Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Orpon vahvuus taitaa olla juuri siinä, että hän tulee maa- ja metsätalousalan ulkopuolelta.
Suorittava porras: ”Hyviä uutisia ! Neljä koiraa on haravoinut harjoitus ja kartoitusmielessä seuramme metsästysalueita. Havainto on saatu vain yhdestä aikuisesta ja vasasta 4000ha:n alueella.”
Virallisen tiedon mukaan meillä edelleen on n. 70 000 yksilön talvikanta. Liikenneturvallisuustilastojen perusteella voidaan olettaa, että vähintään tuon verran hirviä metsissä liikkuu. Minusta ei siis ole ollenkaan hyvä uutinen, että hirviä ei metsästä kuitenkaan löydy, kun pitäisi alkaa metsästää.
Joo, totta tietysti tuo, että rahat lähtee tililtä tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Ei niitä edestakaisin maksella. Asian ydin kuitenkin oli se, että tienvarsikaupassa kuitenkin vähennyksen pariin pääsee pienelläkin leimikolla, koska puun myyntitulot huomioidaan sellaisenaan ja vähennykset tehdään lomakkeen kohdassa vuosimenot toisin kuin hankintakaupassa. Pystykaupassa kulut onkin upotettu kantohintaan.
Metät kunnossa: ”Glan laskelma ontuu siinä mielessä, että veroa ei bruttotulosta makseta.”
Tienvarsikaupassa verot maksetaan bruttotuloista ja vuosimenot vähennetään erikseen. Hankintakaupassa hankintatyön kulut vähennetään tuloista. Siksi esimerkissä metsävähennyspohja saadaan käyttöön.
Lisääntyisikö Suomen metsien tuotto sillä, että valtio lunastaisi ne? Alkaisiko teollisuus ostaa lisää puuta vai lisääntyisikö ainoastaan puun tarjonta?
Minusta tässä asiassa on oleellista, että huolehditaan aktiivisten toimijoiden edellytyksistä harjoittaa metsätaloutta niin pää- kuin sivutoimisestikin. Komentotalouden mallin mukainen uusjako ei ole hyvä ratkaisu, koska sitä ei ohjaa talodelliset tekijät, vaan keinotekoiset, taloudesta riippumattomat määritelmät.
Hirven kuuluminen luontoon on myös kiinnostava asia. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Toteamus sisältää kaksi muuttujaa. Toinen on hirvi ja toinen luonto. Toki hirvi kuuluu meikäläiseen luontoon. Olennaista on se, kuinka paljon hirviä kuuluu luontoon ja millainen on meidän luonto.
Luonnotilaista luontoa ei Suomessa juurikaan ole ollut satoihin vuosiin, luonto on enemmän tai vähemmän ihmisen muokkaamaa niin kasvillisuuden kuin eläimistönkin suhteen. Hirvikantaakin säädellään lain mukaan metsästyksellä, joten hirvikantaa ei edes teoriassa voi jättää ns. luontoon kuuluvaksi, ihmisen vaikutuksen ulkopuoliseksi ilmiöksi. Hirvikantaa säädellään yhteiskunnassamme päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Keskustelua voidaan käydä siitä, mikä on sopiva taso, mutta hirven kuulumisella luontoon ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, koska sukupuuttoon ei hirveä olla ajamassa.
Mustavalkoisia nämä asiat tosiaan ei ole. Liikenneturvallisuudesta voidaan huolehtia monin eri tavoin. Ajonopeuksia voidaan alentaa, jolloin hirvikolarin riski alenee. 70 km/h voisi olla sopiva nopeus. Näin ei tarvitsisi ottaa huomioon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, kun päätetään hirvikannasta. Palvelisiko se elinkeinoelämää, muuta kansalaisten liikkumistarvetta ja jaksaisiko arto sekä muut kuljettajat noudattaa tätä, sitäkin voi ihan rehellisesti itsensä kanssa miettiä. Eihän unohdeta sitäkään, että valtioneuvoston päätöksessä 6.3.2006 liikenneturvallisuudesta asetettiin tavoitteeksi, että kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Tällä hetkellä tavoitteen aikataulusta ollaan jäljessä. Koska lakia noudattaen kolareita ei pitäisi tapahtua, miksi liikenneturvallisuustyötä tehdään? Tätäkin kannattaa miettiä. Jos ei muuten, niin ainakin se auttaa säilyttämään otteen reaalimaailmasta.
