Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minusta on samantekevää, kuka suunnitelman tekee. Tärkeintä on, että saat kuvioittain tiedot maaperästä ja puustosta. Sen jälkeen on mahdollista ennustaa puuston kehitystä ja alkaa haarukoida tarpeellisia toimenpiteitä. Nämä asiat kannattaa opiskella, jottei tarvitse päätösten tekoa ulkoistaa konsultille. Heillä ei ole mahdollisuutta ottaa kaikkia omistajaa kiinnostavia asioita huomioon. Silti heidän näkemyksiä kannattaa kuunnella, koska niistä voi saada hyviä ajatuksia. Täytyy vain osata vaatia perustelut, jotta voi ymmärtää, miksi he jotain mieltä ovat.
Merkitystä on vain itse asialla, ei kommentin esittäjän asemalla, koska asiasta on lupa olla myös eri mieltä.
Miten Reima valitset uudistamistavan tämän hetken markkinatilanteessa, jos jostain syystä teet päätehakkuun?
Jos olisit 20 vuotta nuorempi, mitä se vaikuttaisi uudistamistavan valintaan?
Jos viittaat 20 % paremmalla kasvulla Arvometsän mainokseen, kyse on vain ja ainoastaan mielikuvamarkkinoinnista. Arvometsä ei väitä heidän menetelmäänsä 20% paremmaksi, vaan tuottavan mainoksessa olevien kuvien kohteissa 20% paremmin kuin jokin muu menetelmä. Kuluttajan on kuitenkin mahdotonta millään tavalla ottaa väitteeseen kantaa, koska tiedossa ei ole mitään muuttujia laskentakorosta puhumattakaan. Itse vahvasti epäilen, että laskelmat perustuvat jaksollisen kasvatuksen osalta virheellisiin kasvatusmalleihin ja jatkuvan kasvatuksen kasvatusketjuissa on jätetty todennäköisiä hoitokustannuksia pois juuri samalla tavalla kuin Pukkalan luontaiseen uudistumiseen perustuvassa lepän lyhytkiertoviljelä koskevassa esimerkissä oli tehty. Johan mainoksessakin kerrotaan, että heidän menetelmällään metsä pääsääntöisesti ei hoitoa tarvitse. Metsoja vaan kuljeskelee ja mustikoita kasvaa, kun viljelymetsässä mellastaa myyrät ja hirvet.
Että kun vapauksien kaipailijat halusivat markkinoille aitoa kilpailua mhy:n mantran vastapainoksi, tässä sitä teille on. Nyt vaan puhelin käteen ja metsät tuottamaan.
Minua kiinnostaa metsätalous, ei nimimerkkien takana olevat nimet ja titteli.
Ovatko sinun mielestäsi kasvatusketjut realistisia, joilla Pukkala sai lepän kasvatuksen vaikuttamaan kilpailukykyiseltä perinteiseen vaihtoehtoon verrattuna?
En kiistä, etteikö lakimuutoksen toteutumisessa olisi tällä porukalla ollut merkittävä osuus, sen olen todennut jo kauan sitten. Siitä huolimatta mitä tahansa laskelmia metsän kasvatuksesta ei pidä uskoa ja selkeästi virheellisiä laskelmia on syytä kritisoida. Esimerkiksi sellaisia harhaanjohtavia olettamuksia, joissa luontainen puska ei vaadi raivausta.
Ainakaan Maaseudun tulevaisuudessa ei ollut muuta kuin maininta kannattavuudesta. Samassa yhteydessä viitattiin myös aiemmin tällä palstalla käsiteltyyn laskelmaan luontaisen lepän ja hieskoivun lyhytkiertokasvatuksesta. Mutta kuten Tahvosenkin laskelmat, Pukkalallakin ne ovat sormiharjoituksia, joissa lähtöarvoja säätämällä saadaan haluttu lopputulos. Ja koska Pukkala on lähtenyt Kujalan matkaan jk-bisnekseen, ei liene yllätys, millaisia tuloksia laskelmist tulee. Uusimmassa makasiinissakin varsin markkinahenkisesti mainostetaan kuvien kohteissa toteutuvan 20% parempi kannattavuus verrattuna vallitsevaan hoitoon. Paha sitä on kiistäkään, kun ei tiedä lähtökohtaa eikä laskennan lähtöarvoja. Ainakin Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa Pukkala viittasi 80 vuoden kiertoaikaan viljelymetsätaloudessa ja Arvometsän mainoksessakin kustannusta aiheuttava vaihe kiertoajasta eli osuus aukosta ensiharvennukseen on puolet koko ajasta.
Kassinen: ”Toisaalta ihmetyttää, että palvelulla on kahdenlaisia käyttäjiä. Toiset ovat palvelusta aivan innoissaan ja toiset lyttäävät palvelun täysin. Ehkäpä tässä selviää se, että toiset tarvitsevat just eikä melkein tiedon ja toisille riittää hieman vähempi.”
Syynä suhtautumiseen voi myös olla se, että jos tuntumaa omien metsien todellisuuteen ei ole ja uskoo palvelun tietoihin, kaikki voi vaikuttaa paremmalta kuin todellisuudessa on. Minulla esimerkiksi olisi palvelun mukaan 1,6 ha raivauskohdetta tiedossa lähivuosina, josta puolet olen jo tehnyt. Totuus on kuitenkin parin seuraavan vuoden osalta 10,4, ha + puolisen ha täydennysistutusta kun jätetään laskuista viimeksi kuluneen vuoden aikana tekemäni kohteet. Ensiharvennustakin on tulossa 6-8 ha, vaikka palvelu ei tiedä siitä mitään. Uskomalla palvelun tietoja, koivikot olisi parissa vuodessa pilalla.
Vähempikin riittää, ongelmana onkin mielestäni tietojen virheiden suuri määrä. Helppohan ne olisi korjata, mutta kun kaikki on jo excelissä, mitä lisäarvoa palvelusta asiakas saa korjaamalla ne myös Metsäkeskuksen järjestelmään?
