Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsuri osoittautuu kilpailukykyiseksi harvennuksilla, mahtaako se indikoida jostain perustavanlaatuisesta ongelmasta tilan metsien hoidossa? Siis jostain muusta kuin motokuskin osaamisesta ja konetyön hinnoittelusta.
Politiikka-osion kiinteistöverokeskusteluun laitoin tällaisen:
http://valtioneuvosto.fi/
ajankohtaista/tiedotteet
/tiedote/fi.jsp?oid=411987Jos tavoitteet on 10 vuoden päässä, ei nuoren metsän kohdalla laho varmaan kuulukaan kiinnostavimpien asioiden joukkoon. Muutenkaan kun hakkuut painottuu kuituun ja energiaan, ei puun laadulla ole niin väliä.
Tilanne muuttuu, kun tavoitteet asetetaan pitkäjänteiseen tukkipuun kasvatukseen.
Jokin aika sitten uutisoitiin kevyestä laitteistosta, jolla voi skannata metsän puista lahoa, mutta mahtaako tuo hanke olla edennyt?
Kantona nyt näyttää, missä kohtaa kiinteistövero päätettiin laajentaa metsämaalle:
http://valtioneuvosto.fi/
ajankohtaista/tiedotteet
/tiedote/fi.jsp?oid=411987Pääomavero nousee niin, että yli 30000 eurosta menee 33% ja kiinteistöverojen tasoa korotetaan.
Osa meistä maksaa kiinteistöveroa, kun tonttimaata metsäpalstalta löytyy. Ne verot ovat kuitenkin yleensä mitättömän pieniä, joten tämä korotus ei käytännössä vaikuta mitään metsätalouteen.
Lehtikuusi lehdettömään aikaan on minustakin kenties rumin puu mitä löytyy, joten pihapiiriin en sitä laittaisi. Rauduksen taimien istutus on edelleen hyvä vaihtoehto. Mutta edelleen luontaisten kuusien synty niiden alle on sattumasta kiinni. Joitain varmasti tulee, mutta sehän riittää vaihteluksi maisemaan. Vaikutusta siihen alkaa olla aikaisintaan 15 vuoden kuluttua.
Luontaisissa kuusissa on vain se ikävä piirre, että tulos on epätasainen. Johonkin taimia tulee liiaksikin, toisaalla alueet pysyy sitkeästi tyhjänä. Sama pätee koivuun.
Vajaan hehtaarin taimet ei mahdottomia maksa, joten mielestäni kannattaa istuttaa. Taimien määrää vähentää se, että jotain on jo kasvanut. Niistä osan voi säästää.
