Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jyrki Ketola kirjoitteli tapansa mukaan asiaa Makasiinissa 2/2014.
Sukulaisten suosiminen on yksi tekijä, joka saattaa vaikuttaa kilpailuasetelmaan. Sen vaikutusta kokonaisuuteen on toistaiseksi ihmisen mahdotonta arvioida. Mahdollistahan on sekin, että tietyt suvut pitävät tiukemmin omiensa puolta kuin toiset ja tiettyjä sukuja vastustetaan voimakkaammin kuin toisia. Aivan kuten ihmisetkin. Eihän eräiden sukuden edustajat mahdu edes samalle ruotsinlaivalle.
Timppa: ”Suuressa aukossa ne kasvavat paremmin kuin pienessä aukossa. Senhän me omien havaintojemme perusteella tiedämme. Siis päinvastoin kuin luontaisen uudistumismekanismin perusteella mukaan voisi väittää. Siis kuuset ovat sopeutuneet menestymään aukossa kuin aukossa.”
Kuusi on hyvä esimerkki, kun pidetään mielessä muutama perusasia. Eri kasvutyypeillä lajien valtasuhteet ei määräydy välttämättä sen perusteella, miten tietty laji tietyssä paikassa menestyy. Lajien väliset suhteet määrää kilpailuasema. Siksi kuusi tarvitsee aukossa hiukan ihmisen apua noustakseen heti alussa valtaan syrjäyttäen pioneerilajit.
Ei sitä eduskunnasskaan kukaan osannut selittää, kun Villeä asian tiimoilta haastateltiin.
Vahvasti epäilen, että muissa maissa todellisuudessa metsien pinta-alat kasvaisi. Esimerkkinä Kreikan tilastot maan talouden tilasta. Mutta meillä vihreät voivat pullistella, kun ovat saaneet merkittävän epäkohdan eli Suomen metsäkadon tuotua koko maailman tietoisuuteen.
Seuraava kiinnostava näytelmä on muuten alussa: Vihreiden suhde hallitusvastuuseen ja ydinvoiman lisärakentamiseen.
Reima Ranta: ”Olen Gla edelleen sitä mieltä, että karkeasti puoleen hintaan saa valmista 10 vuotta vanhaa taimikkoa ostaa markkinoilta istuttamalla uudistamiseen verrattuna, n. keskimäärin Suomessa. Hoidettuun taimikkoon on tietysti pitänyt jo uhrata enemmän kuin 1500 €/ha. (mahd. heinäystä, varhaishoitoa, taimikonhoitoa jne.) Puhumme tietysti pelkästä taimikon arvosta ilman maapohjan arvoa.”
Voi olla, että puoleen hintaan saa taimikkoa, sen myönsin jo edellisessä kommentissani. Saahan uusia moottorisahojakin 79 eurolla. Silti minun lähes 10 kertaa kalliimpi saha on taatusti ollut kannattavampi hankinta.
Taimikoissa tämä tarkoittaa sitä, että jos 10 vuotias taimikko maksaa 750 €/ha, on se huonossa kunnossa ja oikeastaan sen kyky tuottaa kunnon tukkimetsä kohtuullisessa ajassa osittain jo menetetty. Lisäksi taimikon edes jonkinlaiseen kuntoon saaminen edellyttää ihan samoja toimenpiteitä, joita hoidettukin taimikko vaatii. Erona on vain se, että toimenpiteet ovat kalliimpia kuin ajoissa tehtynä.
Karujen maiden männiköitä ei kannata tälläkään kertaa sotkea tähän mukaan, koska luontainen uudistaminen tai kylvö on niissä käyttökelpoinen menetelmä, eikä yksikään mhy tuputa niihin istuttamista ainoana oikeana ratkaisuna.
Katsotaanpa, millaisia hintoja taulukot sanoo taimikoista, tuore kangas, kuusi ja valtapituudet hoidetussa taimikossa arvioni mukaan n. 10 vuotiaana.
