Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minunkin tiedot tuli järjestelmään, mutta valitettavan paljon virheitä löytyi. Etenkin hoitosuositusten perusteella jos toimisi, ns. metsään menisi. Lisäksi huvittavaa on se, että ilmakuva on ainakin 4 vuotta vanha, puustotiedot tämän talven tilanteen mukaan, mutta viime talven hakkuita ei silti ole huomioitu. Sitten mainoskirjettä pukkaa, jossa puolueettoman asiantntijaorganisaation taholta kerrotaan, kuinka hieno järjestelmä on. Oltaisiin edes rehellisiä vanhakantaisen markkinameiningin sijaan, säiyisi uskottavuus. Miksi ihmeessä maksaisin 60 euron vuosimaksua siitä, että korjaisin tiedot järjestelmään? Metsäsuunitelman paperiversiossa ne jo on. Palaan asiaan sitten, kun nykyiset tiedot alkavat vanhentua.
Reilun hehtaarin rehevä kuvio, jossa osalla alasta on mäntyä, on tarkoitus karsia. Puusto on vielä nuorta, joten niskat ei kipeydy, kun alta kahteen metriin tässä vaiheessa karsitaan. Kannattavuudesta en tiedä, mutta haluan kokeilla, saisiko tuolla tavalla rehevällä paikalla kasvavasta männystä kelpo tavaraa.
En tiedä, toteutuiko ajatus, mutta pääkaupunkiseudulla ainakin on pohdittu tyhjillään olevien tonttien verotuksen huomattavaa kiristämistä. Tavoitteena oli helpottaa tonttipulaa ja saada rakentaminen käyntiin. Timppa varmaan tuntee tilanteen paremmin?
Muita esimerkkejä en tiedä, eikä heti tule mieleeni vertailukelpoisia tilanteita, missä vastaavaa menettelyä olisi edes harkittu. Vuokrien verotuksen koventaminen ei ole vastaava asia kuin metsän verottaminen. Se on vastaava asia kuin puun myyntitulon verotuksen korottaminen ja siinähän korotuksia on jo tehty. Mutta nämä metsän verottamista koskevat puheet on aina kytketty puun tarjonnan lisäämiseen, siksi nimitän niitä puun pakkomyyntiveroksi. Esim. Versowood tuskin veroa metsälle ehdotti siksi, että siellä oltiin huolissaan valtion verotuloista. Saattaahan joku poliitikko ihan puhtaasti verotulojen lisäämistäkin ajatella, mutta yleensä näissä on taustalla muita intressejä.
RR: ”Kuinka siis voi ajaa toisen taloudellista etua, ellei ei tiedä mikä se on?”
En minä ole väittänyt, että jokainen metsäalan toimija toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. En tiedä, onko edes sinulla alkeellisintakaan käsitystä siitä, miten metsää kannattaa käsitellä haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Itsekään en pysty läheskään kaikkia muuttujia ottamaan huomioon, joten monissa asioissa joudun tunnepohjalta toimimaan. Metsäalan kirjallisuudessa on kuitenkin talouden periaate täysin selvä. Yhdessäkään taloutta käsittelevässä julkaisussa ei kannusteta maksimoimaan puuntuotosta kustannuksista välittämättä.
Edelleen odottelen, että avaat lupaamasii keskustelun. Toivottavasti siinä esität jotain rakentavaa nykyisen räksyttämisen sijaan.
Verojen korottaminen tai uusien veromuotojen keksiminen ei minusta ole päällimmäinen asia. Kun edes saisi rahat niistä kohteista, joista jo nyt kuuluisi maksaa. Etenkin isot firmathan välttää verojen maksua tällä hetkellä kierrättämällä rahaa ulkomaiden kautta. Vieläkin tärkeämpää olisi leikata julkisen sektorin kustannuksia, jotka ovat paisuneet suhdanteista riippumatta. Lisäksi yritystuista löytyy varmasti runsaasti löysää, esimerkiksi tuulivoiman tukemiseen on budjetoitu 2 mrd €, mikä on täysin kohtuuton summa suhteessa tuulivoimalla tuotettuun sähkön määrään nähden.
