Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Hiluxmetsuri: ”Tuskinpa tuosta bulvaanista haittaa on, jos ei vaikuta maksuihin ja myös tuuligeneraattorin käytöstä poisto on jotenkin sopimuksessa mukana.”
Mitä pitempi sopimusketju on, sitä hankalampi on sitä hallita. Ylipäätään se, että bulvaanilla on oikeus siirtää sopimuksessa mainitut oikeudet kolmannelle osapuolelle ilman omistajan suostumusta, ei ole riskitöntä. Ongelmatapauksissa tuloksena on se, että ulkomainen veroparatiisiyhtiö kuittaa rahat, bulvaani katoaa markkinoilta esimerkiksi konkurssin kautta ja yksityisellä maanomistajalla on 120 metrin korkuinen läjä ongelmajätettä per mylly. Viimeistään voimalan käyttöiän loppupuolella nämä ovat ihan varteenotettavia riskejä.
Sivullisen kommentit osoittavat kovin pinnallista näkemystä suomalaisesta metsätaloudesta. Meillä on tärkeimpänä periaatteena pyrkimys toiminnan kestävyyteen. Sitä arvioidaan monella mittarilla. Vapaus tehdä mitä huvittaa ei ole kestävän toiminnan tunnusmerkki. Lisäksi millään muullakaan taloudellista toimintaa harjoittavalla alalla ei toimita kuten omistaja haluaa. Reunaehtoja on lukemattomia, eikä metsä ole tässä suhteessa poikkeus. Melkeinpä päinvastoin.
Luonnonsuojelulaki
13 §
Rauhoitussäännökset
Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa on luontoa muuttava toiminta kielletty. Näillä alueilla ei saa:
5) pyydystää, tappaa tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä;
Miksi puistosta hätyytetyn hirven ampuminen vasta puiston rajan takana olisi jotenkin hyväksyttävämpää kuin puistossa? Turhaa työtä siinä vain teetetään riistanhoitoa harjoittaville.
Flanderin terrorismi kantaa hedelmää Teijon kansallispuistossa:
http://www.sss.fi/uutiset/
623759.htmlYmpäristöministeriö lienee Konneveden hankkeen takana?
Minusta on käsittämätöntä, että ympäristöministeriö voi terrorisoida kansallispuistoja omalla mielivallallaan. Turun Sanomissa ympäristöneuvos(!) Jukka-Pekka Flander valehtelee pokkana: ”Suomeen ei voi perustaa kansallispuistoa, jossa metsästäminen on sallittua. Sen kieltää luonnonsuojelulaki, jota ympäristöministeriön tietenkin on noudatettava.”
Luonnonsuojelulaki ei kiellä metsästystä Kansallispuistossa, koska jokaista kansallispuistoa varten laaditaan oma lakinsa. Lisäksi luonnosuojelulaissa erikseen mainitaan mahdollisuudesta sallia metsästys kansallispuistossa. Esimerkki:
Laki Selkämeren kansallispuistosta
5 §
Metsästys ja eläinkantojen sääntelySelkämeren kansallispuistossa on luonnonsuojelulain 13 §:n rauhoitussäännösten estämättä sallittu harmaahylkeen metsästys. Kansallispuistoon liitettävillä yleisillä vesialueilla harmaahylkeen metsästys on sallittu siten kuin metsästyslain (615/1993) 7 ja 10 §:ssä säädetään.
Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2011
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONENMinisteri
Paavo VäyrynenLuonnonsuojelulaissa hirven ajo rinnastetaan metsästykseen, joten siltäkin osin ympäristöneuvos J-P Flander valehtelee Turun Sanomien haastattelussa.
Kuka saisi tuon porukan aisoihin? Pidetäänhän huoli siitä, että seuraavissa vaaleissa asia nousee esille.
Linkit:
Turun Sanomat
http://www.ts.fi/uutiset/
kotimaa/619708/Metsastys
+uhkaa+kaataa+Teijon+
kansallispuistonLaki Selkämeren kansallispuistosta
http://www.finlex.fi/fi/
laki/alkup/2011/20110326Väliporras sopimusasioissa kuulostaa pahalta.
Millaisia rajoitteita metsän käyttöön tulee sopimuksen myötä? Myllythän vaativat satojen metrien suojavyöhykkeitä mm. siivistä irtoavien jääkappaleiden takia. Entä tuleeko kaapelointi tien alle maakaapelina vai jollain muulla tavalla?
”Metsää pitäis periä sillonkun asuntolainat on ajankohtaisia.”
Kun asuntolainat ovat ajankohtaisia, ovat myös lapset pieniä. Jos kyse ei ole päätoimisesta puuntuottamisesta, vaan muun ansiotyön ohessa hoidettavasta tilakokonaisuudesta, on aika ihan oikeasti kortilla, eikä välttämättä metsän hoito nouse prioriteettilistan kärkeen. Voi olla hankala perustella niin vaimolle, lapisille kuin itselleenkin, miksi viikonloppuna pitää perheen yhteinen aika käyttää taimikoiden raivaamiseen. Toki osan töistä voi ja kannattaakin teettää ulkopuolisella, mutta silti itselleenkin jää ihan riittävästi tekemistä.
Tiedä sitten, paljonko tuosta selittyy uuden metsälain odotelulla. Mutta mitä enemmän puustoa on per ha, sitä vähemmän aukkoa tarvitaan.
Caballista: ”Itse en istuttaisi kuin sen 2000 mäntyä hehtaarille. 3000 mäntyä alkaa maksamana reilusti rahaa ja ne kasvavat liian tiheässä ensiharvennusta ajatellen. Mielestäni jokaisen istutetun puun pitää mennä ensiharvennukseen asti.”
Metsälehdessäkin on ollut juttu kokeesta, jossa rehevälle maalle on istutettu 3000-5000 mäntyä. Ensiharvennus tehdään normaalia aikaisemmin, mutta hyvän kasvun takia hommaa ei ainakaan tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella pidä tyrmätä. Tuloksena on hyväkasvuinen ja laadukas männikkö.
Talouselämä 2.5.2014: Irti Venäjän puusta
”Stora Enso pienentää Varkauden investoinnillaan puunhankintansa Venäjä-riskiä. Kaikki yhtiöt haluavat nyt kilvan lisää suomalaista puuta.
…
Venäjä-riski kolahti itäpuun varassa kapasiteettiaan kasvattaneisiin metsäjätteihin viiem vuosikymmenen lopulla, kun Vladimir Putin päätti tehdä Venäjästä houkuttelevan investointimaan määräämällä Venäjältä vietävälle puulle raskaat vientitullit. Puun tuonti Suomeen romahti, mutta sellutehdashankkeitaan Venäjällä eivät Suomen metsäjätit rohjenneet aktivoida.”