Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Reservuaari-indeksi: Osaan, mutta en halua, koska kommenttisi ei ole vilpittömällä mielellä kirjoitettu.
Anton: Juuri noin ajattelin loukkua herkistää.
En epäile hetkeäkään, etteikö Anton tulosta vahvistaisi. Johan viitteitä vastaavista tuloksista on jo aiemmin ollut, kenties tutkimukseen perustuvia tuloksiakin. Ainakaan minun ei tarvinnut käsitystäni aiheesta muuttaa.
Muuten on ilahduttavaa havaita, että jaksat suhtautua myyrien ja nyt myös hirvien aiheuttamiin ongelmiin vakavasti.
Toisaalla tuli puheeksi metsäkadosta seuraavat sakot ja peltojen metsitys. Siihen liittyen Metsätieteen aikakauskirjassa 3/2001 todetaan, että metsitetyillä pelloilla juurikääpäriski on suuri etenkin Suomea eteläisemmissä maissa. Tieto on yllättävä, koska edellisestä puusukupolvesta ei tartuntaa tule. En ole saanut selville, miksi riski on suuri. Tämän keskustelun aiheeseen yhdistän asian siksi, että eräs selitys voisi olla pellonmetsityskohteissa korostuvat myyrätuhot.
Osaatko reservuaari-indeksi ottaa kantaa tähän ajatukseen?
Hemputtaja: ”Kyllä ne metsittyvät omia aikojaan, jos ovat metsittyäkseen.”
Mitä tuokin tarkoitti? Joskus pellon valtaa sekalainen lehtipuusto, joskus se pysyy heinikkona, johon 10 vuodessa tulee pari pajua ojan reunaan. Määrätietoisella metsittämisellä siihen saa kasvamaan 10 vuodessa täystiheän, 5-metrisen kuusikon.
Minua hiukan ihmetyttää puheet heitteille jätettyjen peltojen runsaudesta. Ei niitä maisemassa kovin paljon näe, kesantopellot on eri asia. Todennäköisesti paperilla on runsaasti peltoja, jotka on ajat sitten metsitetty. Jos metsäkatosakkoa aletaan periä, on viranomaisten syytä perata tämä asia. Mutta siinä vaiheessa alkaa omistajatasolla kiinnostaa, voiko metsittämisestä hyötyä jollain tavalla. Kun kerta metsien monikäyttöisyys on nyt niin ajankohtainen aihe.
Monimuotoisuus asian ympärillä vain lisääntyy. Metlan kiinnostava tiedote:
http://www.metla.fi/uutiskirje/
metpro/2013-6/uutinen-1.htmlJees: ”Jokos Gla ja kumppanit ovat ”lottonsa” käyneet tarkistamassa?”
Niin, minähän en lottoa ainakaan toistaiseksi pelaa vaan jätän pelaamatta. Vahinkojen määrää en ole vielä selvittänyt, mutta tämän vuoden aikana se selviää. Todennäköisesti vahinkoa on tapahtunut. Mutta kyse ei olekaan siitä, ettenkö uskoisi vahinkoja tulevan. Kyse on siitä,kuka riskin kantaa. Tässä tapauksessa minä kannan niistä 100%.
Monenko vuoden vakuutusmaksun sinä saat korvauksina omavastuun vähentämisen jälkeen Seijan tihutöistä? Muistathan ottaa laskelmissasi huomioon, että vakuutuskorvaukset ovat veronalaista tuloa.
Edelleenkään en näe mitään syytä vähätellä asiaa. Myyrät ei Suomen kansantaloutta kaada, silti asia on mielestäni huomion arvoinen. Asiaa ei muuta mihinkään se, että vakuutuksesta korvatun myyrävahingon suuruus on vuonna 2008 ollut 0,0004% bkt:sta.
Vakuutusyhtiöiden korvaaman vahingon määrä ei kerro oikeastaan yhtään mitään omistajalle aiheutuneen vahingon suuruudesta. Se kertoo siitä, mikä on vakuutusyhtiön vastuu sen ja asiakkaan välisessä sopimuksessa. Lisäksi muistaakseni noin 30% metsistä on vakuutettuja, niistäkin osa vain myrskyn ja/tai tulipalon varalta. Korvaussummaa alentaa lisäksi omavastuu (200-2000 €), joka syö monissa tapauksissa korvauksen osittain tai kokonaan.
Reservuaari-indeksi: ”Kyseessä on kuitenkin aivan marginaalinen metsätuhon muoto. Google ei tähän hätään löytänyt vuosittaista korvaussummaa, mutta muutamasta miljoonasta eurosta koko Suomen aluella lienee kysymys. Tietenkään kaikkiin tuhoihin ei korvauksia haetakaan.”
Korvaussumma tai vahinkojen määrä valtakunnan tasolla ei ole tiedossa, mutta se riittää perusteeksi vähätellä asiaa?
Reservuaari-indeksi: ”Aika moni muu asia aiheuttaa MO:lle tulonmenetyksiä huomattavasti enemmän, esim. varhaisperkausten ja raivausten laiminlyönti.”
Skepsis on listannut yleisimpiä asioita, jotka kuuluvat huuhaa-keskusteluun. Tuo on yksi niistä. Se, että metsätaloudessa on myyrätuhoja isompiakin ongelmia, ei ole syy jättää asiaa huomioimatta. Tosin varhaisperkausten ja raivausten laiminlyönti tuskin on aktiivisten puuntuottajien parissa merkittävä ilmiö.
Minusta myyräongelma on paljon isompi kokonaisuus kuin aukolle istutettujen taimien täydentäminen, eikä ole olemassa yhtään syytä, miksi asiaa pitäisi vähätellä. Varsinkaan, kun puhutaan A. Jalkasen tavoin ravintoketjun ennallistamisesta.
