Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys haluttavuudesta vuonna 2013 on kuin eri asia kuin päätehakkun jälkeinen puulajivalinta vuonna 2013.
Kettu ja kumppanit voivat olla ahkeria pyydystäjiä, mutta niistä ei iloa ennustetussa myyrätilanteessa ole. Tilatasolla ei käytännössä mitenkään voi vaikuttaa kettukantaan. Rauhoitukseen tarvitaan huomattavasti isompi yhtenäinen alue, kuin mitä yksittäisellä maanomistajalla on käytössä. Jääkö käytännössä ainoaksi mahdollisuudeksi loukkujen käyttö? Mitä se käytännössä vaatii metsässä?
Timppa esitti hyvää pohdintaa pyydystämisen vaikutuksista. Kannan nousuvaiheessa eli vallitsevassa tilanteessa pyydystäminen voisi olla periaatteessa järkevää. Pienen kannan kurittaminen vaikuttaa paremmin kuin suuren ja näin kannan nousu ehkä estyisi. Toisaalta tehokkaasti lisääntyvillä otuksilla, kuten särjillä, on taipumus kompensoida kohtuullinen poistuma lisääntymisen tehostumisella. Toimiiko myyräpopulaatio samoin? Ainakin kalastoon kantaa alentava vaikutus saadaan vain riittävän tehokkaalla pyydystämisellä.
Myyrä: ”Sanottiin että näitä heidän valmistamiaan myrkkypaloja ei saa levittää luontoon, vaan ovat tarkoitettu asuntojen ja ulkorakennusten jyrsijoiden tappamiseen valvotussa ympäristössä, että kun pyynti lopetetaan, niin laatikot sitten viedään ongelmajätekeräyspisteisiin.”
Eli asiallinen syöttilaatikoiden käyttö ei ole kiellettyä?
Myyrä: ”Mitenkä pahvilaatikko ulkona kestää?”
Ei sen väliä, kun ei pahvilaatikoita käytä.
Myyrä: ”Myrkkysyöteistä vielä, että niin hiiret, kuten myyrätkin lopettavat pian näiden myrkkysyöttien syömisen, kun niitä on paljon.”
Samaa sanotaan loukkupyynnistä. Tiedä sitten, mikä on totta. Parasta lienee toteuttaa homma tehokkaasti ja nopeasti.
Oletko sinä linkittämäsi myyrälaudan myyjä?
Metsänsä ostanut: ”Onko roundop sallittu ruohon nitistäjä, sillä olisi nyt pari vuotta taimettuneeseen peltoon tehdä siemmenille aukkoihin otolliset olosuhteet, mutta ei taita olla tietoa?”
Saa rounduppia käyttää, toiselta nimeltaan se on glyfosaattia. Aiheesta käytiin keskustelua aiemmin. Linkitän sen tähän, koska siinä yhteydessä kaivoin hiukan tietoa aiheesta. Pieni varovaisuus on aineen käytössä paikallaan, ns. virallinen tieto tuntuu olevan monikansallisen suuryrityksen markkinointimateriaalia:
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=1314Sinänsä en usko, että heinikkoon saa luontaiselle taimettumiselle kelvolliset olosuhteet glyfosaatilla. Kivennäismaa tai puhdas humus pitäisi paljastaa ja sehän ei glyfosaatin voimalla tapahdu. Maan pinnalla on paksu kerros kuollutta heinää ja pinnan alla tiheä juuriston muodostama kerros, josta ei edes pottiputki mene kunnolla läpi tai ainakaan leuat aukea suosiolla. Jonkinlainen muokkaus on siis pakko tehdä ja siihen istutus. Taimien pitää olla isokokoisia ja heinäntorjuntaa tehtävä muutaman vuoden ajan hyvin tunnollisesti. Puulajikysymys onkin ainoa, jossa on vaihtoehtoja. Koivu kasvaa alkuun nopeasti, mutta se ei saa jo olemassa olevia kiinni. Erot vaan korostuu, jos ollaan aukon reunalla. Kuusi kasvaa aluksi hitaasti, mutta parantaa vauhtia myöhemmin. Normaalistihan kuusi menee ensiharvennukseen tultaessa saman ikäisestä koivusta ohi. Hybridi kasvaa nopeasti, mutta siitä en enempää tiedä. Lehtikuusikin on minulle vieras, mutta ilmeisesti nopeakasvuisena se saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos valoa riittää. Taimet ovat kalliita, mutta täydentämisessä on muitakin asioita huomioitavana.
