Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tiedote: ”Kun metsänomistaja tekee päätöksen eri-ikäisrakenteisen metsikön kasvattamisesta, kannattaa ensimmäiseksi varmistaa, että kasvupaikka on vapaa juurikäävästä.”
Miten tuo varmistaminen käytännössä tapahtuu?
Metsänomistajat nauttivat infrasta kuten muutkin, jotka maksavat veroa viivan alle jäävästä summasta.
Puukaupan toteutuminen ei tarkoita sitä, että veroa ei tarvitse maksaa. Veron voi laittaa metsätalouden kuluihin kuten muutkin menot, joten verosta saa hiukan alennusta. Oli tuloja tai ei.
Jotta puuta voisi myydä vuosittain, rehevää maata pitää olla etelässä lähemmäs 100 ha ja pohjoisessa 300 ha. Keskimääräiselle 30 ha omistajalle jää toki mahdollisuus kasailla pienistä leimikoista nökkösiä tien varteen, mutta se ei ole kenenkään etu.
Julkisen sektorin palkkojen 25% alennusta ei kannata ehdottaa, koska ajatus on käytännössä mahdoton. Sen sijaan Sipilä puhui asiaa eilisessä radion ykkösaamussa. Suomessa on tapana reagoida ongelmiin säätämällä uusia lakeja. Nämä aiheuttavat lisää työtä valtiolle ja kunnille. Yksittäinen laki ei paljon maksa, mutta kun kaikki kasautuvat, vaikutus alkaa jo tuntua. Tässä suhteessa olisi paljonkin tehtävää, jotta kustannusrakenteen kehityksen suunta saataisiin käännettyä. Sipilä mainitsi onnistuneena esimerkkinä verottajan, jossa sähköisen järjestelmän rakentaminen on tehostanut toimintaa. Me huomaamme sen ainakin siinä, että veroilmoituksen teko ja jättäminen on huomattavan helppoa paperikauteen verrattuna, eikä virkailijoiden tarvitse papereita käsitellä tai skannata niitä lukulaitteen avulla käyttökelpoiseen muotoon.
Ehdotan, että veropohjaa laajennetaan SAK:n jäsenyyteen. Reilut miljoona jäsentä maksaa ay-veroa vuodesta 2015 alkaen 200 euroa vuodessa, jolla valtio kerää reilut 200 miljoonaa. Tämä voidaan tulouttaa täysimääräisenä kunnille.
Ay-vero kannustaa palkansaajia aktiivisuuteen työmarkkinoilla ja siten parantaa yritysten tuottavuutta.
Tuulen yläpuolelta tarkoittaa tässä yhteydessä siis esim. hakkuuaukon suunnasta puhaltavaa tuulta, jolloin puut kaatuvat kohti metsää. Vastaavasti tuulen alapuolella tuuli puhaltaa metsästä kohti aukkoa, jolloin puutkin kaatuvat kohti aukkoa. Tähän saakka lienee selvää?
Tuulen yläpuolella tuulessa ei kai ole mitään ihmeellistä, koska puustoa ei mikään suojaa tuulen vaikutukselta. Tuulen alapuolella puusto suojaa reunametsää, mutta silti puita kaatuu. Tämä johtuu nimenomaan imusta, joka syntyy puuston ja aukon rajapintaan, jossa tuuli pyörteilee aivan kuten joen vesi akanvirrassa tai ilmavirta rekan perässä.
Lentokone ei pysy ilmassa siksi, että ilmavirta painaa siiven alapintaa, vaan siksi, että yläpintaan kohdistuu noste. Eräänlainen akanvirta sekin. Rakentajat huomavat imun vaikutuksen tuulen alapuolella, jos jättävät tiiliseinästä tiilisiteet pois. Tiiliseinä romahtaa tuulen alapuolella maahan. Google löysi tällaisen kuvan aiheesta:
http://static.iltalehti.fi/
uutiset/myrskytuho
52612HL_uu.jpgEn minä tätä tämän paremmin osaa selittää.
Hirvimerkki:
http://www.hs.fi/fingerpori
/s1349770129538Viittaamassasi yhteydessä selitin, miksi puustoa kaatuu tuulen alapuolelta. Siinä vaikuttaa siis imu. Se ei kuitenkaan nosta puita maasta ylöspäin vaan kallistaa niitä. Ilmiö on sama, joka pitää lentokoneen ilmassa, mutta koska puuston aerodynamiikka ei vastaa lentokoneen siipeä, puustokaan ei tuulessa nouse ylöspäin.
Ville piti lupauksensa ja saa kirjata uuden saavutuksen meriittilistaansa. Suomi maksaa sakkoa hiilinielusta ja saa hyvityksenä päästöoikeuksia. Nyt onkin sopiva hetki leikata tukea kotimaiselta bioenergialta, kun uusiutumattoman tuontienergian käytön edellytykset paranevat.
Näin meillä harjoitetaan vihreää ympäristöpolitiikkaa. Muistammehan tämänkin tulevissa vaaleissa.
