Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos tavoitteet on 10 vuoden päässä, ei nuoren metsän kohdalla laho varmaan kuulukaan kiinnostavimpien asioiden joukkoon. Muutenkaan kun hakkuut painottuu kuituun ja energiaan, ei puun laadulla ole niin väliä.
Tilanne muuttuu, kun tavoitteet asetetaan pitkäjänteiseen tukkipuun kasvatukseen.
Jokin aika sitten uutisoitiin kevyestä laitteistosta, jolla voi skannata metsän puista lahoa, mutta mahtaako tuo hanke olla edennyt?
Kantona nyt näyttää, missä kohtaa kiinteistövero päätettiin laajentaa metsämaalle:
http://valtioneuvosto.fi/
ajankohtaista/tiedotteet
/tiedote/fi.jsp?oid=411987Pääomavero nousee niin, että yli 30000 eurosta menee 33% ja kiinteistöverojen tasoa korotetaan.
Osa meistä maksaa kiinteistöveroa, kun tonttimaata metsäpalstalta löytyy. Ne verot ovat kuitenkin yleensä mitättömän pieniä, joten tämä korotus ei käytännössä vaikuta mitään metsätalouteen.
Lehtikuusi lehdettömään aikaan on minustakin kenties rumin puu mitä löytyy, joten pihapiiriin en sitä laittaisi. Rauduksen taimien istutus on edelleen hyvä vaihtoehto. Mutta edelleen luontaisten kuusien synty niiden alle on sattumasta kiinni. Joitain varmasti tulee, mutta sehän riittää vaihteluksi maisemaan. Vaikutusta siihen alkaa olla aikaisintaan 15 vuoden kuluttua.
Luontaisissa kuusissa on vain se ikävä piirre, että tulos on epätasainen. Johonkin taimia tulee liiaksikin, toisaalla alueet pysyy sitkeästi tyhjänä. Sama pätee koivuun.
Vajaan hehtaarin taimet ei mahdottomia maksa, joten mielestäni kannattaa istuttaa. Taimien määrää vähentää se, että jotain on jo kasvanut. Niistä osan voi säästää.
Tuulivoiman tuesta olisi tosiaan varaa leikata runsaastikin, koska tuulivoiman ympäristöhaitat tuotettuun energiamäärään nähden ovat huikeat.Yksi tavanomainen 2-3 MW mylly tekee asuinkelvottomaksi ympäröivän alueen 2 km säteellä (n. 12 km2), eikä vaikutuksia luonnolle edes tiedetä. Lisäksi voimalat omistaa monissa tapauksissa ulkomainen toimija, joten tukirahat valuvat suoraan ulkomaille.
Jees: ”Mihinkähän (kun ei perustellut) hemputtaja perustaa ettei yksityinen palveluntarjoaja voisi tehdä mhy:tä pareen niiden hommat?
Itse olen varma että pystyy ja tekeekin.”Riippuu siitä, mitä asiakas haluaa. Yksityinen voi tehdä joitain asioita paremmin, toisaalta taas mhy:n vapaaehtoisenakin laaja jäsenpohja ja paikallistuntemus on merkittävä kilpailuetu.
Jos joku on saanut huonoa palvelua mhy:n taholta, se ei ole tae yksityisen toimijan paremmuudesta. Aivan kuten koivujen alla hyvin kasvaneet kuusetkaan eivät todista niiden kasvavan koivujen alla paremmin kuin vapaassa tilassa.
Ainoa keino selvitä niin mhy:n kuin yksityistenkin kanssa on pitää päätösvalta omissa käsissä. Silloin mhy on aivan erinomainen työkalu asioiden hoidossa. Poikkeuksia tietysti voi olla, jos alueen toimihenkilö ei ole tehtäviensä tasalla. Se ei kuitenkaan anna kattavaa kuvaa mhy:stä organisaationa. Mutta jos on ulkoistanut päätöksenteon muille, on turha syyttää muita, jos lopputulos ei vastaa omia mieltymyksiä. Etenkin Jessen tapauksessa näkemykset poikkeavat niin suuresti useimpien muiden näkemyksistä, että lottovoiton veroinen todennäköisyys on tällaisessa toimintatavassa onnistumisella.