Liikenneturvallisuusasioita pohtiessaan kannattaa muistaa eräs asia. Vaikka ajaisi useita vuosia 27 500 km/vuosi ilman havaintoa hirvestä, läheltä piti-tilannetta tai kolaria, ei siitä voi päätellä mitään hirvivaarasta. Suomen maantieden vuotuinen liikennesuorite on 55 Mrd km. Tavallisen kuskin osuus on tässä 1 per 2 miljoonaa. Loput 1 999 999 kuskia saa kyllä aikaan tilastomerkintöjä, vaikka itselle ei lottovoittoa kohdalle osuisikaan.
Ihan varma en ole, mitä harrastelija laski, mutta kokeillaan toista kautta.
Jos kuidun hankintalisä on 15 €, tienvarsikaupan korjuukulujen kannattavuusraja näyttää olevan 15/0,7 = 21,43 €/m3. Korjuukulu on täysimääräisesti vähennyskelpoinen, joten verovähennysten jälkeen todellinen kustannus on 15 €/m3. Kuitenkin puun myyntitulon verotus vaikuttaa vielä lopulliseen tulokseen, koska pystykaupassa kertyy vähemmän verotettavaa tuloa. Rajatapauksissa metsävähennyksen kynnys voi jäädä ylittymättä pystykaupassa ja sillähän on oma vaikutuksensa asiaan. Luvut kannattaa laittaa ruutupaperille tai nykyään vaikka exceliin, jolloin lopullinen tulos selviää. Yleispätevää vastausta ei ole.
Esimerkki: 5 ha harvennusta, poistuma 50 m3/ha.
Pystykaupalla 14 €/m3 * 50 m3/ha * 5 ha = 3500 €. Verojen jälkeen käteen jää 2450 €.Tienvarsikaupalla 29 €/m3 * 50 m3/ha * 5 ha = 7250 €. Verojen jälkeen tuosta jää itselle 5075 €. Korjuukulut 21,43 €/m3 * 50 m3/ha * 5 ha = 5357,5 €. Summa menee kokonaan verovähennyksiin, joten todellinen kustannus on 3750 €. Myyntitulojen ja korjuukulujen erotus on siis 1325 €. Pystykauppa (jos tällaisen leimikon saa kaupaksi ko. hinnoilla) on kannattavampi.
Metsävähennys vaikuttaa vielä asiaan. Tässä esimerkissä pystykaupasta 60% eli 2100 € menee verottomasti ja 1400 eurosta maksetaan veroa 30% eli 420 €, joten käteen jää 3080 €.
Tienvarsikaupassa 7250 eurosta 4350 € on verovapaata ja 2900 eurosta maksetaan veroa 30% eli 870 €, joten itselle jää 6380 €. Korjuukulut verohyöty huomioiden oli 3750 €, joten viivan alle jää 2630 €. Metsävähennyksen myötä tienvarsikauppa muodostuu kannattavammaksi.
Laskinko oikein? Suosiolla jätän laskuista tapauksen, jossa tila myydään lähitulevaisuudessa ja käytetty metsävähennys tulee maksettavaksi myyntivoiton verotuksessa…
Jos metsänhoidolta joutaa, eikä muuta tekemistä keksi, tässä on yksi vaihtoehto:
http://pelitjavehkeet.fi/
ilmamoottorisahaus.php
