Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
MS: ”Enenkuin puhutaan työturvallisuuslain mahdollisesta rikkomisesta, täytyy olla selvillä, onko Sini ollut työsuhteessa. Ellei työsuhdetta ole, ei käsittääkseni voi olla kysymyksessä työturvallisuuslain rikkominen.”
Juorukalenterin mukaan Sinin tulot olivat n. 16 000 € viime vuonna. Kuka mahtaa olla maksajana?
6 m3: ”Ihmetellä täytyy tuota Green Peasen työsuhde etuja ja henkilöstöpolitiikkaa:
Työntekijöitä ohjataan laittomuuksiin, kustannetaan asianajajat, päälle maksetaan vielä takuut, 45 000 €.
Onkohan missään muualla tuollaisia työsuhde etuja ja edellytyksiä ?”Ainakin yksi kotimainen perheyritys kilpailee samassa sarjassa.
http://www.uusisuomi.fi/
kotimaa/62008-il-paljasti
-lupauksen-tyontekija-
rikkoo-lakia-lemminkainen
-maksaa-palkkaa-vankilaanJees: ”Mutta yksittäisiäkin kun on riittävästi saa kyllä vakuutuksesta. Aivan varmasti syytä päivänäöllä ainakin arempia aloja katsoa läpi.”
Epäilemättä vakuutuksesta saa korvauksia, mutta korvaussumma jää mitättömän vähäiseksi korvaustasolla 26 euroa/kuutio. Ei sellaisen takia vakuutusta tarvita.
Tarkistusretki on syytä tehdä, ainahan yllätykset on mahdollisia ja pienemmätkin vahingot on syytä korjata pois.
Metsän hintaa ei voi haarukoida 30 e/m3+maapohja. Tämä siksi, että korolla 2…4 saadaan aivan erilaisia lukuja ja koron noustessa myös puuston kehitysvaiheen ja kasvupaikkatyyppien merkitys korostuu. Jos yhteismetsä tavoittelee 5% tuottoja, on täysin turhaa ostaa lisää maata, koska sillä hinnalla ei kukaan maata myy. Jos tuo 5% on kirjattu johonkin, mahdollisen ylihinnan suuruus on helpo osoittaa. Mutta silti tärkein asia on toimivallan ylitys. Kaupan hinta sitten joko pahentaa tai lieventää toimivallan ylityksen seurauksia.
Sitä en kuitenkaan ymmärtänyt, miten yhteismetsän nimissä ostettava palsta jaetaan, jos osakas osuutensa myydessään kärsii suuren tappion? Jos palstan hinta on se, mitä niistä markkinoilla maksetaan, eikö siitä osuudet edelleen myymällä hinta säily? Vai onko yhteismetsän osuudet normaaliin metsäkauppaan verrattuna halpoja? Lisäksi miksi myyntivoitonveroa pitää tappiollisessa kaupassa maksaa?
Kokonaisarvolla tarkoitat ilmeisesti puustoarvion perusteella laskettua tilan arvoa, jossa on huomioitu kokonaisarvon korjaus?
Metsän arvon määräytymiseen vaikuttaa olennaisesti laskentakorko. Näin ollen yksiselitteisesti ei voi sanoa, että jokin tila olisi ylihintainen. Etelässä ainakin pienten tilojen kaupat syntyvät oman seurantani mukaan usein n. 2,5% korolla laskemalla, Keski-Suomesta en tiedä. Tilakokokin vaikuttaa jotain, kun puhutaan suurista kokonaisuuksista. Minä en kuitenkaan ole seurannut sellaisten tilojen kauppoja, joissa hehtaareissa on vähintään kolme numeroa. Kaksinumeroisissa tiloissa kauppahinta on yleensä ollut puustoarvioon verrattuna samaa suurusluokkaa kuin hinta ilman kokonaisarvon korjausta.
Kauppojen toteutumista kuitenkin olen huomannut sen, että karuilla mailla hinnat tahtoo nousta suhteellisesti kovemmiksi kuin rehevillä. Ilmeisesti ostajat laskevat heikosti kasvavien maiden puustollekin jotain arvoa, vaikka käytännössä niitä ei voi hakata koskaan ja siten ne ovat matsätalouden näkökulmasta vain hoitoa haittaava tekijä. Tavanomaisessa tilassa, jossa joutu- ja kitumaiden osuus on hyvin pieni, puuston määrällä 70-80 m3/ha puun kuutiohinta on hyvinkin tuo 50 €. Tässä tapauksessa kun maapohja on keskimäärin vain ct, hinta kuulostaa kovalta. Todennäköisesti laskentakorko pitää pudottaa alle 2, mikä alkaa olla jo kyseenalaista metsätalouden näkökulmasta, jos muita arvoja ei tilalla ole. Tilaa paremmin tuntematta veikkaan, että oikeudelle voi olla vaikeata osoittaa kauppahinnan olleen väärä. Olennaista onkin se, että valtuuksia tilan ostoon ei ollut. Jos Tanelin mainitsemia kytköksiä löytyy, korkea kauppahintakin alkaa kiinnostaa aivan eri tavalla. Ja onhan tietysti ns. ylihintainen tilakauppa valtuuksien ylittämisen seurauksia pahentava asia, joten kannattaa selvittää toteutuneiden kauppojen hintataso vastaavissa kohteissa. Hehtaarihinta ja sen vertaaminen keskiarvoon ei kuitenkaan kerro yhtään mitään.
Energiapuun korjuusta tiedetään sen verran, että hakkuutähteiden keruu parantaa uudistamisen tulosta (taimien kuolleisuus alenee), syyksi arvellaan laadukkaampaa muokkausta ja istutusta. Kuitenkin muutama vuosi myöhemmin kasvu on heikompaa kuin jos risuja ei ole kerätty. Jonkin verran auttaa, kun neulaset ehtii pudota maahan ja osa hakkuutähteistä jäötetään keräämättä.
Pillariin tämä liittyy siten, että humuksen työntäminen kasoihin oksien mukana ei luultavasti ole viisasta. Valtaosa ravinteista menee humuksen mukana, joten vaikka uusi taimikko näyttää pari vuotta hyvältä, myöhemmin tuo kostautuu. Lisäksi kivennäismaan paljastaminen teettää turhaa raivausta.
Kävi mielessä, että jos risut laittaisi muokkauskoneella muutamaan kasaan ja polttaisi ne siinä. Vielä kun saisi tuhkat jotenkin levitettyä alalle, jäisi ravinnehävikki typpeä lukuunottamatta pieneksi, mutta silti olisi siisti pohja uuden taimikon kasvaa. Miltä kuulostaa?
