Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaa: ”Omalle työlle on aina laskettava palkka, sillä muuten pettää itseään, eikä silloin muullakaan talouslaskennalla ja käytettävällä korolla ole merkitystä.”
Toisaalta pk-yrittäjien arkeen kuuluu varsin vaatimaton tuntipalkka ylityökorvauksista puhumattakaan. Joten varovainen kannattaa olla omasta työstä saatavan palkan suhteen. Muuten voi käydä niin, että yrittäjyys putoaa järkevien vaihtoehtojen listalta heti alussa. Parempi vaan olla palkansaajana vieraan listoilla.
Reima Ranta 26.1.2014 toisaalla: ”Yhden ketjun tulen vielä avaamaan jossain vaiheessa. Metsänomistuksen uusien lakien myötä nyt vapautuessa myönteiseen suuntaan, haluan siinä kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjyyteen. Se on mahdollista myös ilman mittavia pääomia, mutta valitettavasti se edellyttää, että kiertää mhy:n, metsäkeskuksen ja sen kaltaisten vanhakantaiset näkemykset kaukaa.”
Tämä lienee ketju, johon tuossa viittasit. Puun takaan tavoin joudun valittelemaan sitä, että vastauksia et antanut. Näkemyksiä sinulla täytyy olla, koska tiedät mhy:n ja metsäkeskuksen tietotaidon haitalliseksi.
Jotta on mahdollista hyödyntää korkolaskua metsätaloudessa, on oltava jonkinlainen käsitys kasvumalleista. Kuten tiedämme, ne aliarvioivat hyvin hoidetun viljelymetsän tuotoksen. Millaisia kasvumalleja sinä käytät? Jos minulla on istutuskuusi lämpösummalla 1250 mt-kivennäispohjalla, ei ojitustarvetta, ikää 10 v, pituutta 4,5 m ja runkoluku 1800, miten tuota pitäisi käsitellä 3% korkokannalla? Ja onko valittu uudistusmenetelmä muokkaus + istutus kannattava? Se on ihan suoraan Tapion suosituksista.
Ostajien puolelta tulevat viestit vaihtelevat puupulasta ylitarjontaan, joten kovin vaikea niihin on vakavasti suhtautua ilman parempaa tietoa. Samaa mieltä olen siitä, että jos tällä kertaa huoli on todellinen, asia on vakava. Ajattelemisen aihetta se antaa niille, jotka hämääntyvät Suomen metsien hyvästä kuutiomäärän kehityksestä.
Taneli: ”Pääsee periaatteessa kyllä tilatasolle, mutta tuskallinen käyttää. Vaikea löytää oikea paikka. Toimintoa ”tarkenna kohteeseen” ei kannata käyttää heittää toiselle puolen Suomea.”
Hiiren vasemmalla napilla saa kartan raahattua ruudun keskelle ja hiiren rullalla zoomattua. Oikealla ylhäällä on lisäksi haku, johon osoitteen syöttämällä pääsee kerralla lähelle.
En minä tuon helpompaa systeemiä ole missään kartassa tavannut.
Nyt täällä sahataan omaa oksaa.
Tilojen hinnat nousee, jos 3% korolla ja hyvän hoidon mukaisella tuotoksella niitä aletaan hinnoitella. Että ei ole kiirettä kasvumallien korjaamisen suhteen. Pidetään jatkossakin kasvumallit vanhoista harsintahistorian omaavista metsistä saatujen tietojen varassa, hinnoitellaan ensiharvennus 39 vuotiaaseen puustoon ja maksetaan ”ylihintaa” tiloista ja perintöveroista.
Tässä ketjussa on esitetty huoli pirstoutuneesta metsätaloudesta ja vanhojen rakenteiden esteistä yrittäjyydelle. Uutiset kuitenkin kertovat tämän hetken kehityksestä seuraavaa:
”Metsänomistus on siis pirstoutunut useampiin käsiin, mutta metsämaa on keskittynyt yhä suuremmille metsätiloille. Metsävähennyksen laajennus verovuodesta 2008 alkaen näyttää kiihdyttäneen muutoksia, Metlan tiedotteessa todetaan.”
