Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees, minä en maksanut hirvien ruokinnasta 1650 €/ha vaan sen verran sain rahaa vahinkojen korjaamiseen.
Kepa: ”Minun havainto kyllä on metsämarkkinoilla ollu että monille riittää että on paljon puuta hehtaarilla ja laadusta ei niinkään välitetä. siitä ollaan sitte valmiita tarjoamaan huimia ylihintoja.”
Ylihintaa ei pidä tarjota mistään metsästä. Hinta määräytyy sen perusteella, millaiset hakkuutulot metsästä on hoitokulujen jälkeen odotettavissa, milloin niitä on odotettavissa ja mitä korkoa laskuissaan käyttää. Tätä ei muuksi muuta yhtään se, mikä on metsän tuleva laatu. Siten olen täysin samaa mieltä Jessen ja Tanen kanssa ostamisen kannattavuudesta.
Oma lukunsa on se, millaisesta metsästä tehty tarjous johtaa kauppoihin.
Hyvää nimipäivää, Reima!
”Jos siis jo muutaman prosentin korolla istutusinvestointia ei saada koskaan takaisin, niin mikä hyvänsä muu tapa on kannattavampi. Sekin, vaikka hehtaarille uudistisi kiertoaikana vain yksi puu luontaisesti.”
Tuo on selvä asia. Mutta kuten Puun takaa totesi, olennaista onkin se, millaisilla lähtöarvoilla laskelmat tekee. Posion korkeudella n. 1,5% on raja kannattavuudelle vt. tai mt- kankaan keinollisessaa uudistamisessa, kun laskelmat tehdään tämän hetken kasvatusmalleilla. Mihin sinä perustat laskelmasi? Samoihin malleihin, jotka on tuotettu laitoksesta, joka ilmoittaa jk:n sisältävän suuria riskejä ja jonka ennustettavuus on siksi todettu heikoksi? Tuo sama laitos on myös todennut, että kasvatusmallit aliarvioivat reippaasti hyvin hoidetun jaksollisen metsän kasvua.
Isoissa yrityksissä on mahdollisuus sijoittaa rahat sinne, missä niiden tuotto-odotus on paras vastaavalla riskillä. Yksittäisen puuntuottajan osaamien tai resurssit ei kuitenkaan tähän riitä, joten keinovalikoima on varsin rajallinen. Itse olen esim. arvopaperimarkkinoiden sijaan päättänyt opetella mm. metsätaloutta, joten sillä mennään. Kommenttini kirjaviisaudesta herätti joissakin hilpeyttä, mutta teoria ei kumoa resurssien merkitystä, päinvastoin.
Puun takaa / Yle: ”Rauhoitettujen lajien korvaussummat muuttuvat vielä tänä vuonna. Kesken olevien tarkistusten takia uusia hintoja ei vielä kerrota, mutta ainakin lepakoiden korvaussummat nousevat…”
Tieto lisää tuskaa, mutta aiheuttaako se harmia suojelijoille vai teollisuudelle?
Yle: ”Uudet tutkimustulokset osoittavat, että lepakot eivät välttämättä häiriinny teollisesta toiminnasta, vaan ne ovat asettuneet esimerkiksi betonitehtaisiin.
…
Tutkimustulokset osoittavat, että lepakot eivät välttämättä häiriinny teollisesta tuotannosta, vaikka niitä on pidetty vaativina elinympäristönsä suhteen.”http://yle.fi/uutiset/lepakoita_
loytyi_yllattavasta_paikasta_
lounais-suomessa/7599806Jees: ”Tukin kasvatus pari metriä turvetta nokan päällä vasta turhauttavaa onkin.”
Mistä nyt tuulee? Jatkuvan kasvatuksen laskelmat perustuvat nimenomaan siihen, että hakataan pääosin tukkia. Rungot ei kuitenkaan tukkivaiheeseen kasva yhtään nopeammin kuin jaksollisessakaan vaan päinvastoin. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaja kaipaa apua edelliseltä sukupolvelta siinä missä jaksollinen kasvattajakin. Sinä voit tietysti katkaista tuon ketjun omalta kohdaltasi jos haluat, mutta silloin seuraava polvi ei voi toimia yhtä itsekkäällä ajattelutavalla kuin sinä, joka kuittaat edellisen polven työn tuloksen.
Yleensä hautausmaat sijaitsevat muuten kivennäismailla.
Jees: ”Ja sitten ei muka jk:ssa tapahdu taimettumista jos valo ja tila lisääntyy???
Ja sieltähän ainakin kantoja sitten pitäisi löytyä ja elinkelpoisia vesoja runsain määrin.”Huulet menee ristiin, jos sotkee asiat.
Jk:ssa hakataan suhteellisen vähän runkoja, joten vesominen on sen takia vähäistä. Lisäksi vain osa rungoista on vesovaa puulajia. Lisäksi ainakin koivu vesoo yleensä vain vähän, kun se tukkikokoisena kaadetaan. Nuo ehdot kun niputetaan, ei vesominen ole ongelma. Sinulla sen sijaa poistuma oli muistaakseni n. 2000 kpl noin 20 vuotiaita runkoja, joista tietyillä alueilla valtaosa oli koivua. Lisäksi nuoren koivikon yläharvennuksen jälkeen vesomiselle on hyvät edellytykset.
Jk:ssa taimettumista tapahtuu tai sitten ei. Keskimäärin tulos on hyvin vaihteleva ja täystiheän puuston syntyminen kestää pitkään. Joskus voiton vie heinikko, eikä siemensyntyiset yksilöt milloinkaan pääse siitä voitolle. Minulla on esim. Tapaninmyrskyn tekemä n. 1000 m2 aukko, johon ei ainakaan vielä ole merkittävää määrää taimia ilmaantunut. Jokunen moniväärä näre löytyy, mutta ei mitään kasvatuskelpoista. Sama on tilanne mt-pohjalla eräässä harvaksi jääneessä 40-vuotiaassa kuusikossa.
