Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ennustamista ei tarvita siihen, tuleeko luontaisesta lepikosta korjuukelpoinen leimikko seuraavan 30 vuoden aikana.
Pitkäparta: ”Onhan laskelmia, että metsää ei kannata hoitaa ollenkaan, vaan kasvattaa energiapuuta, joka kannattaa näissä laskelmissa parhaiten.”
Juu, laskelmia on ja niitä on täälläkin käsitelty. Mitään tekemistä tuollaisilla laskelmilla ei kuitenkaan reaalimaailman kanssa ole.
Yksi laskelmien tekijä sentään rehellisesti sanoi, että ne ovat sormiharjoituksia ja laskelmien tarkoitus on kehittää työkalua metsätalouden avuksi. Niitä ei siis sellaisenaan voi käyttää metsänhoitomenetelmien valinnassa. Toinen laskelman tekijä meni metsäpalveluja tuottavaan firmaan osakkaaksi ja käyttää laskelmiaan markkinoinnissa.
Tarkennan vielä, että vain jälkimmäinen on tietääkseni tehnyt laskelman, jossa hoitamaton lepikko näyttää kannattavalta.
Kiinnostavaa. Saako kunta painostettua omistajaa, vai jääkö mylly maanomistajan murheeksi eli kuntalaisten tai jopa valtion varoilla purettavaksi. Tukieuroja on jo espanialaiselle omistajalle maksettu säkkikaupalla, loppuhuipennus on vielä edessä.
Jos kunta häviää tämän pelin, mitä veikkaatte yksityisen maanomistajan kohtaloksi? Erona on se, että loppupeleissä kunta voi alkaa painostaa yksityistä maanomistajaa ryhtymään toimenpiteisiin.
Markkinatalouteen en kovin suuria toiveita aseta talousmetsissä. Osa metsänomistajista ei tiedä yhtään mitään korkolaskusta ja osaa se ei kiinnosta, koska on itse haudassa korkolaskun tuloksen mukaisessa tilanteessa. Lisäksi jos Metsähallitus velvoitetaan tulouttamaan yhä enemmän, joutuu siellä asioista vastaavat ns. puun ja kuoren väliin, kun puu ei kasva yhtään nopeammin, vaikka Helsingissä mitä suunniteltaisiin.
Toisaalta, ovatko nämä hakkuut kuitenkin perusteltuja? Hakataanko huonokuntoisia tai pienialaisia kuvioita isompien yhteydessä eli hyödynnetään juuri sitä kaivattua mahdollisuutta, minkä uusi laki toi tullessaan?
Luontaiseen täydennykseen ei luoteta, koska aina ei luontaista täydennystä tule. Tämä on tilanne em. kohteissanikin.
Hirvikarkotteen työläydestä ei vielä ole minulla kokemusta, mutta 1-2 krt vuodessa ruiskuttaminen kai riittää, joten en sitä toistuviin aidantarkistuksin edes ala verrata.
Viime vuonna Jees kerroit, että 2-3 viikon välein aitoja pitää tarkistaa ja akkuja ladata. Ehkä aita ei noin työlästä hoitoa sitten vaadikaan, vaikka viime syksynä sitäkin pidit hyväksyttävinä.
Glyfosaattia tarvitaan silloin, kun parsitaan jo tehtyjä virheitä. Itse tulen käyttämään sitä ko. kuvan kohteen uusintaviljelyssä ja pienaukon täydennystaimien auttamiseen. Luontaista materiaalia ei juurikaan ole tullut kettuyttöjen yms. piipertäjien uskomuksista huolimatta, joten heinikkoon pitää istuttaa, jos jätemetsän sijaan haluaa talousmetsän saada aikaan.
Hirvikarkotetta kokeilen tänä vuonna, koska se lienee ainoa käyttökelpoinen menetelmä hirvituhojen estämisessä.
Ilman hirvituhoja, pienaukkoja tai muuta leikkimistä ei glyfosaattia olisi tarvittu ja kuviot alkaisi jo näyttää laadukasta puuta kasvavilta nuorilta metsiltä.
Molempien litkujen levittäminen on siis minun tapauksessani periaatteessa turhaa työtä, mutta noissa olosuhteissa pienimmän riesan tie. Jonkun intresseissä ylimääräisen työn tekoon ja aineiden käyttöön kannustaminen kuitenkin on. Toivottavasti riittävän vaikutusvaltaisella taholla vihdoin osataan vaatia selitystä vallitsevaan tilanteeseen.
Jees: ”Omissa laitetaan nytkin lehtipuuta ostopalveluna maahan vaikka ollaan jälleen kantturoiden kasvatusaloilla. Siinä vain pitää olla ensin itsensä herra ja sen jälkeen työnsä osaava metsänviljelijä myös.”
4.9.2013 sanoit kuvan kommentoinnin yhteydessä, että aitaaminen ja kaikki siihen liittyvä on sinulle luonnollista metsätoimintaan liittyvää. Onko sekin luonnollista metsätoimintaa, että taimikon takia pitää ajaa autolla 1500 km vuodessa aitauksia tarkastelemaan? Saahan tuosta laittaa 375 € vähennyksiin, mutta melkoinen kasvattaja täytyy olla, että homman saa tuolla tavalla kannattamaan.
Jessen maininta kuusen ja koivun kasvunopeudesta pitää paikkaansa silloin, kun kuusi kasvaa luontaisesti koivutaimikon alle. MItään järkeä ei koivikkoa olekaan tuossa aiheessa raivata alas kuusten pelastamiseksi ja sellaista tuskin kukaan tekeekään muualla kuin Jessen mielikuvituksessa. Mitään järkeä muutenkaan kuitukokoisten koivujen raivaamisessa ei ole. Koivujen raivaus ensiharvennusasentoon pitää tehdä paljon aikaisemmin.
