Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Hiukan on ollut huomattavissa ”kuusiuskovien” horjuvaa uskoa tulevaisuuteen kuten Kantonakin tuossa hiukan kärjisti.”
Toivottavasti juurikääpäkeskustelu ei mene kuusen ja koivun paremmuudesta kinaamiseen. Voidaan ihan hyvin aloittaa toinen keskustelu, jossa verrataan kuusen kasvattamiseen liittyviä riskejä koivun tukkiprosenttiin, mutta ei pilata tätä keskustelua.
Minä en tiedä yhtään syytä, miksi kannattaisi tarkoituksella kasvattaa leimikoita, joissa korjuukustannukset ovat korkeat. Jessen energialeimikosta tekemäni laskelman yhteydessä päädyin tulokseen, jossa kannattavuus omistajatasolla ei heikkene, vaikka ensimmäistä kaupallista korjuuta viivästyttää n. 5-10 vuotta. Tämän asian merkitys korostuu tulevaisuudessa, koska koko ketjussa metsästä jalostukseen on tarve kannattavuuden parantamiseen ja siihen kuvioon ei korjuukustannusten nousu istu.
Tilanne tavoitteiden suhteen tietysti muuttuu, jos esim. puuntuottajan velkakuorma on sietämätön. Mutta siinäkin on syytä kysyä, onko tilanne tavoiteltava vai onko kyse tulipalon sammuttamisesta.
Timppa: ”Mielenkiintoista oli tutkimustulos, että luontaisesti syntyneet alikasvuskuuset olivat jo pieninä juurikäävän saastuttamia paljon suuremmassa määrin kuin istutuskuuset. Herättääkö kenties ajatuksia, kun harkitaan jatkuvaa kasvatusta!!!”
Niin, kuka olikaan eräs artikkelien kirjoittajista?
Timppa: ”Olisiko mahdollista kehittää paremmin juurikääpää vastustavia kuusentaimia valitsemalla siemenainesta puista, joihin laho ei ole iskenyt?”
Luulisi olevan mahdollista ja muistaakseni jotain tuon suuntaista tutkimusta on vireillä. Tuore havainto juurikääpää torjuvista sienilajeista on ehkä vielä kiinnostavampi, koska siinä saattaa olla potentiaalia suojata jo olemassa olevaa puustoa.
Linkki uutisen:
http://www.metla.fi/uutiskirje
/metpro/2013-6/uutinen-1.htmlTimppa: ”Siis tutkijat ”ennustavat” tuhon 1,5-kertaistuvan. Onko tarkkuus sama kuin myyrätuhoennusteissa?”
En halua ottaa kantaa tuohon muiden puolesta. Perusteet on parasta selvittää artikkelit lukemalla ja muodostaa oma mielipide sen jälkeen. Myyrätuhoennusteissakin suuret linjat ovat kohdillaan, joten vaikka lukemattomia mahdollisuuksia epäkohtiin tarttumiseen tarjotaankin, ei periaatteen vuoksi kannata mitään vastustaa.
Timppa: ”Jos kyseessä on kuuselle hyvin soveltuva maapohja, niin vaihtoehto voisi luonnollisestikin olla myös päätehakkuun aientaminen 50 vuoteen jolloin tuhot ovat vielä vähäisiä, mutta suurin hyöty saatu. Jotenkin hoopolta tuntuu leikkiminen lepänkasvatuksen kanssa, kun varmuutta ei kuitenkaan ole auttaako se edes.”
Vaikka leppä olisikin juurikäävän hävittämisen kannalta hyvä ratkaisu, on se minusta liian riskialtis talousmetsän tavoitteita ajatellen.
Päätehakkuun aikaistaminen kuusikossa kuulostaa hyvältä, mutta toisaalta nopeakasvuisessa kuusessa myös laho etenee nopeasti. Voi siis olla nollasummapeliä.
Timppa: ”Jos siellä juuristossa kaikkialla on sieniä, niin miksi sitten vain osa puista varioituu?”
Kyse lienee ihan normaalista luonnon toiminnasta, jossa kaikilla eliöillä on vastustuskykyä tuholaisia vastaan. Ei kaikki meistäkään sairastu supermarketin jouluruuhkassa, vaikka taatusti siellä liikkuu jos jonkinlaista pöpöä.
Timppa: ”Tietysti vesitalouden pitää olla kunnossa. Tämä nopeuttaa taimikon kasvuun lähtöä merkittävästi. Luulisi myöhemminkin parantavan kuusien vastustuskykyä.”
