Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Siis tutkijat ”ennustavat” tuhon 1,5-kertaistuvan. Onko tarkkuus sama kuin myyrätuhoennusteissa?”
En halua ottaa kantaa tuohon muiden puolesta. Perusteet on parasta selvittää artikkelit lukemalla ja muodostaa oma mielipide sen jälkeen. Myyrätuhoennusteissakin suuret linjat ovat kohdillaan, joten vaikka lukemattomia mahdollisuuksia epäkohtiin tarttumiseen tarjotaankin, ei periaatteen vuoksi kannata mitään vastustaa.
Timppa: ”Jos kyseessä on kuuselle hyvin soveltuva maapohja, niin vaihtoehto voisi luonnollisestikin olla myös päätehakkuun aientaminen 50 vuoteen jolloin tuhot ovat vielä vähäisiä, mutta suurin hyöty saatu. Jotenkin hoopolta tuntuu leikkiminen lepänkasvatuksen kanssa, kun varmuutta ei kuitenkaan ole auttaako se edes.”
Vaikka leppä olisikin juurikäävän hävittämisen kannalta hyvä ratkaisu, on se minusta liian riskialtis talousmetsän tavoitteita ajatellen.
Päätehakkuun aikaistaminen kuusikossa kuulostaa hyvältä, mutta toisaalta nopeakasvuisessa kuusessa myös laho etenee nopeasti. Voi siis olla nollasummapeliä.
Timppa: ”Jos siellä juuristossa kaikkialla on sieniä, niin miksi sitten vain osa puista varioituu?”
Kyse lienee ihan normaalista luonnon toiminnasta, jossa kaikilla eliöillä on vastustuskykyä tuholaisia vastaan. Ei kaikki meistäkään sairastu supermarketin jouluruuhkassa, vaikka taatusti siellä liikkuu jos jonkinlaista pöpöä.
Timppa: ”Tietysti vesitalouden pitää olla kunnossa. Tämä nopeuttaa taimikon kasvuun lähtöä merkittävästi. Luulisi myöhemminkin parantavan kuusien vastustuskykyä.”
Ylipäätään terve ja elinvoimainen puusto on hyvä asia, joten vesitalous toimii sitä kautta. Tosin käsittääkseni turvemailla jostain syystä juurikääpä on pienempi ongelma kuin muualla, mutta ojitusalueilla tuo etu menetetään. Syytä en tiedä. Ehkä vesi liittyy siihen jollain tavalla?
Uusi yritys linkkien kanssa, edellisiin jäi välilyönnit. Laitan tähän lisäksi artikkelien tiedot, joilla artikkelit löytyy ilman linkkiäkin.
1/2002, Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff02/ff021042.pdf3/2001, Juurikäävän torjunta kuusikoissa – simulointituloksia
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff01/ff013458.pdf1/2007, Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff07/ff071005.pdf3/2001, Juurikääpä – lajit, levinneisyys ja torjunnan nykytilanne
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff01/ff013453.pdfItse ainakin uskon, että monimuotoisessa ekosysteemissä ravintoketjut ovat paremmassa kunnossa kuin monokulttuurissa, jolloin yhdellä lajilla on heikommat mahdollisuudet nousta ylisuureen asemaan. Ei tätä luonnon pitkäaikaisen tuotekehityksen seurauksena syntynyttä järjestelmää matkimalla talousmetsien tuhoja estetä, koska tuhoja esiintyy luontaisessakin ympäristössä. Riski kuitenkin alenee. Kirjanpainajien osalta kyse on kirjanpainajien vihollisista ja kuusen vastustuskyvystä eli juuri siitä, mitä aloittajakin kysymyksessään perää pyrkimyksellään parantaa elinvoimaisuutta.
Englannissa ja Ranskassa tuulee meikäläisittäin kovaa, mutta eräs asia Ylen uutisessa kiinnitti huomiota:
”Myrsky katkoi myös sähköjä sekä Ranskassa että Britanniassa. Ranskassa Bretagnessa lähes 18 000 kotia oli sähköttä. Britanniassa puolestaan pahimmillaan sähköttä oli 27 000 kotia Etelä-Englannissa sekä joitain tuhansia myös Cornwallissa ja Walesissa.”
Noissa maissa on asukkaita paljon enemmän kuin Suomessa, mutta sähkökatkoista kärsiviä ei ole yhtään enempää kuin täällä, pikemminkin päinvastoin. Toki meillä on metsää ja varmaan ilmajohtoja enemmän kuin tuolla, mutta silti aihetta on varmaan syytä arvioida kriittisesti.
http://yle.fi/uutiset/joulumyrsky
_pyyhki_yli_britannian_ja_
ranskan/7000609Luotettavuus on samaa luokkaa kuin muissakin keilauksissa eli pääpiirteittäin vähän sinne päin. Jotta esim. tieto puuston määrästä olisi käyttökelpoinen, täytyisi olla järjestelmä, jolla voisi laskea haluamansa alan keskiarvon m3/ha. Nyt siellä on monenväristä ruutua ja kun lisäksi ruutujen haarukka on suht laaja, karttaa katsomalla saa vain suuruusluokan selville n. 50 m3/ha tarkkuudella. Samaan pääsee itsekin kun kävelee metsässä ilman relaskooppia.
