Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sini haluaisi jouluksi kotiin. Jos olisi rakentanut valtion rahoilla moottoritien mökille, olisi voinut päästäkin.
http://yle.fi/uutiset/moottoritie
_mokille_toi_korruptiosyytteen
_venajan_entiselle_puolustus
ministerille/6958272Niko: ”Sataan kertaan on todettu, kerran jopa oikein tutkijan voimin, että myyräsyklin huippuun pienpedot ei ehdi. Petojen kanta kasvaa myyräkannan kasvun perässä, ja pienenee kun myyräkannat hupenevat tauteihin, ruuan puutteeseen tms. Kun ei vakauta niin ei vakauta.”
Tuo pitää paikkaansa. Mutta kettukanta ei ole luonnollisella tasolla syklin missään vaiheessa. Kanta on alempi, koska kettuja metsästetään. Tämä on kai pointti, jota Anton yrittää sanoa.
Vastaus Puun takaan kysymyksiin on se, että emme tiedä, millaisia muutoksia on tekeillä ja millainen kokonaisuus siitä muodostuu. Emme tiedä, kuka muutoksesta hyötyy ja kuka kärsii. Toistaiseksi on laadittu vain vain luonnos maailmaa syleilevistä periaatteista. Sekin, että puuntuottajalla olisi mahdollisuus valita vetotusmuoto, on vain MTK:n asiaan liittyvässä keskustelussa esittämä toive. Sitä ei ole mainittu luonnoksessa.
Veromuodosta alunperin oli kyse. Puuhapalstojen kohtelu on kuitenkin saanut osansa keskustelussa, johon edellä vastasin.
Vuokra-asunnossa saa kulut vähentää kuten metsässäkin. Osa kerralla, osa poistoina kuten metsässäkin. Erona on vain se, että alvia ei huomioida kuten metsässä.
”Pienempiä puuhapalstoja saisi verovähennysten osalta pois, jos elinkelpoisen tilan pinta-alaa nostettaisiin. Nykyään rajana on kai muutama hehtaari. Toisaalta pieneltäkin tilalta voidaan myydä jonakin vuonna kohtuullinen määrä puuta ja tällöin mm. istutuskulut pitäisi pystyä vähentämään verotuksessa. Hankala yhtälö. Ei kannata liikaa lähteä hienosäätämään.”
Ei tässä ole mitään hankalaa. Verottajan tehtävänä ei ole tappaa pieniä tiloja, joten kohtuullisten kulujen vähennyskelpoisuus on säilytettävä kuten muillakin tiloilla.
Esitelmä on varmaan perustunut näihin väitöksiin:
http://users.utu.fi/ekorpi
/symposio.htmTuskinpa 5-10 runkoa/ha metsän perimään yhtään mitään vaikuttaa. Jos jättöpuut ovat perimältään heikkoja, niiden jälkeläiset tuskin talousmetsän kilpailussa selviytyvät. Tosin puun kehityksessä merkittävä rooli on ympäristötekijöillä, joten huonolta näyttävän puun perimä ei välttämättä ole huono. En siis jaksa uskoa, että jättöpuut olisi uhka millekään asialle. Lisäksi itselläni kasvaa runsaasti leppää, haapaa, raitaa ja hieskoivua laho/jättöpuiksi, joten ainakin kaikki mahdollinen hyöty on tarjolla.
Tämä lienee puhdasta markkinointipuhetta vailla minkäänlaista asiayhteyttä myyrätuhoilta välttymiseen?
http://www.taimitapio.fi/
tiedote_tukki_tapio.htmlJos oikein olen ymmärtänyt, keilaus ilmeisesti on tarkoitus uusia suht usein, joten raivausten, harvennusten ja vuotuisen kasvun vaikutus tulee tarkistettua siinä yhteydessä ja puustoarvion tekijän välinpitämättömyys tai inhimillisen virheen rooli jää paljon nykyistä pienemmäksi.
Eiköhän halukkaiden puuntuottajien löytymisen ongelma seuraavina vuosikymmeninä ratkea ihan itsestään.