Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Yksityiskohtia tarkastelemalla saadaan jos jonkinlaisia uutisia, kuten tämä:
Pelätty metaani hidastaakin ilmastomuutosta
Metsalehti/Metsauutiset/
2014/1/Pelatty-metaani-
hidastaakin-ilmastomuutosta/Jees: ”Pete varmasti oikeassa että turhauttavaa on ennakkoraivauskin mutta kun kaikkia ei ole itse kasvattanut niin sitä vain sitten tehdään.”
On totta, että metsässä edeltäjien jälki näkyy pitkään, niin hyvässä kuin pahassakin. Kun ennakkoraivaus etenkin päätehakkuuta varten on turhauttavaa, miksi puustoa ei itse hoitaisi niin, ettei tulevaisuudessa tarvetta ennakkoraivauksiin olisi? Jessen tapauksessa kuiva kesä nitistää itse kasvatetun alikasvoksen nuoressa metsässä, mutta muiden kasvattamana sitä päätyy aina päätehakkuuseen saakka. En ymmärrä.
Jees: ”Mutta voisi olettaa että säännöllisesti puuta myyvä ja konekalustoa ja kuljettajia työllistävä saa myös jonkinasteista palveluakin.”
Toki aliurakoitsijan pitää oma tonttinsa hoitaa, mutta muuten tällaisten puheiden jälkeen ei kannata ihmetellä, jos metsänomistajan asema herättää kateutta. Perinteisesti myyjät kartellia lukuunottamatta joutuvat kilpailemaan siitä, kuka kilpailukykyisimmin tuotteensa markkinoille tuottaa. Ostajalta palvelua peräävät myyjät putoavat ensimmäisenä.
Jees: ”Isoja kuvioita ei hakata koska siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Sekin on turhaa teoriaa jota viljellään koneketjujen toivomuksesta.”
Leevi sen jo suoraan sanoi, mutta varsin yksinkertaisella laskutoimituksella tuon asian merkityksen voi itsekin todeta. Ehkä syy on pisa-tutkimuksessakin saaduista viitteistä oppimistulosten heikentymisestä, kun isommat kaupat kuitenkin kiinnostaa niin metsässä, putkikaupassa kuin missä tahansa urakoinnissa.
Nippelikauppaakin tarvitaan, mutta niiden varaan harva yritys voi liikevaihtotavoitteita ja kannattavuutta perustaa.
Jees: ”Onneksi ei ole perimyspaineita vaan olen ostanut kaikki metsätilani. Ei ole nk. velkaa sukupolvien taakse. Kun olen kertaalleen puutavaran maksanut käyvällä markkina-arvolla on kait oikeus ja kohtuus että saan realisoida niistä omani pois?”
Minäkään en ole perinyt aariakaan. Silti edeltävien sukupolvien merkitys metsien hoidossa on aivan oleellinen.
Saat realisoida vaikka kaikki metsäsi heti, mutta kyse oli kai taloudellisesta kannattavuudesta.
Minusta tuo kasvatuksen haastavuus korostaa raivauksen merkitystä. Sinun tapauksessa tuo ilmeni siten, että puusto piti hakata suhteellisen pienikokoisena, jottei edelleen kasvatettavat yksilöt olisi kärsinyt liiasta tiheydestä. Samasta syystä vain osa alasta pääsi käsittelyyn eli seurauksena oli kuvion pirstoutuminen.
Jees: ”Omia kun tekee saa tuloken omannäköisekseen.”
Epäilemättä. Jos oikein ymmärsin, pointtina sinulla oli saada kassavirta positiiviseksi mahdollisimman nopeasti kasvattamalla puustoa tavanomaista tiheämmässä. 10 hehtaarista vajaat kolme on hakattu tilakaupasta laskien 18-19 kasvukauden jälkeen ja nyt olet saanut ennen veroja vajaan tonnin tilin. Loput reilut 7 ha saa vielä odottaa järeytymistä jonkun vuoden. Jos uudistuminen on onnistunut yhtä hyvin kuin nyt hakatulla alalla, arviolta 25 vuotiaaseen puustoon pääset käsiksi muilta osin ja taas saat keräillä 30 m3/ha kertymiä. Vaihtoehtona olisi ollut raivata ajoissa puusto kasvukuntoon ja tehdä 25 vuotiaaseen puustoon kerralla 40-50 m3/ha ensiharvennus n. 3 €/m3 paremmalla kantohinnalla.
Jees: ”Ja Glan 1500 runkoa enemmän pois olisi tasan yhtäpaljon vähemmän e-puukasan sisältöä.”
