Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tiedä sitten, paljonko tuosta selittyy uuden metsälain odotelulla. Mutta mitä enemmän puustoa on per ha, sitä vähemmän aukkoa tarvitaan.
Caballista: ”Itse en istuttaisi kuin sen 2000 mäntyä hehtaarille. 3000 mäntyä alkaa maksamana reilusti rahaa ja ne kasvavat liian tiheässä ensiharvennusta ajatellen. Mielestäni jokaisen istutetun puun pitää mennä ensiharvennukseen asti.”
Metsälehdessäkin on ollut juttu kokeesta, jossa rehevälle maalle on istutettu 3000-5000 mäntyä. Ensiharvennus tehdään normaalia aikaisemmin, mutta hyvän kasvun takia hommaa ei ainakaan tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella pidä tyrmätä. Tuloksena on hyväkasvuinen ja laadukas männikkö.
Talouselämä 2.5.2014: Irti Venäjän puusta
”Stora Enso pienentää Varkauden investoinnillaan puunhankintansa Venäjä-riskiä. Kaikki yhtiöt haluavat nyt kilvan lisää suomalaista puuta.
…
Venäjä-riski kolahti itäpuun varassa kapasiteettiaan kasvattaneisiin metsäjätteihin viiem vuosikymmenen lopulla, kun Vladimir Putin päätti tehdä Venäjästä houkuttelevan investointimaan määräämällä Venäjältä vietävälle puulle raskaat vientitullit. Puun tuonti Suomeen romahti, mutta sellutehdashankkeitaan Venäjällä eivät Suomen metsäjätit rohjenneet aktivoida.”Riskianalyysit on tehty uudestaan. Hollanti lienee parempi paikka toimia kuin Venäjä. Mukana on myös Sini.
http://yle.fi/uutiset/
kymmenia_arktisen_oljyn
porauksen_vastustajia_
pidatetty_hollannissa__
video/7216805Berza: ”Pikainen laskutoimitus antaa 25 asteen korkeuserolla ”lisäystä ” pinta-alaan lähes 10 %.”
Puut kasvavat pystysuoraan myös rinteissä, joten puiden lukumäärä on teoriassa kaltevuudesta riippumaton. Korkeuseroilla on siis vaikutusta vain kasvupaikan olosuhteisiin (esim. etelä/pohjoisrinne), ei puuston kasvatuksen suhteen teholliseen pinta-alaan.
Oma käsitykseni alkuperäiseen kysymykseen on b. Mättäät saa asettua talven ja kevään sulamiskauden ajan, joten toukokuun aikana lämpiämisen myötä eteenpäin alkaa mestat valmistua.
Tukkimiehentäin takia odottelu ei tosiaan tutkimustiedon valossa kannata, eikä oikein minkään muunkaan syyn takia, vaikka jotain hengähdystaukoa maapohjalle joku tuntuukin kaipaavan.
Tämän kevään kiinnostavin asia onkin kuivuus. Toistuuko viime kesän tilanne. Tällä hetkellä näyttää sateet puuttuvan, mutta pitkän ajan ennuste lupaa keskimääräistä sädemäärää. Lisäksi myyräsykli on päällä ja siihen annetaan lääkkeeksi mahdollisimman aikaista istutusajankohtaa. Vaan kannattaako silti kylmään maahan kiirehtiä.
Et siis ymmärtänyt.
Omistajalla on todennäköisesti jokin ajatus siitä, mitä rahoille tehdään. Jos 9 ha leimikosta tuleekin vain puolet oletetusta, menee suunitelmat uusiksi. Kerropa itse moton omistajalle, että käyttökustannukset arvioit seuraavan vuoden ajalle olevan x €/m3, mutta toteutuma onkin 2x/m3. Toteatko pokkana, että ei arviolla mitään merkitystä ole, ainoastaan toteutumalla?
Metsuri motokuski: ”Kokonaispuuston hakkuuarviolla ei ole mitään merkitystä.”
9 ha hakkuussa on kiinni merkittävä määrä rahaa ja sen budjetoinnilla ei ole sinun mielestä mitään merkitystä? Entä jos arvioidaankin vastaavalla tarkkuudella metsätilan arvoa?
Tanen kysymys on minusta täysin oikeutettu.
A.J: ”JK menetelmä tuottaa todennäköisesti mukavasti, jos metsä on valmiiksi erirakenteinen ja/tai sekametsä, ja seuraavaan hakkuuseen päästään kohtuullisessa ajassa.”
Sama pätee puuston määrältä vastaavaan tasarakenteiseen hoidettuun metsään. JK:ssa homma kompastuukin käytännössä siihen, että optimikäyrän mukaisia hoidettuja erirakenteisia sekametsiä on kovin vähän ja kuvion saattaminen sellaiseksi ei läheskään aina ole talousmetsässä kannattavaa.
Jutusta jäi epäselväksi se, epäileekö myyjä puuta olleen enemmän kuin virallinen määrä vai oliko vain arvio tehty väärin.
Toistuvat virhearviot ovat tietysti huono juttu, mutta tämähän oli yksittäistapaus. Minulle on käynyt kuten jutun henkilölle eli arvio on mennyt pahasti pieleen. Heittoa oli saman verran, mutta virheen etumerkki oli toinen. Arvion tekijää en silti syytä, koska itse tein saman virheen. Sekalaista puustoa sisältävät vaihtelevat kuviot ovat vaikeita arvioitavia.
