Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Lieneekö Ruotsin tavoitteelssa puuston määrän kasvattamisesta olla taustalla tämän kaltaiset ilmiöt? Hyvä tavoite joka tapauksessa. Talousmetsissä riittää kapasitettia kotimaisen, uudistuvan raaka-aineen tuotantoon myös siinä vaiheessa, kun siirrytään biotalouden kauteen. Tuo aika ei ole kaukana, seuraavan kvartaalin aikana tapahtuu iso muutos. Silti suojeluun ja puuhasteluunkin on varaa osoittaa hehtaareja.
Linkki toimii, kun ottaa välilyönnin pois.
Suomen ja Ruotsin historia poikkeaa melkoisesti. Meillä sodan takia jouduttiin asuttamaan kansaa uudestaan, jolloin tiloja pilkottiin. Ruotsissa tätä ei ole tapahtunut, joten lähtökohdat ovat aivan erilaiset.
Suomessa kehitys kulkee niin, että isojen tilakokonaisuuksien määrä kasvaa samalla kuin pieniäkin tiloja tulee lisää pilkkomisen seurauksena, joten tilanne tuskin kovin huolestuttava meillä on. Taas kerran haluan muistuttaa, että Matti Kärkkäinenkin aloitti n. 14 hehtaarilla.
Kirjanpainajien syömät kuuset ovat olleet taimia, kun hirvikanta on ollut asiallisella tasolla ja viljelymetsätaloutta vasta harjoiteltu.
Mahtaako enää tässä vaiheessa muu kuin juuristo kasvaa.
Vaikka meillä palot ovatkin yleensä pienehköjä, siihen ei pidä tuudittautua, että meillä hommat osattaisiin jotenkin paremmin kuin Ruotsissa. Ei sielläkään metsäpalot yleensä tuollaisia ole, poikkeuksellisen pahoja onnettomuuksia voi sattua missä tahansa.
Tarkoitin tietysti käyttöastetta, en hyötysuhdetta.
”Jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen vähentäisi hirvien talviravintoa entisestään, myös tilastoituvia hirvivahinkoja.”
Aika merkittävä muutos pitäisi menetelmän suosiossa tapahtua, jotta se vaikuttaisi hirvituhojen määrään. Mutta jos ruoka vähenisi, keskittyisi tuhot nykyistä enemmän jaksollisen kasvatuksen taimikoihin, mikä olisi tietysti huono juttu jaksollisen kasvatuksen harjoittajan näkökulmasta.
Ihan normaali pituus hoidetulle taimikolle, ehkä jopa hiukan alakanttiin. Riippuu tietysti kasvupaikan olosuhteista ja maaperästä. Taimesi pukkaa tällä hetkellä todennäköisesti mahtavia vuosikasvuja, joten maisema muuttuu nopeasti.
Kasvumallien mukaan taimikon pitäisi olla selvinnyt juuri heinikosta, mutta yleisesti on tiedossa, että mallit vähättelevät hyvää hoitoa.
Tuulivoimalat käyvät Suomessa 19% hyötysuhteella, joten 3 MW laitos onkin todellisuudessa 0,57 MW laitos. Melua se tuottaa n. 2 km:n säteellä, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön linjausta on uskominen.
Haitat ovat hyötyyn nähden valtavat, jos asutusta on tuolla alueella vähänkin enemmän.
Esimerkiksi tässä tapauksessa tuulivoimayhtiön vuonna 2002 ilmoittamat meluarvot eivät pitäneet paikkaansa, mutta viimeinen laitos suljettiin 11 vuotta myöhemmin.
http://yle.fi/uutiset/inkoon
_viimeinen_tuulivoimala_
suljetaan/6698125