100 km Satakunnasta puut järeytyvät paremmin runkoluvulla 2000-2500 kuin 3500-4000, joten harvempi puusto voi kasvaa saman verran kuutioita kuin tiheämpi, eikä runkoluvun alentaminen tuo välttämättä kasvutappiota. Toki tässä tapauksessa puita olisi pitänyt lihottaa hiukan pitempään kuin sinä nyt teit, mutta 2/3 palstasta jäi jo nyt leimikon ulkopuolelle. Näillä näytöillä ei mielestäni ole edellytyksiä julistaa n. 20 vuoden kasvatusketjun kannattavuutta.
(väljempi korjattu tiheämmäksi)
Jees, vaikka oletkin hieskoivusta kasvattanut tukkia, tutkimus on osoittanut puulajin olevan tässä suhteessa epäedullinen muihin verrattuna. Lisäksi ohitit kysymykseni siitä, mitä tilan lopulle puustolle kuuluu kun 3,2 ha kelpasi leimikoksi, tosin lopulta vain osittain.
Jees: ”Laurihääri tuossa noita raivuun hintoja jo kertoikin ja voin omasta puolesta kertoa että persnetolle olisi mennyt ja piiitkälle jos noita olisi alkanut maksaa. Nyt tuli puhdasta kantohintaa tilille.”
Kannattavuuslaskelmassani oletuksena olikin se, että kun itse raivasit, lähes samalla vaivalla olisit ottanut 1500 runkoa enemmän pois. Tällöin olisit saanut järeyttää puustoa ennen hakkuuta, jolloin kertymä kuutioissa olisi ollut sama, kantohinta parempi ja jäljelle jäävä puusto arvokasvultaan parempaa. Voi olla, että ennakkoraivaus olisi tarvittu, mutta se on edessä joka tapauksessa ennen seuraavaa hakkuuta. Lisäksi raivata täytyy se osa, joka nyt jäi korjaamatta. Muuten se riukuuntuu liikaa ennen seuraavaa harvennusta. Se, mitä laskelmani ei ottanut huomioon, oli kuviokoon pirstoutuminen. Sinulla oli 10 ha aukko, joka puutteellisen raivauksen takia pitää jatkossa hakata osissa.
Jees: ”Mielestäni leimikko alkaa tuosta nyt järeytyä. Ja seuraava hakkuu odottaa ensiharvennuksen merkeissä aivan muutaman vuoden päässä.”
Aivan muutama vuosi tarkoittaa vähintään kymmentä vuotta. Kuvien perusteella koivikoilla on tilaa kasvaa, mutta kuuskikoissa voi tulla ahdasta. Rankasavotta on tarpeen lähivuosina.
Toki puusto silti nyt järeytyy, eikä pointti tule edes ensiharvennuksella vielä vastaan. Mutta kun sitä seuraavassa ei tukkia olekaan, sitten totuus paljastuu.
Jees: ”Euro tosiaan toimii hyvänä konsulttina. Minullakin. 3,6ha:ta hoidettiin kasvukuntoon ja tuhansissa tipahti rahaa tilille.”
Mikä tämä 3,6 ha leimikko on? Pohjois-Satakunnan palsta vai? Voitko tarkentaa lukuja, kun 3,6 ha nuoren metsän hoitoa ja tuhansien eurojen tili kuulostaa toisiinsa liittymättömiltä asioilta?
Jos raivaa puustoa liki 10-vuotiaassa kohteessa, on mielestäni kyseenalaista puhua varhaisperkauksesta.
Muistaakseni palstallasi oli n. 10 ha aukko? Ilmeisesti raivasit sen kokonaan, mutta kolmasosa päätyi n. 20 vuotiaana leimikoksi. Tosin osa tästäkin jäi korjaamatta. Mitä lopulle 7 ha osalle kuuluu, milloin siinä on ensimmäisen leimikon teko ajankohtainen?
Luontainen kuusikko muodostaa isomman riskin juurikäävän suhteen kuin istutuskuusikko. Emme tiedä, mutta oletettavasti edellinen omistaja on hakannut kuusivaltaisen puuston pois, joten pienialaisuudestaan huolimatta seuraavan sukupolven ennuste ei ole hyvä. Tosin tässä kohteessa asialla ei ole väliä, koska hieskoivuvaltaisesta puustosta ei tukkia tule kuitenkaan.
Kerrotko Jees vielä siitä 3,2 ha energiahakatulle alalle tekemästäsi varhaisperkauksesta lisää. Missä vaiheessa perkuun teit, kun moottorisahaa siihen tarvitsit? Päätehakkuuta edeltävästä puustosta kai jäi jotain jäljelle, kun polttopuuta siitä sait, mutta millainen puusto raivauksen jälkeen jäi?
