Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kunnalla on jo nyt etuosto-oikeus tilakaupoissa, joten jos nykyinen käytäntö on laillinen, tuskin oikeus naapureillekin myönnettynäkään perustuslakia rikkoisi.
Hiukan menee otsikosta ohi, mutta kun ötökkätuhot tuli esiin, on syytä palauttaa mieleen yksi asia.
Metsätuholain valmistelussa sekä ympäristöministeriö, että Suomen luonnonsuojeluliitto jättivät eriävän mielipiteen työryhmän lopulliseen ehdotukseen. Molemmissa oltiin huolissaan siitä, että lakiehdotus saattaa vähentää metsiin jäävän lahopuuston määrää.
http://www.hare.vn.fi/
mAsiakirjojenSelailu.
asp?h_iID=17273&tV
No=4&sTyp=SelausLinkistä avautuu metsätuholakityöryhmän dokumentit ja listan puolivälistä löytyy eriävät mielipiteet.
Ainakin SLU kommentissaan edellyttää lakiin tulevien vaatimusten olevan tieteellisesti perusteltuja. Ympäristöasioissa kuitenkin on täysin normaalia, että noudatetaan varovaisuusperiaatetta. Näin siksi, että vahinkojen tapahduttua tilanteen korjaaminen voi olla äärettömän hankalaa. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä muuttuvista olosuhteista ei voi olla olemassa tieteellisesti tutkittua tietoa. Mutta koska ko. tahojen ensisijainen tavoite on lisätä lahopuuston määrää monimuotoisuuden nimissä, se jyrää ympäristöhallinnolle tyypilliseen tapaan vastuuttomasti kaiken muun edelle ja aiheutuvista vahingoista välittämättä. Onko tämä yhteiskunnallisesti perusteltua, siitä olisi syytä käydä tässä tilanteessa julkista keskustelua.
Suorittava porras: ”En ole missään vaiheessa esittänyt raivausta hirvikannan säätelykeinoksi , ainoastaan mahdollisuudeksi kunkin kohdallaan vähentää tai torjua vahinkoja , jos metsästyspainetta ei ole alueella riittävästi . Hoitohommat ovat ilmeisesti tuottaneet naapurimaassamme tulosta , koska siellä siedetään tuplamäärä hirviä Suomeen nähden.”
Minä en muista, kuka on mitäkin esittänyt. Säännöllisesti kuitenkin hirvikannasta keskusteltaessa vedotaan siihen, että hirvikanta on kasvanut jaksollisen metsätalouden myötä, kun taimikoiden määrä on kasvanut.
On totta, että nykyiset metsät mahdollistavat huomattavasti suuremman hirvikannan kuin esim. 1900-luvun alkupuolen tai vuosisadan puolivälin metsät. Hirvikannan kasvu ei kuitenkaan johdu metsätaloudesta, vaan hirvipolitiikasta. Tämä on lakiin kirjattu asia, joten vastuuta hirvikannan koosta ei voi minkään muun asian syyksi yrittää laittaa.
Ruotsalaisten käsitys sopivasta hirvikannasta on todennäköisesti yhtä monimuotoinen kuin meillä. En tiedä, millainen järjestelmä Ruotsissa on, mutta meillä hirvikannasta päättävä taho on kaikkea muuta kuin demokraattinen siitä huolimatta, että metsästysoikeuden haltijoita on 730 000. Ruotsissa maata omistaa huomattavasti pienempi joukko, joten tuskin siellä sen yhtenäisempi mielipide aiheesta on kuin meillä. Tuskin siis voi sanoa, että Ruotsissa siedetään meikäläistä isompaa hirvikantaa.
Suorittava porras: ”Ruotsissa metsän kasvattaminen on enemmän ammattimaista ja metsänomistajia on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa . Metsien hoitoa ei ole tuettu naapurissamme enää vuosiin , mikä on johtanut siihen , että on ollut pakko tehdä metsänhoidolliset toimenpiteet oikeaan aikaan .”
Mutta hirvikanta ei silti ole pysynyt kurissa. Kiitos, että muistutit meitä raivaamisen kelvottomuudesta hirvikannan säätelykeinona.
Betonin valmistus aiheuttaa alla olevan artikkelin mukaan 0,4 tonnin co2-päästöt/tonni betonia eli noin 1 tonnin co2-päästöt / kuutio betonia.
Paljonko napakorkeudeltaan 120 metriseen myllyyn menee betonia muiden materiaalien lisäksi? Paljonko metsää hakataan myllyn ja tiestön alta pois? Eli paljonko myllyn pitää tuottaa fossiilisen raaka-aineen korvaavaa energiaa, jotta päästään nolliin tässä suhteessa?
Tuohon tulen joskus etsimään vastauksen ja samaa aion kysyä vihreän puolueen edustajilta. Kun tuulivoima on suurelta osin Suomessa ulkomaisessa omistuksessa ja silti valtion voimakkaasti tukemaa bisnestä, voi olla että suomalaisetkin kyllästyvät tähän vihreiden suosimaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
http://www.co2-raportti.fi/
index.php?page=ilmasto
uutisia&news_id=1615Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa huolestuneena tuontisähkön osuuden nousua Suomen energiankulutuksesta. Oras Tynkkysen mielestä mitään hätää ei silti ole.
http://yle.fi/uutiset/sahkon
tuonti_kasvaa__ministerio
_huolestui/7272394Vaikka Metsälehden keskustelupalstan kirjoitukset ei käytännössä yhtään mitään hirvipolitiikkaan vaikuttaisikaan, mielestäni Metsuri motokuskin kannattaisi silti suhtautua eri tavoin tähän asiaan. Parin viimeisen päivänkin aikana on hänen virheellisiä käsityksiään oikaistu, joten ei sen takia kannata sulkea silmiänsä aiheelta. Minusta keskustelun idea on juuri siinä, että saa uusia näkökulmia, eikä niin pahasti sokeudu omiin ajatuksiin.
