Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jopa greenpeace käyttää myös laillisia keinoja, joten vieläkään en tuosta mustavalkoisesta binäärimaailmasta pidä, mistä Rane meille kertoo.
Vielä tarkennus. Sanoit Jees, että ostit palstan -95 paljaana. Minun laskelmieni mukaan olet omistanut sen 18 tai 19 kasvukautta, etkä 15. Kun puustoa on n. 40-60 m3/ha, kasvaa se vuodessa n. 6-8 m3/ha. Kuulostaa pilkun viilaukselta tarkertua metsän kasvatuksessa 3-4 vuoden merkitykseen, mutta takaperin laskemalla sinulla oli 15 vuotiaassa puustossa nykyisen 62 m3/ha sijaan noin 40 m3/ha. Näin ajatellen 15 vuotiaassa kuviossa ei ole edellytyksiä kunnostaa metsää kannattasti energiapuuston korjuulla. Tämä siis vinouttaa hiukan laskelmaani, mutta en nyt ala sitä korjata.
Lainaus kuusikuvasta, jossa epäilin puuston ikää: ”Kyllä tämä metsä on -95 puhtaana pohjana ostettu eli edellisen omistajan hakkuuttama kuvio kuten koko kymmenen hehtaaria jota tässä nyt aletaan harvennella.”
Milloin se on hakattu, 3 vuotta aiemmin? Onko puusto siis peräisin vuodelta -95 vai -92?
Tuollaisia 20-30 prosentin kaunisteluja kun tekee, tokihan kannattavuus alkaa näyttää mallikelpoiselta. Ihan kuten Kreikan valtiontalouden tilanne eu-neuvottelujen aikana.
Aalto kirjoittikin ne ajatukset, mitkä minullakin on mielessä, kun en innostu kovin suoraviivaisista näkemyksistä tässä asiassa. Jos rotusorto yms. asiat kuulostavat etäisiltä, meillä niinkin arkinen asia kuin nykyisen kaltaisen palkasnsaajan asema on saanut alkunsa kansalaistottelemattomuudesta. Sitä ei ehkä moton kopissa osaa ajatella, ettei nämä asiat olekaan itsestäänselviä.
Tein laskelman kahdesta eri vaihtoehdosta. Toinen on se, jollaiseksi kuvittelen Jessen koivikon ja toinen on se, mihin alunperin raivaamalla puuston reiluun 2000 runkoon nykyisen 3800 sijaan olisi päässyt. Kasvuja ja tukkiprosentteja arvioitaessa huomioon täytyy ottaa se, että tiheässä mallissa koivikosta tuli hiesvaltainen, koska raivurilla ei valikointia tehty. Luvut olen ottanut metsäsuunnitelmasta ja Motti-simulaattorista, lisäksi niissä on tunnepohjaista viilausta. Saa kyseenalaistaa ja esittää omia näkemyksiä, perustelen kyllä valintani.
Korko 3%, summat diskontattu nykyhetkeen. Laskelma alkaa siitä hetkestä, jossa raha alkaa liikkua. Lähtötilanne molemmissa on Jessen palsta, jossa luontainen uudistaminen onnistui hyvin.
Toimenpide, Ikä, Kustannus, Nykyarvo, Puusto käsittelyn jälkeen, Poistuma, Kasvu käsittelyn jälkeen, Kantohinta
Jesse:
Energiakorjuu: 16 v, 270 €, 168 €, 35 m3, 27 m3, 7 m3/v, 10 €/m3
Ennakkoraivaus: 28 v, -200 €, -87 €, 119 m3, 0 m3, 8 m3/v, 0 €/m3
Ensiharvennus: 28 v, 520 €, 227 €, 79 m3,40 m3, 8 m3/v, 13 €m3
2. harvennus: 43 v, 1388 €, 389 €, 124 m3, 75 m3, 8 m3/v, 18,5 €/m3
Päätehakkuu: 60 v, 5980 €, 1015 €, 0 m3, 260 m3, 0 m3/v, 23 €/m3
Yhteensä 1713 €Vaihtoehtoinen malli:
Ennakkoraivaus: 25 v, -200 €, -96 €, 160 m3, 0 m3, 9 m3/v, 0 €/m3
Ensiharvennus: 25 v, 650 €, 310 €, 110 m3, 50 m3, 9 m3/v, 13 €m3
2. harvennus: 37 v, 1500 €, 502 €, 143 m3, 75 m3, 8 m3/v, 20 €/m3
Päätehakkuu: 60 v, 8175 €, 1388 €, 0 m3, 327 m3, 0 m3/v, 25 €/m3
Yhteensä 2105 €Jälkimmäinen on siis 22% parempi kuin tiheikkökasvatus.