Joskus oli puhetta maaperäkartoista. Oletin siitä olevan hyötyä, mutta kun itselläni eräs reilun hehtaarin moreenikumpare on merkattu savimaaksi, luottamus sitäkin karttaa kohtan romahti.
Timpalle ja muillekin joululukemista, näistä selviää hyvin se, mitä aiheesta tiedetään ja miten kehitystä ennustetaan:
http://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff02/ff021042.pdfhttp://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff01/ff013458.pdfhttp://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff07/ff071005.pdfhttp://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff01/ff013453.pdfTimpalle kommenttina, että minusta kuusitaimikkoa ei pidäkään raivata kesäaikaan. Jossain tutkimuksessa riskirajana on pidetty 4-5 sentin kantoja, mutta missään ei tietääkseni ole osoitettu, että tuota pienempiä olisi turvallista raivata. Koska juurikääpä leviää juurien kautta puusta toiseen suhteellisen hitaasti, vahinko näkyy vasta varttuneessa puustossa selvästi. Lahon kuusikon tilalle istutetussa kuusikossa ei vielä ensiharvennuksella erityistä ongelmaa lahosta ole, mutta päätehakkuussa ennustetaan olevan 1,5-kertainen määrä lähtötilanteseen verrattuna. Siksi varovaisuusperiaate on minusta tarpeen.
A.Jalkaselle kiitos, kun nämä linkit aikanaan palstalle laittoi.
Minä en innostu lepän tms. lehtipuun nopeakiertoisesta viljelystä. Todennäköisesti päätehakkuun jälkeen on tiedossa mahdoton savotta uuden kuusikon perustamisessa. Päätehakattavaksi tarkoitetussa 20-30 vuotiaassa puskassa on 3000-5000 kantoa, jotka aloittavat vesomisen hakkuun jälkeen. Sen sijaan vaihtoehtoja on muita, kuten kantojen nosto + istutus kuuselle. Kantojen nostoon liittyy riskejä, joten ihan suoraan ei kannata uskoa kaikkea, mitä sen juurikääpää vähentävästä ja muista vaikutuksista sanotaan.
Saastuneella alalla sekapuusto ei paljon juurikääpää vähennä kuusista, mutta pudottamalla kuusen määrän niin alas kuin kehtaa ja täydentämällä aukot siemensyntyisellä lehtipuustolla, jotain sekin auttaa. Osa hakattavasta puustosta on koivua, joten lahon kuusen määrä alenee, vaikka kuusen lahoprosentti ei paljon alenekaan. Ehkä jopa yhdistettynä kantojen nostoon tätäkin voisi harkita. Menetelmän potentiaali on tosin parempi ennalta ehkäisevässä kasvatuksessa. Ensiharvennuksella ei ole niin merkitystä, mitä puulajia poistetaan. Sekapuuna mänty on osoittautunut koivua tehokkaammaksi juurikäävän torjunnassa.
Ehkä kiinnostavin malli on männyn istutus 3000-4000 kpl/ha. Ensiharvennus normaalia aikaisemmin, jonka jälkeen laadun pitäisi olla kohtuullista tukkipuiksi kasvatettavissa yksilöissä. Käynnissä on koe, jossa rehevälle pohjallä pohjalla on näin tehty ja alustavien tuloksien mukaan kannattavuus ei ole normaalia viljelymetsää heikompi.
Ensimmäinen aihetta koskeva googlella löytynyt linkki on tässä:
http://www.tapio.fi/blogi
?id=15547542Metsälehtikin aiheesta jokin aika sitten (2009-2010?) kirjoitti ja nyt kun ensiharvennus on tehty, voisi kirjoittaa uudestaan.
Jos ajatusta peilaa Antonin mainitsemiin Sahalan systeemeihin, myös männyn alle tulee herkästi kuusialikasvos, joten tavallaan kaksi päätehakkuuta lyhyen ajan sisään on siinäkin teoriassa mahdollista toteuttaa. En ole perehtynyt männyn kasvatukseen hienojakoisilla mailla, joten ketään en ala neuvomaankaan. Tämä on kuitenkin selvittämisen arvoinen ja mielestäni kiinnostava vaihtoehto. Riskinä on ainakin se, millaisilla korjuukustannuksilla ensiharvennus toteutuu, koska litrakoko on vaatimaton.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 1. joulukuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan alkuvuoden eli tammikuusta 2014 maaliskuuhun 2014 ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla on odotettavissa keskimäärin seuraavaa:
Lämpötila
Jakson keskilämpötila on Lapissa 60-70 % todennäköisyydellä tavanomaista korkeampi. Muualle Suomeen ennuste ei näytä tavanomaisesta poikkeavaa keskilämpötilaa.
Sademäärä
Jakson sademäärässä ei ole Suomen osalta selviä merkkejä poikkeamasta suuntaan tai toiseen.
Meteorologin arvio
Ilmanpaine-ennusteen mukaan tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue kattaa suuren osan Eurooppaa länsipainotteisesti. Suomi olisi ennusteen mukaan tämän alueen pohjoisreunassa. Tämä tarkoittaisi, että meillä vallitsisi keskimäärin lauhempi, läntinen ilmavirtaus ajoittaisine kylmänpurkauksineen pohjoisesta. Suursäätilan perusteella matalapaineiden reitti kulkisi Suomen yli tai hieman pohjoispuolitse, mikä mahdollisesti tarkoittaisi myös kovempia tuulia.
