Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jokaista kansallispuistoa varten laaditaan oma lakinsa. Luonnonsuojelulaki mahdollistaa tässä yhteydessä metsästyksen sallimisen, kuten esim. Selkämeren kansasllispuistossa on tehty.
Luonnonsuojelulaki
16 §
Aluekohtaiset poikkeukset rauhoitussäännöksistä
Kansallispuiston ja luonnonpuiston rauhoitussäännöksistä voidaan asetuksella säätää muitakin kuin 14 ja 15 §:ssä mainittuja poikkeuksia, jos ne eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Poikkeukset voivat koskea muun muassa puolustusvoimien toimintaa, lentoturvallisuutta, oikeutta metsästää, luontaiselinkeinojen harjoittamista tai saamelaisten oikeuksien huomioon ottamista alueen käyttämisessä.
Laki Selkämeren kansallispuistosta
5 §
Metsästys ja eläinkantojen sääntely
Selkämeren kansallispuistossa on luonnonsuojelulain 13 §:n rauhoitussäännösten estämättä sallittu harmaahylkeen metsästys. Kansallispuistoon liitettävillä yleisillä vesialueilla harmaahylkeen metsästys on sallittu siten kuin metsästyslain (615/1993) 7 ja 10 §:ssä säädetään.
Vesilintujen syysmetsästys on 1 momentissa mainituin edellytyksin sallittu Metsähallituksen luvalla kansallispuistoon kuuluvien Uudenkaupungin Harmaalettojen, Rauman Bokreivien, Porin Räyhien ja Merikarvian Kasalabodanin luotojen alueella.
Kansallispuistossa voidaan 1 momentissa mainituin edellytyksin ryhtyä Metsähallituksen luvalla toimiin merimetsokantojen sääntelemiseksi.
Mielenkiintoisia nuo tavoitteet 50% kasvun lisäyksestä. Kuka muistaa parin vuoden takaista ilmapiiriä, jossa oltiin huolissaan lähinnä ylituotannosta? Kari Mielikäinen tosin esitti Metsäradiossa pakinan ruotsalaisista, joiden metsäpolitiikassa otettiin määrätietoinen puuston kasvun lisäys tavoitteeksi. Kari kysyi, ovatko ruotsalaiset meihin verrattuna metsäpuolellakin samanlaisia Hannu Hanhia, kuten jääkiekossa.
Tuon ajan suhtautumisen Karin juttuihin arvaa, mutta kovin lyhytnäköistä on se, jos ajatukset tähän tahtiin metsästä muuttuu.
Itse olen kasvun lisäyksen kannalla. Vastaus löytyy, kun luetellaan ne raaka-aineet, joita Suomessa ja maailmassa voi kestävästi tuottaa ja verrataan sitä nykyiseen käytössä olevaan valikoimaan.
Jos Jessen puheet tuesta laajennetaan kattamaan puun tuottamisen olosuhteita, silloin ollaan melkein samaa mieltä. Hirvikanta on ehkä konkreettisin esimerkki tästä aiheesta. Sen sijaan perinteinen tehottoman tuotannon rahallinen tukeminen ei ole ollenkaan itsestään selvä vaikutuksiltaan.
Ethän sinä ennakkoraivausta edes tehnyt, eikä ennakkoraivauksessa laatuvaraa jätetä. Eikä moton käsittelyyn joutuvan puuston runkolukua ennakkoraivauksessa edes säädetä. Runkoluku haetaan kohdilleen taimikon harvennuksessa, jotta puusto saa kasvaa ensimmäiseen kaupalliseen puunkorjuuseen saakka mahdollisimman hyvin.
Pieni, mutta tilanteen surkeutta kuvaava esimerkki virkamiesten vallankäytöstä:
http://www.ts.fi/uutiset/
kotimaa/619708/Metsastys
+uhkaa+kaataa+Teijon
+kansallispuistonSalon kaupunki päätti jättää kommenttikierroksella lausunnon, jonka mukaan perustettavassa kansallispuistossa tulisi sallia metsästys. Tässä vaiheessa ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä ilmoitti, että metsästys uhkaa kaataa koko hankkeen, koska metsästys on luonnonsuojelulain mukaan kansallispuistossa kielletty.
Salossa säikähdettiin ja asia otettiin uudestaan käsittelyyn ja päätettiin jättää lausunto, joka oli ympäristöministeriön linjauksen mukainen.
Säälittävää on Salon kaupunginhallitukselta aiheetta antautua Flanderin edessä, mutta se edustaa realismia julkisen sektorin johdossa. Siksi erityisen häikäilemätöntä terrorismia on ympäristöministeriön toiminta. Miksi ym:n virkamies saa antaa valheellista tietoa päättäjille ilman, että joutuu vastuuseen valheellisen tiedon jakamisesta? Siksikö, että ministeriötä johtaa vihreät, joille tärkeämpää kuin demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva toimintatapa, on ajaa omien intressien toteutumista ja veljeillä järjestön kanssa, joka toimintaperiaatteena on lain vastaiset iskut kohteisiin, jotka eivät rahoita järjestön toimintaa.
Toivottavasti seuraavissa vaaleissa ekologisen diktatuurin vaikutus kansantaloudelle nousee tärkeäksi teemaksi. Tällöin ehkä ymmärretään, että ympäristöministerin paikka ei kuulu vihreille. Nykytilanteessa sehän on kenties valtakunnan kolmanneksi tärkein jakkara, heti pääministerin ja valtiovarainministerin jälkeen.
Niin paljon kuin Merja Kyllöstä onkin haukuttu, hän ei tyytynyt kumileimasimeksi, vaan näytti liikenneministeriössä kaapin paikan ja antoi välittömästi kenkää sooloilevalle Tarvalalle. Jotain vastaavaa tarvitaan ympäristöpuolella. Kulttuuriministerin paikka on sopivampi vihreille, jos hallitusneuvotteluissa sattuu työtapaturma.
Tuosta kokeesta on ollut artikkeleita muuallakin, mm. Metsälehdessä, ja niissä on kerrottu ensiharvennuksen tehtävän 10-12 metrisenä, kun tavanomainen tapa on kasvattaa puustoa pari metriä isommaksi. Mikä sitten on ennenaikaista, siitä en ala kinata. Ajankohta kuitenkin riippuu puuston koosta, ei iästä. Tuossa kokeessa ensiharvennuksen keskimääräinen runkokoko oli vain 38 l, mutta se hyväksytään, koska tähtäin on hyvässä laadussa.
Minä suhtaudun noihin kokeisiin eri tavoin kuin sinä. Näissä asiat dokumentoidaan tarkasti, toisin kuin valtaosassa ammattimiesten käsittelemiä kohteita, joista on saatavilla vain mutua.