Ylipäätään terve ja elinvoimainen puusto on hyvä asia, joten vesitalous toimii sitä kautta. Tosin käsittääkseni turvemailla jostain syystä juurikääpä on pienempi ongelma kuin muualla, mutta ojitusalueilla tuo etu menetetään. Syytä en tiedä. Ehkä vesi liittyy siihen jollain tavalla?
Uusi yritys linkkien kanssa, edellisiin jäi välilyönnit. Laitan tähän lisäksi artikkelien tiedot, joilla artikkelit löytyy ilman linkkiäkin.
1/2002, Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff02/ff021042.pdf3/2001, Juurikäävän torjunta kuusikoissa – simulointituloksia
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff01/ff013458.pdf1/2007, Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff07/ff071005.pdf3/2001, Juurikääpä – lajit, levinneisyys ja torjunnan nykytilanne
http://www.metla.fi/aikakaus
kirja/full/ff01/ff013453.pdfItse ainakin uskon, että monimuotoisessa ekosysteemissä ravintoketjut ovat paremmassa kunnossa kuin monokulttuurissa, jolloin yhdellä lajilla on heikommat mahdollisuudet nousta ylisuureen asemaan. Ei tätä luonnon pitkäaikaisen tuotekehityksen seurauksena syntynyttä järjestelmää matkimalla talousmetsien tuhoja estetä, koska tuhoja esiintyy luontaisessakin ympäristössä. Riski kuitenkin alenee. Kirjanpainajien osalta kyse on kirjanpainajien vihollisista ja kuusen vastustuskyvystä eli juuri siitä, mitä aloittajakin kysymyksessään perää pyrkimyksellään parantaa elinvoimaisuutta.
Englannissa ja Ranskassa tuulee meikäläisittäin kovaa, mutta eräs asia Ylen uutisessa kiinnitti huomiota:
”Myrsky katkoi myös sähköjä sekä Ranskassa että Britanniassa. Ranskassa Bretagnessa lähes 18 000 kotia oli sähköttä. Britanniassa puolestaan pahimmillaan sähköttä oli 27 000 kotia Etelä-Englannissa sekä joitain tuhansia myös Cornwallissa ja Walesissa.”
Noissa maissa on asukkaita paljon enemmän kuin Suomessa, mutta sähkökatkoista kärsiviä ei ole yhtään enempää kuin täällä, pikemminkin päinvastoin. Toki meillä on metsää ja varmaan ilmajohtoja enemmän kuin tuolla, mutta silti aihetta on varmaan syytä arvioida kriittisesti.
http://yle.fi/uutiset/joulumyrsky
_pyyhki_yli_britannian_ja_
ranskan/7000609Luotettavuus on samaa luokkaa kuin muissakin keilauksissa eli pääpiirteittäin vähän sinne päin. Jotta esim. tieto puuston määrästä olisi käyttökelpoinen, täytyisi olla järjestelmä, jolla voisi laskea haluamansa alan keskiarvon m3/ha. Nyt siellä on monenväristä ruutua ja kun lisäksi ruutujen haarukka on suht laaja, karttaa katsomalla saa vain suuruusluokan selville n. 50 m3/ha tarkkuudella. Samaan pääsee itsekin kun kävelee metsässä ilman relaskooppia.
Joskus oli puhetta maaperäkartoista. Oletin siitä olevan hyötyä, mutta kun itselläni eräs reilun hehtaarin moreenikumpare on merkattu savimaaksi, luottamus sitäkin karttaa kohtan romahti.
Timpalle ja muillekin joululukemista, näistä selviää hyvin se, mitä aiheesta tiedetään ja miten kehitystä ennustetaan:
http://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff02/ff021042.pdfhttp://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff01/ff013458.pdfhttp://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff07/ff071005.pdfhttp://www.metla.fi/aikakauskirja
/f ull/ff01/ff013453.pdfTimpalle kommenttina, että minusta kuusitaimikkoa ei pidäkään raivata kesäaikaan. Jossain tutkimuksessa riskirajana on pidetty 4-5 sentin kantoja, mutta missään ei tietääkseni ole osoitettu, että tuota pienempiä olisi turvallista raivata. Koska juurikääpä leviää juurien kautta puusta toiseen suhteellisen hitaasti, vahinko näkyy vasta varttuneessa puustossa selvästi. Lahon kuusikon tilalle istutetussa kuusikossa ei vielä ensiharvennuksella erityistä ongelmaa lahosta ole, mutta päätehakkuussa ennustetaan olevan 1,5-kertainen määrä lähtötilanteseen verrattuna. Siksi varovaisuusperiaate on minusta tarpeen.
A.Jalkaselle kiitos, kun nämä linkit aikanaan palstalle laittoi.
