hirvet olisi pitänyt useampaan kertaan ampua liki sukupuuttoon Suomesta. Sen sijaan meille on saatu aikaan mittavat hirvistä suoraan tai epäsuoraan johtuvat metsätuhot, liikenneturvallisuusongelmat ja metsien virkistyskäytön arvon aleneminen hirvikärpästen muodossa.
Suorittava porras: ”Hyviä uutisia ! Neljä koiraa on haravoinut harjoitus ja kartoitusmielessä seuramme metsästysalueita. Havainto on saatu vain yhdestä aikuisesta ja vasasta 4000ha:n alueella.”
Virallisen tiedon mukaan meillä edelleen on n. 70 000 yksilön talvikanta. Liikenneturvallisuustilastojen perusteella voidaan olettaa, että vähintään tuon verran hirviä metsissä liikkuu. Minusta ei siis ole ollenkaan hyvä uutinen, että hirviä ei metsästä kuitenkaan löydy, kun pitäisi alkaa metsästää.
Joo, totta tietysti tuo, että rahat lähtee tililtä tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Ei niitä edestakaisin maksella. Asian ydin kuitenkin oli se, että tienvarsikaupassa kuitenkin vähennyksen pariin pääsee pienelläkin leimikolla, koska puun myyntitulot huomioidaan sellaisenaan ja vähennykset tehdään lomakkeen kohdassa vuosimenot toisin kuin hankintakaupassa. Pystykaupassa kulut onkin upotettu kantohintaan.
Metät kunnossa: ”Glan laskelma ontuu siinä mielessä, että veroa ei bruttotulosta makseta.”
Tienvarsikaupassa verot maksetaan bruttotuloista ja vuosimenot vähennetään erikseen. Hankintakaupassa hankintatyön kulut vähennetään tuloista. Siksi esimerkissä metsävähennyspohja saadaan käyttöön.
Lisääntyisikö Suomen metsien tuotto sillä, että valtio lunastaisi ne? Alkaisiko teollisuus ostaa lisää puuta vai lisääntyisikö ainoastaan puun tarjonta?
Minusta tässä asiassa on oleellista, että huolehditaan aktiivisten toimijoiden edellytyksistä harjoittaa metsätaloutta niin pää- kuin sivutoimisestikin. Komentotalouden mallin mukainen uusjako ei ole hyvä ratkaisu, koska sitä ei ohjaa talodelliset tekijät, vaan keinotekoiset, taloudesta riippumattomat määritelmät.
Hirven kuuluminen luontoon on myös kiinnostava asia. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Toteamus sisältää kaksi muuttujaa. Toinen on hirvi ja toinen luonto. Toki hirvi kuuluu meikäläiseen luontoon. Olennaista on se, kuinka paljon hirviä kuuluu luontoon ja millainen on meidän luonto.
Luonnotilaista luontoa ei Suomessa juurikaan ole ollut satoihin vuosiin, luonto on enemmän tai vähemmän ihmisen muokkaamaa niin kasvillisuuden kuin eläimistönkin suhteen. Hirvikantaakin säädellään lain mukaan metsästyksellä, joten hirvikantaa ei edes teoriassa voi jättää ns. luontoon kuuluvaksi, ihmisen vaikutuksen ulkopuoliseksi ilmiöksi. Hirvikantaa säädellään yhteiskunnassamme päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Keskustelua voidaan käydä siitä, mikä on sopiva taso, mutta hirven kuulumisella luontoon ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, koska sukupuuttoon ei hirveä olla ajamassa.