Etelä-Suomi, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi 5 m: 2800 € + maan arvo 400 € = 3200 €
Pohjois-Karjala, Väli-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa 4 m: 2100 € + maan arvo 230 € = 2330 €
Lappi, eteläosa 3 m: 1300 € + maan arvo 150 € = 1450 €Taulukot ovat vuodelta 2009.
Yhteenveto: Halusitko kannustaa nuoria ryhtymään metsäyrittäjiksi ilman suuria pääomia siten, että neuvot hankkimaan heikkolaatuista taimikkoa tai paljasta maata? Yrittäjyyteen kuuluu käsittääkseni se, että toiminta rahoitetaan siitä saatavilla tuotoilla. Miten tällainen metsätalousyrittäjä tai puuntuottaja saa kassavirran käyntiin?
Metsässä tosiaan monesti vanhan sananlasku tulojen ja menojen suhteesta ei pidä paikkaansa.
A. Jalkasen kommenttin luonnonmukaisuuden vertailusta uskon. VArmasti pienialaista uudistumista tapahtuu enemmän kuin isoja katastrofeja. Mutta minulle ei ole merkitystä sillä, kumpi kasvatusmenetelmä voidaan jonkin määritelmän mukaan tulkita luonnonmukaisemmaksi kuin toinen. Merkitystä on sillä, kumpi menetelmä toimii talousmetsässä paremmin. Luontoarvojen huomioiminen on joka tapauksessa mahdollista.
Reima Ranta: ”Gla:lle on todettava, että ostan mieluummin markkinoilta puoleen hintaan kymmenen vuotta vanhaa taimikkoa, kuin että uudistaisin istuttamalla.”
Minäkin ostan markkinoilta mielummin 10 vuotiasta taimikkoa hintaan uudistamiskulut x 0,5. Mutta katsotaan, millaiset edellytykset tuohon käytännössä on.
Määrittelit istuttamisen kulut 1000-2000 euroksi, joten käytetään keskiarvona 1500 euroa.
Sinähän toimit Kuusamon seudulla ja eteläisessä Lapissa. Minulla ei ole hyvää tuntumaa sikäläisiin olosuhteisiin, mutta meneekö pahasti pieleen, jos arvioin tuoreen kankaan istutuskuusen olevan 10 vuotiaana Posiolla n. 3 metristä? Saako markkinoilta tosiaan tuollaista taimikkoa 750 €/ha? Vai onko 750 euron taimikot valtapituudeltaan enintään puolet tuosta, aukkoisia, epätasaisia, raivaamattomia ja siten huomattavasti heikommin puuta tuottavia kuin asialliset istutustaimikot? Eli sellaisia, jollaiseksi sinunkin luontaisesti uudistamasi taimikot 10 vuodessa kehittyvät ja joissa vielä 40 vuotiaanakin ainoa käyttökelpoinen työkalu on raivaussaha ja hakkuiden kantohinta alempi kuin hyvälaatuisessa metsässä?
Etelässä hoidettu tuoreen kankaan kuusen istutustaimikko on 10 vuotiaana 5 metristä ja se maksaa markkinoilla 2500 €/ha. Hoitamattomissa haarukka laajenee huomattavasti, alaspäin.
Se, että olet uudistanut päätehakatut alat luontaisesti ja tiheänä kasvattamalla raivausta välttäen teettänyt niihin aikaistetun energiapuuhakkuun, ei ole jatkuvaa kasvatusta.
Vai oliko sinulla jotain muuta kokemusta jk:n etevyydestä? Ainakin kuusikot olet sanonut hakkaavasi 50 vuotiaana pois ja uudistavasi ne koivulle. Hybridihaapakuviot ovat oma lukunsa, mutta nekään ei täytä jatkuvan kasvatuksen määritelmää, kun puusto hakataan välillä pois ja uudistetaan vesoista. Jatkuvan kasvatuksen ideanahan on se, että metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä.
Minusta sinä hoidat metsiäsi ihan puhtaasti jaksollisella menetelmällä. Painotat vain luontaista uudistamista ja tiheän kasvatuksen avulla nuoren metsän energiahakkuita. Tosin sitten 0,3 ha kaivurilaikutukset tuovat vaihtelua tähän linjaukseen.
