Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kyse lienee tästä:
7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat.
Toisaalta määritelmään sisältyy seuraavaa:
Jos 2 momentissa tarkoitetut elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla.
Asetuksessa tarkennetaan asiaa näin:
Metsälain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetaan momentin 7 kohdassa mainituilla elinympäristöillä kohdan mukaisia hietikoita, kallioita, kivikoita, louhikoita, vähäpuustoisia soita ja rantaluhtia, jos niiden ominaispiirteitä ovat erityiset kosteusolot, ravinnetilanne sekä luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puusto vanhoine ylispuineen tai kelopuineen ja lahopuineen.
Kivimuuri voi olla säilyttämisen arvoinen, mutta mielestäni metsälaki ei siihen velvoita.
Itse olen tasan 20 vuotta sitten ensimmäisen kerran varsinaisella harvennuksella ollessani sahannut jalkaan. Noloahan isälle oli näyttää, kuinkä kävi, mutta onneksi oli vain reikä housuissa, eikä reidessä. Hiukan huolimattomasti otin sahan jalan viereen ennenkuin ketju oli ehtinyt pysähtyä. Ei siis ollut paljon kierroksia, mutta melkoinen haava siitäkin olisi tullut ilman viiltosuojausta. Tuon jälkeen ei ole tullut kuin pari naarmua saappaaseen, silti motivaatiota riittää melko vähäisenkin homman takia varusteiden pukemiseen.
Ymmärsinkö oikein, että lehtipuun kasvatus ei tällä menetelmällä onnistunutkaan? Sanoithan kuvasi yhteydessä näin: ”Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään.”
Eli kun lehtipuuta kasvatetaan lähes 4000 rungon tiheydessä, 15-vuotiaana se on jo ylitiheyden seurauksena pilalla. Toivottavasti huominen lumisade tai tuleva talvi muutenkaan ei taivuta runkoja kaarelle. Muualla lehtipuusto otettiinkin kai pääosin pois, joten sen kasvatuskelpoisuudella ei ollut väliä. Ja koska poistuma oli enimmäkseen lehtipuuta, sinulla on nyt jäljellä havupuuvaltainen puusto. Se puolestaan on vastoin kaikkia aiempia puheitasi siitä, kuinka metsää tulisi kasvattaa. Mutta ei se mitään. Kyllä todellisuus vähitellen voittaa, kun tarpeeksi veivataan. Nyt ollaan jo pitkällä, kun liikkeelle lähdettiin suunnittelemistasi 2000 €/ha hakkuutuloista ja vähintään 50 litraisista rungoista eli tuolla tiheydellä n. 200 m3/ha puustosta.
Lisää myräkkää tänään taas luvassa. Kyllä näitä nyt riittää.
Lähetetty: 01.12.2013
Lähettäjä: korpisoturiAina ajankohtainen asia. Seuraavaksi on Niilon vuoro yrittää lisätä puun tarjontaa. Norjaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin luvassa yli 32 m/s, joten kai siitä jotain meillekin saakka riittää.
http://blogi.foreca.fi/2013/12/itse
naisyyspaivaksi-lumimyrakka-
sailyyko-lumi-jouluun-saakka/Kysehän on tässä siitä, millaisena kukin näkee tulevaisuuden ja millä aikajänteellä sitä tarkastelee. Yksi uskoo, että tärkeätä on täällä kepu ja mhy, toinen uskoo tärkeätä olevan vuorineuvosten paitojen pesun. Minä uskon, että tärkeätä on löytää kestäviä ratkaisuja nyt käytössä olevien kestämättömien ratkaisujen tilalle. Siinä kuviossa puulla on keskeinen rooli, eikä Antonin määritelmä ole lainkaan liioittelua.
Metsälaissa puhutaan niin taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, mikä antaa hyvän pohjan arvioida metsien käytön edellytyksiä.
Kyse ei siis ole pelkästään huoli puun kuutiomääräisestä riittävyydestä. Kyseessä on paljon laajempi kokonaisuus. Moni asia tähtää siihen, että kotimaisen puun käyttö olisi kilpailukykyistä. Meillä yritetään kehittää puun tuotantoa monin tavoin, kuten tilarakennetta parantamalla. Lisäksi puun tuotanto on ylisukupolvista toimintaa, joten nyt aiheutetun vahingon korjaaminen kestää helposti kymmeniä vuosia. Vrt. harsintajätemetsien kunnostus. Puu on suomalaisten tärkein raaka-aine, koska se on uudistuvaa. Jokaisen luku- ja kirjoitustaidon omaavan pitäisi ymmärtää, että vain uudistuvan materiaalin käyttö voi olla kestävällä pohjalla.
Me toimimme Suomessa yhteisönä, sooloilemalla emme pärjää. Siksi myös yhteiskunnan intresseihin kuuluu huoli metsien kunnosta. Kannattamattomiin investointeihin ei lain pidä pakottaa, eikä uusi laki näin teekään.
Haavan esiintymien suojelualueilla ja talousmetsissä
– VMI 9: tietojen mukaan järeitä (> 30 cm dbh) haapoja oli Suomessa metsä- ja kitumaalla keskimäärin 0,54 kpl/ha
– Itä-Suomessa suojelualueilla havaittiin (Kouki ym.), että nuoret haavat 5-15 cm rinnankorkeus läpimitta puuttuivat tai olivat hyvin
harvinaisia, syynä hirven laidunnuspaine.
– Haavan huono uusiutuminen suojelualueilla muodostaa vakavan pullonkaulan lajistolle seuraavien vuosikymmenten aikana. Haavan lajit voivat hävitä suojelualueilta, jos laidunnuspaine säilyy samana eikä häiriöitä ilmene.http://www.metsavastaa.net
/files/metsavastaa/Uhanalais
seminaarin%20aineistot
/haavan_lajisto.pdf
