Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Harrastelija: ”Lyhyesti sanottuna oikea tilannenopeus on sellainen, että ajonopeus saadaan pysäytettyä ennen estettä esteen ilmestyessä eteen.”
Mikä olisi sopiva tilannenopeus kilometreinä tunnissa, kun ajetaan maantiellä pimeässä lähivaloilla ja täytyy olla valmius pysäyttää auto ennen sivusuunnasta tielle tulevaa estettä? 40 km/h?
http://www.iltalehti.fi/
iltvautot/20120921012
125515_v1.shtmlSama pätee Natoon. Toki voima tuo turvaa, mutta venäläisten kanssa ei ole voiman kanssa pärjätty. Sikäläiseen kulttuuriin ei kuulu alistua, siksi heidän kanssa on pärjätty neuvottelemalla ja käymällä kauppaa asioista. Tällöin heidän ei tarvitse alistua tai kärsiä tappiota.
Mitä tapahtuisi, jos Suomen itäraja olisi myös Naton raja Venäjään, sitä tuskin meistä kukaan tietää. Sikäli Puun takaa on oikeassa, että Natoon hivuttaudutaan, vaikka se virallisesti kielletäänkin. Lopullinen liittymispäätös tulee aikanaan olemaan huomattavasti kivuttomampi kuin ilman pitkäaikaista yhteistyötä se olisi. Kansa sopeutuu ajatukseen Natosta ja oppii elämään sen kanssa.
Lähestyvien vaalien alla tullaan käymään poikkeuksellisen kiinnostavia keskusteluja.
On mahdotonta määritellä eu:n vaikutusta Suomeen. Emme tiedä, millaista täällä olisi, jos emme olisi EU:ssa. Populistit (eu-vastaiset) tietenkin poistavat kaikki eu:n kielteiset puolet, jolloin jäljelle jäisi paratiisin oloinen tilanne. Vaan ei politiikka ennen eu:takaan meillä mitenkään yleistä etua ajavaa ollut. Kähmintä ja vanhoillisuus yms. tapahtui vain pienempien piirien pyörittämänä.
Harrastelija: ”Ihmisen tieltä saa luonto väistyä. Tiheä tiestö moottoriteineen palvelee ihmisten taloudellisuuden nostamista – ja ahneutta.”
Juuri näin. Onko sinulla ehdotusta vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi?
Harrastelija: ”Pitäisikö luonnon eläimet tappaa sukupuuttoon ihmisen rahan ahneuden vuoksi?”
Ei pitäisi. En tiedä ketään, jonka mielestä pitäisi. Miksi muuten kysyit, epäiletkö sukupuuttoon tappamisen oleva tavoitteena?
Harrastelija: ”Hirvieläimet ovat nousseet esille, koska niiden kanssa kolaroidessa ihminenkin on vaarassa.”
Totta tämäkin. Ihmisellä on tarve suojella itseään aivan kuten kaikilla muillakin elollisilla olioilla.
Harrastelija: ”Kotikulmilla 60-alueella auto tönäisi hirven ojaan. Kuivalla öljysoralla laskin jarrutusjäljistä, että auton vauhti ennen jarrutusta oli yli 90 km/h. Silti autolla oli ollut vielä vauhtia hirveen törmätessä, koska uroshirvi oli kaatunut ojaan.”
Isoon osaan kolareita liittyy tuon kaltaisia tahallaan otettuja riskejä. Silti hirvistä on vaaraa periaatteessa sääntöjä noudattavillekin, metsätaloudelle aiheutuvien vahinkojen lisäksi.
Harrasteliija: ”Liikenne on vaarallinen ja varovaisella ajamisella voidaan parantaa turvallisuutta.”
Liikenne ei saa olla vaarallinen. Vuonna 2006 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Riistahallinnon on hoidettava oma osuutensa tästä tavoitteesta. Laki määrää pitämään hirvikannan asolla, jossa vahingot pysyttelevät kohtuullisina. Valtioneuvoston päätöksen mukaan ei ole kohtuullista, että ihmisiä kuolee tai loukkaantuu hirvikolareissa, jos hirvikanta pidetään tietoisesti turhan suurena ilman, että liikennettä muulla tavoin suojataan hirviltä.
