Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puheet harrastemetsistä kiinnostaa minuakin. Itse kuulun tuohon porukkaan, jos hehtareita tai niiden merkitystä elinkeinon harjoittamiseen arvioidaan. Jos taas pohditan esim. sijoitusasuntojen omistajia, ei milloinkaan puhuta harrastelijoista, vaikka rahaa on kerrostalokaksiossa saman verran kiinni ja tuotto samaa suuruusluokkaa kuin hyvin hoidetussa puuhapalstassa.
Nyt on jälleen MTK:lla tilaisuus pelata avoimin kortein. Mihin suuntaan ihan konkreettisesti ottaen verotusta halutaan muuttaa? Onko poliitikoilla MTK:n linjasta poikkeavia käsityksiä? TAi ketkä lobbaa mihinkin suuntaan? Tuleeko kastijako harrastelijoiden ja ammattilasten välille? Vaikeutuuko harrastelijan metsätalouden kehittäminen ammattimaiseen suuntaan jatkossa?
Paljon kysymyksiä, mutta aivan oleellisia. Valitettavan vähän julkisuudessa on keskusteltu metsäohjelman linjauksista.
Vielä on turhan aikaista puhua muutoksista, kun vasta luodaan visiota tarpeesta verotuksen muuttamiseen.
http://www.mmm.fi/attach
ments/mmm/lausunto
pyynnot/6L2w5OqFb
/Metsapoliittinen_selonteko
_luonnos_11112013.pdfKiinnostaisi tietää, mitä ovat ne asiat, joita verotuksessa halutaan muuttaa ja joilla tilakokoa suurennetaan.
Myyräsykli on yllättänyt loukkujen valmistajat ja/tai myyjät. Muutamassa paikassa, josta jokunen aika sitten noita kysyin, perinteiset mallit oli loppu. Kodin Terrassa nettisivujen mukaan hinta on 0,95 €/kpl, mutta hyllyn hintalapussa luki 2,7 €/kpl. Kysyin myyjältä, mistä tuollainen ero johtuu, mutta en saanut muuta kuin kiemurtelua vastaukseksi. Agrimarketista lopulta loukut ostin. Sielläkin hintalapussa luki 1,3 €/kpl, mutta kuitissa 1,6 €.
Pikkujuttu, enkä valittamaan lähtenyt kympin takia, mutta tarkkana kannattaa jatkossa olla.
Hienoa, että lopputulos tyydyttää sinua. Sekin on hienoa, että kuusi kasvaa todella komeasti myös Satakunnassa. Toivottavasti saat kuvia ja mielummin päivänvalossa otettuna, kun viikonloppuna vielä mahdollisuus siihen käsittelyä edeltävän tilanteen suhteen on. Erityisesti 15-16 vuotiaana päätehakkuuasentoon harvennettu männikkö on kiinnostava kohde. Tilivälin pituudesta ja taimikon hoidon merkityksestä voidaan sitten keskustella lisää.
Uusinta lehteä en vielä ole koonaan lukenut, joten en tiedä, mitä siinä aiheesta sanotaan. Mutta kuusen määrän kehityksestä olen ainakin pariin otteeseen laittanut tiedot, todennäköissti jonkun kuusettumiskeskustelun yhteydessä. Sikäli asiassa ei ole mitään uutta.
Kuusen osuuden kehityksen perusteella ei voi päätellä kuusipulasta mitään. Kuusen osuuden aleneminen johtuu siitä, että kuusen määrä ei juurikaan ole 80/90-luvun jälkeen kasvanut, sen sijaan männyn ja koivun määrä on. Kun puuston kokonaismäärä kasvaa ja kuusen määrä pysyy ennallaan tai nousee vain vähän, osuus luonnollisesti laskee. Jos kuusipula uhkaisi, pitäisi olla nähtävissä kuusen käytön kasvu tulevaisuudessa. Puurakentamisen kasvu antaa jotain toiveita tällaisesta kehityksestä, mutta vielä ei selkeää trendiä ole nähtävissä. Toisaalta se muistuttaa siitä, että uudistamispäätöstä tehtäessä ei kaupallisten hakkuiden ajan tilanne ole kenelläkään tiedossa.
Kuusta on istutettu runsaasti hirven valtakaudella, joten kuusen määrä saattaa jonkun vuoden päästä alkaa kasvaa, kun puusto varttuu ja kuutiomääräinen kasvu pääsee vauhtiin. Männnyllähän tämä kehitys on parhaassa vauhdissa ja se näkyy myös tilastoissa. Toisaalta hoitamattomuus paikkaa hiukan tilannetta suosien lehtipuuta kuusen kustannuksella.
Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2012 osan 1 sivulta 63 luvut käyvät ilmi.
Jos työsuhteesta ei ole työsopimusta, mutta tuloja on säännölisesti, voidaan soveltaa hiljaisen sopimuksen määritelmää. Voi olla vaikea vedota siihen, ettei ole firman palveluksessa etenkin, kun samaan aikaan saa firmasta etuja mm. juristin palvelujen ja takuiden maksamisen muodossa ja firma on järjestänyt koulutusta ja varusteet tehtävään, jota keikoilla harjoitetaan. Näitä ovat mm. kiipeily ja väkivallaton toiminta.
Eri metsätyyppejä verrattaessa täytyy yrittää jollain tavalla pitää metsät vertailukelpoisina. Onko kommentissasi huomioitu se, ettei sekametsä ole hoitamattomuuden seurauksena sekametsäksi kehittynyt ja selkeää kuviojakoa edustava puolestaan hoidettu ja puuston kasvuedellytyksistä huolehdittu tervepuustoinen metsä?
Kommentti A. Jalkaselle:
Mutupohjalta on helppo veikata sekametsää kaikkien puulajien osalta vastustuskyvyltään paremmaksi, mutta onko sinulla tiedossa faktatietoon perustuvia arvioita siitä, mikä sekametsän alemman riskin kärsiä hyönteistuhoista aiheuttaa? Perustuuko se siihen, että totaalituhoa ei tule, koska vain esim. kuuset kuolevat, mutta sekametsän muut lajit säilyvät? Vai onko sekametsän kuusillakin todettu parempi vastustuskyky kuin puhtaalla kuusikolla?