Taulukko on hiukan vaikeaselkoinen, mutta koittakaan saada selvää. Lukuja ei saa sarakkeiksi edes ylimääräisillä välilyönneillä.
Lisäys: Laskelma on tietysti diskontattu vuoteen 0, ei nykyhetkeen.
Puun takaa: ”Mitä tulee Julian Assangen, Edward Snowdenin tai sitten vaikkapa Sini Saarelan toimintaan, tunnen heitä kohtaan lähinnä sääliä.
Heitä kaikkia yhdistää rikkinäinen ja lapsenomainen, hemmoteltu tarve tehdä jotakin merkittävää ajattelematta sen kummemmin seurauksia.”Minä en osaa vetää rajaa sen suhteen, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Yhtä suoraviivaista tulkintaa en kuitenkaan tee kuin sinä eli julista kaikkea kansalaistottelemattomuutta tuomittavaksi. Historiasta löytyy monia saavutuksia tältä saralta, jopa Suomestakin. Aina asiat vaan ei etene ns. virallisia teitä, kun asioita saunan lauteilla sovitaan.
Tämänkin asian voi vesittää sillä, että tarkastelee jotain yksityiskohtia tai ylilyöntejä ja unohtaa kokonaisuuden.
Rane: ”Eipä Gla:llakaan oikein vertaukset osu.Normaalisti yrityksien työmailla tapahtuvat lainrikkomukset ovat poikkeuksia joita pyritään välttämään.Greenpeacen toiminta ja operaatiot perustuvat juuri siihen että ”pikkuisen”rikotaan lakia ja näin saadaan maksimaalinen julkisuus.”
Vertaus ei perustunut siihen, mitä tavoitellaan. Vertaus perustui sinun kommenttiisi eli siihen, miten työnantaja kantaa tapahtuneesta vastuuta.
Metsänvartijan kommenttiin sisältyy hieno ajatus. Nykytilanteessa aika on arvokkain asia. Raivaushan on ajan antamista toiselle. Itse olen joskus soveltanut tätä periaatetta pilkkomalla peräkärryllisen klapeja joululahjaksi. Etenkin lapsiperheessä asiaa varmaan osataan arvostaa, koska ns. pakollisten rutiinien jälkeen ei liikoja joutoaikoja yleensä ole.
Bensaa ei pidä lahjaksi antaa, eikä toisten metsiä ei pidä tuppautua raivaamaan, mutta sopivassa kohteessa esim. raivurilla poltettu litra jokaista omistajan iän vuosikymmentä kohtaan määrä olisi varmaan kohtuullinen kaava ja helppo toteuttaa. Tai voihan litran tilalle laittaa vaikka hehtaarin, jos resursseja riittää. Toimii parhaiten iäkkäämpien lahjan saajien kohdalla.
Kaataja: ”Pienimmät risut lupasin raivata maahan. UPM:n toveri kävi katsomassa kohdetta ja sanoi, että raivuuta saa jatkaa, katsotaan 5v kuluttua uudelleen.
Se siittä sitten…eli heillä varmaan kovempi tarve kuitupuulle, kuin energialle.”