Edellä esitettiin, että metsämaksut ei olisi teollisuuden intresseissä. Kyllä ne ovat, koska sillä teollisuus pyrkii lisäämään puun tarjontaa. Verollista puuta ei kannata makuuttaa metsissä.
Saat luulla ihan mitä haluat, mutta jos tarkoitat taloudellisen kannattavuuden määritelmällä tosiseikkaa, se ei minua ärsytä.
Minä puolestani oletan että pysyt sanojesi takana viitaten kommenttiisi uuden ketjun avaamisesta kannattavuuskeskustelussa 26.1.2014. Lukuja ja muita asioita voit siinä vääntää tarpeen mukaan.
Rane: ”Miksi Ikea käy neuvotteluja sertifikaatistaan Greenpeacen eikä sertifikaatin myöntäjän eli auditoijan kanssa?”
En löytänyt artikkelia, jossa todettaisiin Ikean neuvottelevan asiasta Greenpeacen kanssa. Sen sijaan Greenpeace on esitänyt Ikealle Venäjän Karjanlan puunhankintaan liittyviä kysymyksiä. GP:n mukaan Ikea on vastannut kertomalla, että hakkuut ovat FSC-sertifikaatin mukaisia.
Sitä en kiistä, etteikö Greenpeacellä ja sen saamalla rahoituksella silti voisi olla osuutta sertifikaatin myöntämisessä ja sen menettämisessä.
”Itse olen osa-aikainen metsätalousyrittäjä (”metsänomistaja”).”
Jos termeillä aletaan kikkailla, määrittelen itseni metsätalouden harjoittajaksi. Leipä tulee palkkatyöstä, mutta metsää kohtelen talousmetsänä ja tavoitteena on laajentaa toimintaa riskit halliten. Vastaako tuo ”yrittäjämäistä” toimintaa, siihen en osaa ottaa kantaa, kun en yrittäjämäisyyden määritelmää ole missään nähnyt. Erikoista sinänsä, koska yrittäjämäisyys on tämän hetken muotia metsäalan tulevaisuuskeskusteluissa.
Passiiviseksi metsänomistamiseksi en ainakaan toimintaani osaa mieltää, vaikka rahaa onkin kiinni varsin tavanomainen määrä.
Mutta kuten ennenkin tähän aiheeseen liittyen olen todennut, metsässä liikkuvan rahan määrä on huono mittari. Omaisuutta voi olla huomattava määrä yhteensä metsässä, muissa kiinteistöissä yms. omaisuudessa. Muut kuin metsä tuottaa esim. vuokratuloja (asunnot, mökit, veneet jne.), mutta mikään noista yksinään ei muodosta merkittävän suuruista kokonaisuutta. Elinkeino se silti voi olla. Tämä on kastijakoa suunnittelevien syytä pitää mielessä.
”Puumarkkinat toimivat tällä hetkellä hyvin, miksi niitä pitäisi taas sotkea?”
Tuo on aiheellinen kysymys. Yrittäjämäisyyden lisääminen on otettu veromuutosten teesiksi. Myös näitä metsäteollisuuden juoksupoikia riittää aina huutelemaan puun pakkomyyntiverosta.
Verokeskusteluissa valitettavan harvoin lähtökohta muutokselle on tarve ratkaista jokin olemassa oleva ongelma. Itse ainakin olen saanut käsityksen, että ensin halutaan pohtia muutosta ja vasta sitten sen vaikutusta. Eli kiivetään ns. takapuoli edellä puuhun. Siksi on kovin vaikeaa ottaa muuta kuin kielteistä kantaa vireillä oleviin hankkeisiin.
Katajan ajatukseen liittyen pitää muistaa, että yksimielisen hyväksynnän myös teollisuudelta saanut memo-muistio painotti metsien monipuolista käyttöä. Perinteinen talousmetsä on vain yksi osa tätä kokonaisuutta virkistysarvojen, suojelun ja maiseman ohella, joten tässä vaiheessa on täysin kestämätöntä alkaa valittaa siitä, jos jokin palsta ei suoraan palvelekaan metsäteollisuuden tuotantoa. Takinkääntö on samaa luokkaa kuin vihreillä, jotka toivoivat vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kun ne saatiin, oltiin pettyneitä siihen, että jaksollinen kasvatus säilyi sallittuna.
