Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Muutama kommentti Jesselle.
Kun puhutaan menetelmistä ja niiden esittäjien uskottavuudesta, keskustelulle edellytys on se, että on edes jollain tasolla perehtynyt aiheeseen. Muistaakseni sinäkään et ole minkään koulukunnan kirjallisuutta lukenut, mutta silti tiedät kirjaviisauden merkityksen. Minusta tämä on yhtä kummallista kuin se, että Reima kunnioittaa sellaisen porukan ajatuksia, joiden ajatuksista tällä ei ole tietoa. Ehkä kyse on ns. itsenäisestä ajattelusta, jota ei saa ulkopuolinen tieto uhata. Tuo on muuten evoluution ihmiselle kehittänyt suojelumekanismi, mutta nykyaikana sen olemassaolo on syytä tiedostaa, jos jossain asiassa aikoo kehittyä kivikauden tasolta nykyajan vaatimusten mukaiseen tilanteeseen. Vaihtoehtona on se, että muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta.
Luontoa on tutkittu tuhansia vuosia ja tätä tietämystä on pakattu myös kirjallisuuteen. Minulla ei sellaista havaintokykyä ole, että haluaisin sivuuttaa eri alojen ammattilaisten työn tuloksen.
Alikasvoksen kasvatuksesta. Tarkistin juuri Forecan sivuilta ja oikeassa olin. Tuulen suunta on viimeisten päivien aikana vaihdellut kovasti Satakunnassa. Vain pohjoisen puoleiset tuulet puuttuvat.
Tähän saakka olet ollut sitä mieltä, että alikasvos kyllä kuihtuu pian pois jos edes kasvaa ja kuusikosta sinulla on jopa näyttöä kuihtumisesta. Jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa alikasvos kuitenkin osaa kehittyä. Raivaustarpeesta kun puhuttiin, olit sitä mieltä, että 20 vuotiaaseen yläharvennettuun koivikkoosi ei alikasvosta tule.
Täytyy muistaa kertoa metsälle, että nyt harsitaan. Tai sitten tehdä käsittely tuulen puhaltaessa oikeasta suunnasta. Vai onko kyse kenties kuun asennosta. Tietää sitten taimet kasvaa. Lähteen porukoiden kirjoista en vastausta ole saanut, mutta sehän onkin vain kirjaviisautta.
Nyt olet Reima enemmän kuin selityksen velkaa. Kommentissasi 28.10.2014 annat varauksettoman kunnian Lähteelle & co. Nyt kuitenkin sanot, ettet ole lukenut yhtään ainoaa heidän kirjoittamaa kirjaa. Mihin siis perustuu kunnioituksesi, pinnallisiin mainospuheisiin vai riittääkö siihen valtalinjasta (=mhy, metla jne.) poikkeava näkemys?
Kirjoja lukemalla ei metsänhoitoa opi, mutta teoria pitää olla hallussa, jos käytännössä jotain aikoo osata. Lukiessa vaan täytyy muistaa, että metsätaloudessa markkinat eivät ole täydelliset.
Jees: ”Mutta suora siirtymä alaharvennuksesta yläharvennukseen ei mielestäni vielä anna mitään aihetta jäämäpuuston kolhinnalle konetyönäkään.”
Ok, mutta mielestäni tuollainen yläharvennus ei ole jatkuvaa kasvatusta, koska siinä ainoastaan lykätään päätehakkuuta hiukan eteenpäin. Jatkuvan kasvatuksen tavoitteena on säilyttää metsä jatkuvasti peitteisenä ja sehän ei onnistu ilman, että metsässä runkoluvun määrä on sitä suurempi mitä pienemmästä puusta on kyse. Tavanomainen ylispuiden poiston onnistuminenkin perustuu siihen, että taimia on runsaasti, ne ovat pieniä ja mielellään lumen alla suojassa. Jk:ssa pienempiäkin puita täytyy olla kaiken kokoista eli mikään ei hakkuiden aikana suojaa niitä vioittumiselta.
Täydennän Timpan kommenttia.
Jees: ”Miten erirakenteisen metsän ajourat esim. poikkeavat tavisharvennuksilta?”
Ainakin jk-oppaiden mukaan ajourat pitäisi tehdä jokaisella harvennuksella eri kohtaan.
Jees: ”Miten puuston sekanaisuus kooltaan saa asian muka jotenkin enemmän ammatillista taitoa pyytäväksi?”
Alikasvoksen sekaan isompien puiden kaataminen tuottaa enemmän vaurioita kuin tasarakenteisessa metsässä puiden kaataminen. Lisäksi alikasvoksen runkoluku on oltava määrällisesti isompi kuin tasarakenteisessa, joten tilaa kaadettaville puille ei ole.
Ihan taatusti helpoissakin olosuhteissa tapahtuu epäonnistumisia. Myyjän näkökulmasta katsottuna kuitenkin ainoa muuttuja, johon voi vaikuttaa, on leimikon olosuhteet. Tällöin olosuhteita vaikeuttamalla ennuste tuloksen onnistumisesta laskee. Kyse on siis siitä, että erirakenteisessa metsässä lopputulos on keskimäärin huonompi.
Tätä voi tietysti yrittää kumota sillä, että valitsee erirakenteiseen kohteesen hyvän kuskin. Hyvä ajatus, mutta miksi ei valitsisi tasarakenteiseen kohteseen samaa hyvää kuskia?
Montako jatkuvaa kasvatusta käsittelevää kirjaa olet Reima lukenut? Oliko 28.10.2014 kommentissani mainitsemani asiat sinulle uusia, kun pidät ongelmattomana apostolien kunnian palauttamisen asiayhteyttä omaan kommenttiisi.
Esitätkö kommenttejasi samalta pohjalta kuin aikanaan Sirkka-Liisa Anttilan lakiesityksen metsälain muutoksesta? Tuolloinhan lopulta tunnustit, ettet ollut lakiesitystä edes lukenut.