En tiedä, millaista puustoa sinulla oli, mutta kuitupuun ja energiapuun erottelemista koon perusteella en käsitä. Leimikko, jossa merkittävä osa puustosta ei ole kuidun mitoissa, ei mielestäni pidä myydä energiaksikaan. Suunnitelmallisessa hoidossa se kuuluu raivata siihen malliin, että kasvatusta voi jatkaa riittävään järeyteen. Poikkeuksia voivat olla sitten tilanteet, jossa korjataan rästejä, mutta nehän eivät suunnitelmallisuutta edustakaan ja siten ovat oma lukunsa.
Minusta kuidun ja energian ero tulee lähinnä puulajeista ja laadusta. Järeys on se, mistä ei pidä tinkiä. Toki seassa menee pienempiäkin, mutta minimimitta on vain alaraja, ei tavoitekoko.
Edellä oli juttua kauneusarvoista. Sitä keskustelua en käsittänyt. Minulle kauneusarvo ei ole se, millainen määrä risuja käsittelyn seurauksena jää maahan. Kauneutta edustaa se, millainen puusto käsittelyn jälkeen jää ja tottahan raivurilla parempaan lopputulokseen pääsee, kun ajoissa ollaan liikkeellä. Risutkin maassa tosin tuovat hyvän mielen, koska poisvietynä se kertoisi myös ravinteiden ja mikrobitoiminnan hävikistä.
Aika vähällä kahvinmaistajan tittelin saa, vaikkei kahvia edes juo. Reilun kaupan tuotteita ei kuitenkaan markkinoida laadultaan muita parempina. Niitä markkinoidaan pääasiassa sillä, että tuottaja saa niistä tavallista paremman korvauksen. Tosin maksaahan ihmiset autoistakin ylihintaa, kun merkin imago on sopiva, eikä siinä mitään pahaa ole. Kukin arvostaa mitä haluaa. Yhdelle laatu tarkoittaa eri asiaa kuin toiselle.
Minä en ota kantaa siihen, toimikko systeemi vai onko kauppa reilua vain välikäsille. Ja Greenpeaceen yhdistyksenä on turha tarttua. Järjestöä tarkoitin. Ihan samalla tavalla se ottaa vastuuta toiminnastaan kuten esimerkiksi rakennusliike Lemminkäinen, joka lupaa maksaa palkkaa työntekijöilleen vankilaankin. Jos työmaalla rikotaan lakia, herkästi vastuuhenkilöt rangaistuksen saa, ei yritys.
Taneli totesi ennakkoraivauksesta juuri kuten asia on, joten siihen en enää puutu. Mutta kun toisaalla puheeksi tuli puuston kasvu eri tahtiin ja sen seurauksena leimikoiden yhdistelemisen vaikeus, siihen kommentti.
Puuston kasvua voi jollain tarkkuudella arvioida, kun käytössä on omat silmät ja metsäsuunnitelma. 10 ha tilan kokonaisuus on helppo hallita, joten tällöin kannattaa katsoa, milloin olisi aika, jossa mahdollisimman hyvän leimikon saisi kasaan. Raivauksella puustoa käsitellään sen mukaan, jotta harvennus osuu näillä kuvioilla samaan ajankohtaan. Jos lehtipuuta kasvattaa lähes 4000 rungon tiheydessä, pelivaraa ei jää. Toisaalta se on eräs keino nopeuttaa kuvion käsittelyn ajankohtaa. Sen sijaan jos puuston olisi ajallaan raivannut esim. 2000 runkoon, olisi saanut lykättyä harvennusta useilla vuosilla, jolloin kenties muitakin kuvioita olisi voinut ottaa mukaan leimikkoon. Tietysti kun tavoitteena on mahdollisimman nopea kassavirta, hakkuita ei voi viivästyttää. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kuvioiten niputtaminen olisi mahdollista.
Minä en tiedä, millaista puustoa muilla kuvioilla on, joten en ala arvioida sitä, olisiko tässä tapauksessa ollut mahdollista suurentaa leimikkoa.
