Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärrän, että noin saattaa joku ajatella. Itse kuitenkin käytän mittarina omaisuuden arvon kehittymistä, koska rahaa voi metsästä saada muutenkin kuin hakkaamalla puita.
Markkinatalouteen en kovin suuria toiveita aseta talousmetsissä. Osa metsänomistajista ei tiedä yhtään mitään korkolaskusta ja osaa se ei kiinnosta, koska on itse haudassa korkolaskun tuloksen mukaisessa tilanteessa. Lisäksi jos Metsähallitus velvoitetaan tulouttamaan yhä enemmän, joutuu siellä asioista vastaavat ns. puun ja kuoren väliin, kun puu ei kasva yhtään nopeammin, vaikka Helsingissä mitä suunniteltaisiin.
Toisaalta, ovatko nämä hakkuut kuitenkin perusteltuja? Hakataanko huonokuntoisia tai pienialaisia kuvioita isompien yhteydessä eli hyödynnetään juuri sitä kaivattua mahdollisuutta, minkä uusi laki toi tullessaan?
Luontaiseen täydennykseen ei luoteta, koska aina ei luontaista täydennystä tule. Tämä on tilanne em. kohteissanikin.
Hirvikarkotteen työläydestä ei vielä ole minulla kokemusta, mutta 1-2 krt vuodessa ruiskuttaminen kai riittää, joten en sitä toistuviin aidantarkistuksin edes ala verrata.
Viime vuonna Jees kerroit, että 2-3 viikon välein aitoja pitää tarkistaa ja akkuja ladata. Ehkä aita ei noin työlästä hoitoa sitten vaadikaan, vaikka viime syksynä sitäkin pidit hyväksyttävinä.
Glyfosaattia tarvitaan silloin, kun parsitaan jo tehtyjä virheitä. Itse tulen käyttämään sitä ko. kuvan kohteen uusintaviljelyssä ja pienaukon täydennystaimien auttamiseen. Luontaista materiaalia ei juurikaan ole tullut kettuyttöjen yms. piipertäjien uskomuksista huolimatta, joten heinikkoon pitää istuttaa, jos jätemetsän sijaan haluaa talousmetsän saada aikaan.
Hirvikarkotetta kokeilen tänä vuonna, koska se lienee ainoa käyttökelpoinen menetelmä hirvituhojen estämisessä.
Ilman hirvituhoja, pienaukkoja tai muuta leikkimistä ei glyfosaattia olisi tarvittu ja kuviot alkaisi jo näyttää laadukasta puuta kasvavilta nuorilta metsiltä.
Molempien litkujen levittäminen on siis minun tapauksessani periaatteessa turhaa työtä, mutta noissa olosuhteissa pienimmän riesan tie. Jonkun intresseissä ylimääräisen työn tekoon ja aineiden käyttöön kannustaminen kuitenkin on. Toivottavasti riittävän vaikutusvaltaisella taholla vihdoin osataan vaatia selitystä vallitsevaan tilanteeseen.
Jees: ”Omissa laitetaan nytkin lehtipuuta ostopalveluna maahan vaikka ollaan jälleen kantturoiden kasvatusaloilla. Siinä vain pitää olla ensin itsensä herra ja sen jälkeen työnsä osaava metsänviljelijä myös.”
4.9.2013 sanoit kuvan kommentoinnin yhteydessä, että aitaaminen ja kaikki siihen liittyvä on sinulle luonnollista metsätoimintaan liittyvää. Onko sekin luonnollista metsätoimintaa, että taimikon takia pitää ajaa autolla 1500 km vuodessa aitauksia tarkastelemaan? Saahan tuosta laittaa 375 € vähennyksiin, mutta melkoinen kasvattaja täytyy olla, että homman saa tuolla tavalla kannattamaan.
Jessen maininta kuusen ja koivun kasvunopeudesta pitää paikkaansa silloin, kun kuusi kasvaa luontaisesti koivutaimikon alle. MItään järkeä ei koivikkoa olekaan tuossa aiheessa raivata alas kuusten pelastamiseksi ja sellaista tuskin kukaan tekeekään muualla kuin Jessen mielikuvituksessa. Mitään järkeä muutenkaan kuitukokoisten koivujen raivaamisessa ei ole. Koivujen raivaus ensiharvennusasentoon pitää tehdä paljon aikaisemmin.
Posti ei hukannut tilauslipuketta, vaan tavara tuli perille. Lähetyskulut oli linjassa Uittokaluston hinnaston kanssa, joten vanhakin menetelmä toimii. Se joskus unohtuu nettikaudella.
Kannattavaa bisnes myyjälle tällä kertaa tuskin oli, koska yksi osa tuli jälkitoimituksena kirjepostissa ja lasku vielä eri kirjeessä. Mutta minä sain kaiken mitä tilasin ja sehän on tärkeintä.
Tutkimukseen päätynyt summa riippuu olennaisesti siitä, missä ollaan. Lapissa kertymä on iso, mutta etelässä tilanne on toinen. Tilanne on ymmärrettävä, ei eteläsuomalaiset merelle kalastamaan lähtijät yleensä tarvitse majoitusta. Sen sijaan ruoka- ja bensakaupassa käydään kuten normaalisti, mutta nämä eurot tuskin ovat tutkimukseen päätyneet. Ja tutkimushan koski vain valtion maita, joita Lapissa on runsaasti. Uutisen otsikointi on siis harhaanjohtava. Miksi näin tapahtuu tutkimukseen liittyvässä lehdistötiedotteessa, sitä voi hyvällä syyllä kysyä.
/sivustot/metsa/fi/ajan
kohtaista/Tiedotteet
%202014/Sivut/metsas
tysjakalastusluvistas
aadaanaluetuloja.aspx
