Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timpan mainitsemat paikat ovat niitä, joissa kuivat kesät muodostavat suurimman riskin lehtipuille ja kuuselle. Siksi mäntyä pidän niissä ykkösvaihtoehtona mustikkatyypin kasvupaikkatyypistä huolimatta. Sekoituspuita on silti hyvä olla mukana. Karumman pään kankaalla männyn kaverina tietysti kuusi, ellei juurikääpätilanne lehtipuuhun ohjaa.
6m3: ”Gla ja mehän poika:
Tuota samaa jargonia on saatu kuulla riittämiin, milloin syynä kuusettumiseen on sotaveteraanit, metsästäjät, riistahallinto.
Koittakaa saada asiasta jotain uutta esille.”Vastaan vain itseni puolesta.
Olet oikeassa, samaa jargonia on kuultu riittämiin. Kehoituksesi on kuitenkin erikoinen, koska vastasin sinun ja suorittavan portaan jargoniin. Jos haluat saada keskusteluun jotain uutta, silloin kannattaa ottaa esiin uusia näkökulmia sen sijaan, että moittii muita vanhojen asioiden toistelemisesta. Moneen kertaan alas ammuttuja väitteitä jankuttamalla saat aikaiseksi samaa jargoniaa kuin ennenkin. Ei niihin liittyen ole tullut esiin mitään uutta.Suorittava porras: ”o.. olikos Anton tänään sitä hirvikannan kokoa säätelemässä ? :)”
Hirvikannan koko päätetään kirjoituspöydän ääressä.
Suorittava porras: ”Mistään yksipuolisuudesta ei ole missään nimessä kysymys , ainoastaan metsänomistajan osaamattomuudesta , jos istutetaan puita väärille maapohjille tai anetaan vesakon kasvaa hirviä houkuttelevaan tiheyteen ja pituuteen .”
Kun on mahdollisuus valita vähiten huono vaihtoehto, ei kannata alkaa arvostella päätöksen tekijää. Kuten lukijoiden kuvista huomaat, minunkin koivikkoni oli vailla vesakkoa ja silti moneen kertaan syöty. Nyt ei tosin ole enää koivikkoakaan, vaikka päätehakkuusta on jo useampi vuosi.
Mutta jos haluat asettaa pohtia osaamattomuutta ja tehdä vastakkainasettelua, kerrotko aluksi, miksi hirvikanta alkoi kasvaa voimakkaasti 90-luvulla ja kasvu taittui vasta kymmenen vuotta myöhemmin?
Suorittava porras: ”Kuten tuolla edeläkin todettiin saattaa kuusen suosimisessa olla enemmänkin kyse siitä , että on järkytytty rehevien maapohjien ”rehumänniköistä” ja vahingon välttämiseksi istutettu varmuuden vuoksi kuusta liiankin karuille maapohjille”
Ei kelpaa selitykseksi. Jos tuo selittäisi asiaa merkittävällä tavalla, rehevillä paikoilla pitäisi koivun olla suosiossa. Vaan ei ole.
6m3: ”Edelleenkin nuo ”lehmat” ovat valtion! Turha syyttaa metsastajia asiasta.”
Tavallinen metsästäjä onkin väärä kohde haukuttavaksi. Riistahallinto on ainoa taho, jolla on päätösvaltaa asiassa. On täysin oikeutettua kritisoida sen toimintaa.
6m3: ”Johan artikkelissakin kehoitettiin mo:ia liittymaan hirvikannan hoitoon. Ei auta itku markkinoilla kun turkki myyda pitaa.”
Paljonko hirvikannan tavoitekoko alenee, jos alan metsästää?
6m3: ”Virheita tehnyt kumpikin on! Ottelun tulos? Ratkaisuton!”
Ei saa olla olemassa ottelua, jossa metsien hoito pelaa hirvipolitiikkaa vastaan. Puun tuotanto on merkittävä osa suomalaista kansantaloutta ja sen toimintaympäristöä pitää voida parantaa sen sijaan, että sotketaan omaa pesää lapsellisella vihreille tyypillisellä sisäisellä ottelulla. Meillä on ihan tarpeeksi tekemistä kilpailussa vieraidenkin kanssa.
Mielenkiintoista. Kyseessä lienee jokin huomattavasti kenttäkelpoisempi menetelmä kuin tässä:
http://yle.fi/uutiset/ultra
aanitutkimus_varmisti
_kuopion_vanhojen_
puiden_kunnon/6652178Jokamiehen sovelluksena itse ainakin olisin tuosta kiinnostunut, vaikken älypuhelimesta kiinnostunut olekaan. Päätehakkuiden suunnitteluun voisi saada ihan uutta ajatusta, eikä tilakauppojen yhteydessäkään laite jäisi hyödyntämättä.
Minä en osaa rakentaa minkäänlaista yhteyttä Antonin kirjoittelun ja lehden tilaamisen välille. Samaa mieltä ei tarvitse olla ja sehän parasta näissä keskusteluissa onkin.
AC: ”Lumien tultua ja 2003 istutetun taimikon antimien ehdyttyä myyrät siirtyivät vain kuusentaimia kasvavalle kuviolle, josta söivät lähes kaikki taimet.
Mitä enemmän on tarjolla muuta syötävää kuin taimia sitä paremmin taimet säästyvät.”
Tuo on kiinnostava näkökulma, koska hirvien suhteen ollaan totuttu päinvastaiseen ajatukseen. Sitä vain en ymmärrä, miksi ruohovartisten kasvien syönnin jälkeen myyrät siirtyivät heinättömän aukon taimien kimppuun, eikä heinikkokuvion taimien kimppuun.
Heinän torjunnan ajatus ei kai myyrien vähenemiseen perustukaan. Jos oikein olen ymmärtänyt, myyrät välttävät avoimia kohtia. Näin ollen taimet aukon keskellä ei houkuttele myyriä samalla tavalla kuin heinikon seassa olevat taimet. Käytäntö on sitten toinen. Kuinka tehokas heinän torjunta vaaditaan, jotta tuhot oikeasti vähenevät. Sitä en edes yritä arvata. Onneksi heiniminen on muutenkin hyödyllistä, joten tuon pohtimisella ei kannata itseään stressata.
Kurki: ”Gla:
<<<Eli asiallinen syöttilaatikoiden käyttö ei ole kiellettyä?<<<Tuokaan ei nyt ole ihan loppuun asti ajateltu."
Ei ollutkaan. Minulla ei kokemusta laajamittaisesta myyrien hävittämisestä ole, siksi avasin ketjun ja kysyin asiasta. Tämän keskustelun ja muun asioiden selvittämisen myötä on kuitenkin selvinnyt, että myrkkyjen käyttö ei ole vaihtoehto taimikoiden suhteen. Jäljelle normaalin metsänhoidon lisäksi käytännössä loukut ja karkotteet. Voihan noita petolintujen orsiakin muutaman huvikseen taimikkoon rakentaa, kun siitä ei isompaa vaivaa ole. Heinän torjunta on minun taimikoissani kunnossa, joten sillä saralla ei enempää ole tehtävissä.
