Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Molemmat ovat minusta tuossa kohtaa oikeassa. Istutuskuusen edelle ei pidä koivua päästää, mutta koivikossa luontaisen alikasvoskuusen kasvattaminen on ok, kunhan huolehditaan riittävästä tilasta niin koivuille kuin kuusillekin.
Minä puolestaan kuulin eilen TEMin käytävällä, että puun tarjonnan ongelmiin kaavaillaan ratkaisua yrittäjämäisyydestä. Tavoitteena on, että vain myelin parissa toimivat puuntuottajat voisivat harjoittaa puukauppaa. Pientilallisille jäisi mahdollisuudeksi hakata omaan käyttöön esim. polttopuuta, mikä sekin tukisi suomalaista biotalous 2020-strategiaa. Jalostustoimintaa harjoittaville pientuottajille, esimerksi vihtoja myyntiä varten tekeville kaavaillaan määräaikaista poikkeusjärjestelmää.
Ehdotuksen mukaan malli kannustaisi metsänomistajia siirtymään yrittäjämäisempään tuotantomalliin, jolla olisi merkittävä vaikutus puun tarjonnan kasvattamisessa ja tuotantorakenteen tehostumisessa.
Metsätuholakityöryhmässä joukon vihreää laitaa edustavat olivat sitä mieltä, että koska hyönteistuhot edustavat vain pientä osaa metsätuhojen kokonaismäärästä, lahopuun määrän kasvattaminen ei uhkaa metsien terveyttä. Sen sijaan se parantaa monimuotoisuutta.
Tämä oli minusta osoitus epäjohdonmukaisesta suhtautumisesta ympäristöasioihin. Ilmastokeskusteluissa sama sakki julistaa, kuinka ilmastonmuutoksen takia tulee tapahtumaan sitä ja tätä. Koska kuitenkaan hyönteistuhojen aiheuttamista metsätuhoista ei ole tieteellistä näyttöä nykyistä suuremman lahopuumäärän aiheuttamana, ei ole perusteltua velvoittaa omistajia korjaamaan kaatuneet puut nykyisessä määrin. Varovaisuusperiaate unohtui jostain syystä. Lisäksi esimerkiksi hirvituhot ovat kohtuuttoman suuret, joten tottahan hyönteistuhot saadaan näyttämään vähäiseltä riskiltä excel-taulukossa. Miksi monimuotoisuutta rasittavaa hirvikantaa ei vaadita alennettavaksi, siihen haluaisin saada vihreiltä vastauksen.
Linkin avaaminen onkin melko rasittava toimenpide.
Tieliikennelaki kuitenkin määrittelee riittävän yksityiskohtaisesti tämän asian, joten linkkiä ei ole tarvetta avata. Ahvenanmaalla tieliikennelaki on joiltain osin erilainen, mutta ellei Kalle Kustaa ole liittänyt aluetta Ruotsiin ja osaa Satakunnasta sen mukana, Harjavalta kuuluu edelleen mannersuomeen.
28 §
Erityiset pysäköintikiellotPysäköinti on kielletty:
5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie liikennemerkein on osoitettu etuajo-oikeutetuksi
Tarkoitatko esimerkiksi tällaista?
https://www.google.fi/
maps?ll=61.293019,22
.108483&spn=0.011379
,0.042272&t=m&z=15
&layer=c&cbll=61.293
324,22.108791&panoid
=SoIsHE0oQe8tYRyD
6HOTHQ&cbp=12,35,
,0,19.04Valta-, kanta- ja maanteiden ojat on aika syvällä tien pinnasta mitattuna, koska tien rakennekerrokset ovat paksut ja oja pitää saada reilusti kerrosten alapuolelle. Kun luiska on kaltevuudessa 1:3 tai 1:4, tarkoittaa se käytännössä minimitapauksessa eli 1,5 metriä syvän ojan pohjan olevan n. 5 m tien reunasta. Ojan takaluiska voi olla jyrkempi ja matalampi, mutta metsän reuna jää joka tapauksessa kovin kauas ja tiealueellehan ei puita saa ainakaan tuollaisessa paikassa jättää.
Taidankin käydä ottamassa valokuvan pinoista, joita tuolla ajourien varsilla on. Automiehet saavat kertoa, miten ne haetaan pois.
Jees: ”Tietyntyyppistä jk:ta voidaan soveltaa myös avohakkuussa. Säästetään olemassaolevaa alikasvosta eikä muokata. Näin olen itse saanut varsinkin lehtipuuston sekaan heti havupuustoa.”
Viimeksi sanoit, että alikasvos ei selviä valoshokista, etkä sinä siksi ole alikasvosta säästänyt yksittäisiä kuusia lukuunottamatta. Miksi mieli muuttui tämän asian suhteen?
Toisaalta hyvä, että muuttui. Näkeehän sen jo kuvistakin, että osa kuusikosta on vanhaa alikasvosta ja iältään vanhempaa kuin muu puusto.
