Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Kannatan ajatusta patsaasta. Lukijoiden kuvissa on kolmehehtaarisen kuva kannosta. Patsas voitaisiin veistää ko. puun rungosta.

Betonin valmistus aiheuttaa alla olevan artikkelin mukaan 0,4 tonnin co2-päästöt/tonni betonia eli noin 1 tonnin co2-päästöt / kuutio betonia.

Paljonko napakorkeudeltaan 120 metriseen myllyyn menee betonia muiden materiaalien lisäksi? Paljonko metsää hakataan myllyn ja tiestön alta pois? Eli paljonko myllyn pitää tuottaa fossiilisen raaka-aineen korvaavaa energiaa, jotta päästään nolliin tässä suhteessa?

Tuohon tulen joskus etsimään vastauksen ja samaa aion kysyä vihreän puolueen edustajilta. Kun tuulivoima on suurelta osin Suomessa ulkomaisessa omistuksessa ja silti valtion voimakkaasti tukemaa bisnestä, voi olla että suomalaisetkin kyllästyvät tähän vihreiden suosimaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

http://www.co2-raportti.fi/
index.php?page=ilmasto
uutisia&news_id=1615

Vaikka Metsälehden keskustelupalstan kirjoitukset ei käytännössä yhtään mitään hirvipolitiikkaan vaikuttaisikaan, mielestäni Metsuri motokuskin kannattaisi silti suhtautua eri tavoin tähän asiaan. Parin viimeisen päivänkin aikana on hänen virheellisiä käsityksiään oikaistu, joten ei sen takia kannata sulkea silmiänsä aiheelta. Minusta keskustelun idea on juuri siinä, että saa uusia näkökulmia, eikä niin pahasti sokeudu omiin ajatuksiin.

Tarkoitatko, että joidenkin puuntuottajien on tyydyttävä kasvattamaan lahoa kuusta lahon kuusikon tilalle?

Se, että hirvikanta hallitaan nykyään ei riitä. Kantaa pitää edelleen alentaa, mutta siihen ei riitä taito. Tarvitaan myös tahtoa ja siitä on eniten puutetta.

Millä yhteistoiminnalla? Sillä, että puuntuottajat raivaa ja metsästäjät metsästää ilman, että kantaa alennetaan? Hienoa on se, että raivaus hirvituhojen vähentämiskeinona alkaa jäädä unoholaan. Samoin kuten puuntuottajatkaan ei neuvo motokuskia kannattavuusongelmansa keskellä teroittamaan ketjuja ja tankkaamaan kone päivittäin, vaikka se parantaa huomattavasti työn tuottavuutta verrattuna tilanteeseen, jossa em. toimenpiteitä ei suoriteta.

Eikö muuta vaihtoehtoa ole kuin ampua hirvet nolliin, säilyttää nykyinen taso tai jopa hiukan kasvattaa kantaa, kuten tällä hetkellä paikoin on tavoitteena? Onko joku edes vaatinut tai toivonut nolliin ampumista?

Hirviä on tosiaan ollut täällä kauan, mutta niin on ihminenkin. Hirvikanta tosin on ollut huomattavasti nykyistä alempi niiden satojen vuosien aikana, jolta kannan suuruutta on kyetty arvioimaan. Tässä tilanteessa ei pidä vetäistä taimikkokorttia esiin. Nykyään ruokaa on metsissä enemmän kuin joskus ennen ja varmaan petojakin vähemmän. Mutta nykyään hirvikantaa säädellään kaatoluvilla, ei ravinnon ja petojen määrällä. Petojen vaikutus huomioidaan kaatoluvissa vain siten, että petokannan ollessa runsas, kaatolupia vähennetään. Ruokaa hirville on tarjolla aiempaa enemmän ihmisen toiminnasta johtuen, mutta ei sitä hirville ole tarkoitettu. Sen puolesta hirvikanta voidaan pudottaa 20000 suuruusluokkaan, jossa on on pääsääntöisesti ollut ilman, että geeniperimä on satojen vuosien aikana rapistunut.