Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
On täysin aiheellista kysyä, kuka tutkimuksen on rahoittanut. Mutta huoli lööppien vaikutuksesta poliittiseen käsittelyyn ei ole aiheetonta. Kansanedustajat ovat ammattilaisia enintään kahdessa asiassa (oma alkuperäinen ansiotyö ja politiikka), joten heidän mahdollisuuksiin käsitellä hiukkaspäästöasiaa ei pidä yliarvioida.
Seuraava vastustamisen kohde tulee tietysti jaksollista menetelmää suosivasta puuntuottajasta. Onhan menetelmä joidenkin mielestä niin taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti huonompi kuin jatkuva kasvatus. Tuottaja ei siis vastustajan mielestä voi paeta vastuutaan vedoten lakiin tai metsänhoitosuosituksiin. Aiheesta voi syntyä erittäin hankalia asetelmia, koska kiistämättömään tutkimustietoon perustuvia vertailuja on kovin vähän.
Mutta puunpoltosta syntyviin pienhiukkasiin palataksemme täytyy vielä ihmetellä sitä, millä tavalla tutkimuksessa on huomioitu puun pienpoltolla saadun energian vaihtoehtoisella tavalla tuottamisesta aiheutuvat haitat.
Koska tutkimus on tehty mm. siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on metsätaloudesta (Annukka Valkeapää, Suomen metsät ja metsäpolitiikka — kansalaisten näkemyksiä), yhtä lailla voitaisiin tehdä tutkimus ihmisten käsityksistä puun pienpolton vaikutuksista. Alkaisi varmaan konkretisoitua median merkitys vallankäytössä. Muistattehan, kuinka Annukan tutkimuksesta uutiskynnyksen ylitti se, että valtaosa kansalaisista vastustaa avohakkuita. Vähemmälle huomiolle jäi se, että saman tutkimuksen mukaan kansalaiset ovat pääosin tyytyväisiä meidän jaksolliseen kasvatukseen perustuvaan metsätalouteen.
Jos 20% liikenteestä ja puun pienpoltosta syntyvien pienhiukkasten uhreista Piltti-projektin mukaan kuolee puun pienpolttoon, Kopra-projektin tulosten mukaan vastaavalla suhteella kuolisi Suomessa n. 20 ihmistä ennenaikaisesti puun pienpolton pienhiukkasiin. Jos ennuste eliniän lyhenemisestä on samaa suuruusluokkaa kuin CAFE-projektin 7kk, päästään arvioimaan sitä, mistä tämän kaltaisessa tutkimuksessa on kyse. Anton varmaan asiasta jotain tietävänä selventää, koska epäselväksi jää vielä se, mistä lööppiin revitty 400 ruumista on peräisin. Se on kaksinkertainen luku Piltti-projektissa saatuun ja 20-kertainen em. perusteella arvioimastani Kopra-projektin tuloksesta. Tietysti on väärin tällä tavalla oikoa lukujen tulkinnoissa. Toisaalta, miksi ihmiset kuolee vääriin syihin riippuen siitä, kenen toimesta ja kenen rahoituksella tutkimus tehdään?
Iltapäivälehtien juttuja lukiessa on tosiaan syytä käyttää maalaisjärkeä. Minun maalaisjärkeni sanoo, että jutut ovat informaatioarvoltaan enintään nollan arvoisia, pikemminkin negatiivisia. Onhan kyseisen lööpinkin perusteella täysin mahdotonta muodostaa mielipidettä pienhiukkasten vaikutuksesta. Silti nämä lööpit muokkaavat ihmisten mielikuvia asioista, joten merkityksettömiä artikkelit eivät ole. Tämäkin artikkeli on tehty ilman, että olisi otettu selvää muista aihetta käsittelevistä tuloksista eli ollaan täysin kritiikittömästi ajamassa yhden porukan tavoitteita.
Hienoa, että saatiin linkki aihetta käsittelevään tutkimukseen.
Lainaus suomenkielisestä tiivistelmästä:
”Eurooppalaisessa CAFE-projektissa (Clean Air for Europe) pienhiukkasten arvioitiin aiheuttavan Euroopassa 300000 ennenaikaista kuolemantapausta vuonna 2000 ja laskevan odotettavissa olevaa keskimääräistä elinikää 6,8 kuukaudella (Watkiss ym. 2005).
…
Vuosina 2002–2005 KOPRA-projektissa (Kokonaismalli pienhiukkasten päästöjen, leviämisen ja riskien arviointiin) kehitettiin kokonaismalli, joka arvioi pienhiukkasten päästöjä, leviämistä, altistumista sekä terveysvaikutuksia Suomessa (Kukkonen ym. 2007).
…
KOPRA-projektissa Suomen primääristen pienhiukkaspäästöjen arvioitiin aiheuttavan noin 150 ennenaikaista kuolemantapausta vuonna 2000 (Kukkonen ym 2007). Yli puolet ennenaikaisista kuolemantapauksista arvioitiin aiheutuvan puun pienpolton ja tieliikenteen primääripienhiukkaspäästöistä.
…
Vuosina 2006–2008 PILTTI-projektissa kehitettiin ja täsmennettiin KOPRA-projektin terveysvaikutusten arviointimallia puun pienpolton ja tieliikenteen päästöille.
…
Suomen tieliikenteen ja puun pienpolton primääristen pienhiukkasten arvioitiin aiheuttavan noin 1 000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain Suomessa vuonna 2000. 1 000:sta ennenaikaisesta kuolemantapauksesta yli 800:n arvioitiin johtuvan liikenteen primäärisistä pienhiukkaspäästöistä.”PILTTI-projekti tehtiin Ympäristöministeriön rahoituksella vuosina 2006–2008.
Edelleen vastausta vailla on se, mistä tuo 400 muodostuu. Ruumiita ei tule kuten liikenteessä, jossa satunnaisgeneraattorilla arvotaan kuolleet esim. iän suhteen, vaan pienhiukkaset lyhentävät ihmisen elinikää jonkin verran. Onko tuo 1 tunti, 1 päivä, 1 vuosi vai mitä, on aivan ensiarvoisen oleellinen tieto. Mutta ei, siitä kertomiseen ei riitä tutkijoilla mielenkiintoa. Jos oikein arvaan, ei edes tietoa. Aikanaan vastausta olen koittanut tuohon etsiä, tuloksetta.
Professori Tynkkynen: ”Eli jos ulkona haisee savu, siitä suurin osa siirtyy sisätiloihin.”
Savusaunoja ovat tainneet tutkia.
Minä en muodista mitään tiedä, mutta tutustuminen puiseen keittiön pöytätasoon avasi minun silmäni puun käyttökelpoisuuden suhteen. Aiemmin ei olisi tullut mieleenikään laittaa puuta tällaiseen paikkaan, kun ns. helppohoitoinen, kestävä ja edullinen laminaatti oli ykkösvaihtoehto. Kakkosena oli kallis ja epäkäytännöllinen kivi. Massiivipuu jäi sivurooliin, kun eihän puu voi tuossa olla kestävä ratkaisu.
Nyt asun 20-vuotiaassa talossa, jossa puutasot on, eikä harmita yhtään. Pinnat pysyy siistinä, kun ne kerran vuodessa pyyhkii teräsvillalla ja vahaa. Päivä siihen menee vahan kuivuminen ja asunnon tuuletus mukaanlukien, mutta ei mielestäni ole ylivoimainen juttu.
Laminaatti tuskin olisi siistinä näin pitkää aikaa kestänyt ja kiven kovalla pinnalla en halua arjessa astioitani jatkuvasti varoa.