Tarkempaa tietoa asian taustoista ei ole, joten jatketaan spekuloimalla.
Yle: ”Kaarina Ranne toivoo, että kaupunki osallistuisi nykyistä enemmän esimerkiksi kyseisen Preiviikissä sijaitsevan yksityistien hoitoon, jotta tie olisi jatkossakin kaikkien käytössä.”
Jos tuon ymmärtää niin, että kaupunki osallistuu tien ylläpidon kustannuksiin jo nyt, tie on periaatteessa seuraavat 10 vuotta kaikkien vapaassa käytössä lukuunottamatta yksityistielaissa mainittuja poikkeuksia.
Toisaalta kaikki tien takana olevat kiinteistöt ovat velvollisia osallistumaan tavalla tai toisella tien kustannuksiin. Miten kansallispuiston maksut jyvitetään, siitä ei taida olla hyvää ohjetta. Tai onko kansallispuistoturismi yksityistielaissa mainittua osakkaan järjestämää toimintaa.
Tällaista uutisoitiin jo keväällä:
http://www.talouselama.fi
/uutiset/suomalaisyhtiot+
pyrkivat+irti+venajan+
puusta/a2245607Ennemmin tai myöhemmin myös keskiluokka tajuaa, mitä Venäjän taloudessa tapahtuu ja miksi niin tapahtuu.
Ammatti Raivooja: ”Joo eipäs saakkaan jos sitä kyltillä rajoitetaan. Kaikkia yksityisteitä ei oo kuitenkaan kyltillä rajoitettu.”
Periaatteessa noin, mutta jokamiehenoikeudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kyse on yksityistielaissa määriteltävistä asioista.
Oma lukunsa ovat laittomat liikennemerkit. Selvyyttä ei taida olla siitä, pitääkö niitä noudattaa vai ei. Ajokieltojen pystyttäjien kannattaisi muistaa edes se, että ajokielto koskee kaikkia (myös merkin asettajaa), ellei sitä ole rajattu koskemaan vain tiettyä käyttäjäryhmää. Usein saa ihmetellä, miten maanomistaja voi tietään käyttää, kun merkki ”ajoneuvolla ajo kielletty” on tien päässä.
Tutkijalautakunnat ovat todeneet, että kolarit tapahtuvat yleensä moniportaisen tapahtumaketjun seurauksena. Tästä ketjusta yhdenkin lenkin poistaminen voi estää kolarin riippumatta siitä, kenet tuomitaan tieliikennelain mukaan syylliseksi. Tämän takia pyrittäessä parantamaan turvallisuutta, on turha pohtia sitä, onko hirvikolariin syyllinen hirvi vai autoilija. Tärkeämpää on tiedostaa se, että suuri hirvikanta lisää liikenteen riskejä ja tilannetta voidaan parantaa vähentämällä hirvien määrää. Aivan samoin kuin tiestöön tehdään muitakin turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja kunnossapidolle asetetaan tarkat vaatimukset. Ei lumisadekaan ole syyllinen ulosajoon, silti teitä aurataan ja suolataan jottei ulosajoja tapahtuisi.
Suorittava porras: ”Mikäs uutisessa on vikana..esittäjäkö ?”
Ei uutinen yksin sinuun henkilöidy, taustalla on muutaman vuosikymmenen mittaiset näytöt hirvikannan hallinnasta. Arviot ja todellisuus ei ole ollu kohdillaan, kun tilastojen mukaan hirvet olisi pitänyt useampaan kertaan ampua liki sukupuuttoon Suomesta. Sen sijaan meille on saatu aikaan mittavat hirvistä suoraan tai epäsuoraan johtuvat metsätuhot, liikenneturvallisuusongelmat ja metsien virkistyskäytön arvon aleneminen hirvikärpästen muodossa.
