Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos vaihteisto on samanlainen kuin muissakin volkkareissa, sport ei muuta välityksiä. Se vain vaihtaa hiukan korkeammilla kierroksilla isommalle vaihteelle.
Erään kuvion varhaisperkauksella näin vilahdukselta muutaman kerran jonkun myyrän, joten ennuste on aika heikko. Sanotaanhan, että jos myyrän näkee, niitä on tosi paljon. Ajattelinkin ruiskuttaa hirvikarkoitteen sinne, kun sen sanotaan vähentävän myös myyrien syöntiä. Kunhan vain tulisi muutaman päivän poutajakso. Ensimmäiset merkit syönnistä oli jo näkyvissä, onneksi ei vielä kovin pahat. Talvea kuitenkin jännityksellä odottelen. Näin siis Lounais-Suomessa.
Varmaan tässä ketjussa olen jo todennut, että mielummin minäkin laitan rahani teiden kunnostukseen kuin maasturin hankintaan. Tiessä arvo säilyy, autossa neliveto ja korkea maavara aiheuttaa pelkkiä kustannuksia. Tietysti sellaiseen ideaalitilanteeseen ei aina toteudu, että henkilöautolla kivuttomasti joka paikkaan pääsisi, joten siedettävä kompromissi on hiukan normaalia korkeammalla maavaralla varustettu etuvetoinen henkilöauto. Siinä ei kulutus nouse liiaksi edes moottoritiellä. Neliveto kun vastaavaan kaksivetoon verrattuna lisää käytännössä kulutusta n. litran/100 km vuoden ympäri laskettuna, joten 20 000 km vuotuisella ajomatkalla siinä poltetaan kasettikuorman verran mursketta.
Urakoitsijat ovat sitten oma lukunsa, kun eivät voi valita teitä, joilla ajelevat.
Vastaus Hiluxin kysymykseen riippuu siitä, onko veitsi todellakin merkiltään X eli jokin kiinalainen vai jompi kumpi kotimainen merkkituote. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaus on veitsi ja omat kokemukset linkin takana. Hehtaareja ei takana vieläkään ole paljon, maali sentään jo alkaa varresta kulua. Mutta entistäkin vakuuttuneempi tuon yksinkertaisen laitteen käyttökelpoisuudesta olen.
Kiinalaisen sijaan suosittelen lämpimästi laadukkaampaa tuotetta. Kun hinta on 30 euron luokkaa verollisena, ei säästöä synny hankintahinnasta edes teoriassa kiinalaisessa vehkeessä.
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=315Aiemmin tässä ketjussa totesinkin, että vaihtoehtoja taimikoiden hoitoon löytyy ohjeista runsaasti ja että ainoa vaihtoehdoton on Jesse, jolle kelpaa vain lehtipuu ja sekin saa kasvaa varhaisperkauksen jälkeen omillaan aina energiakorjuuseen saakka. Ei ihme, ettei kiinnosta. Valokuvien ottaminenkin menee selittelyksi.
Minusta näissä hommissa, kuten tietysti kaikessa muussakin toiminnassa, on viisasta tunnustaa reaaliteetit ja hyväksyä se, ettei vesakosta kasva ilman aktiivista perkausta lyhyessä ajassa kiinnostavaa leimikkoa. Lisäksi hyväksyä täytyy sekin, että keski-jo ikäisenkin metsissä tilin korjaa jälkipolvet. Minusta siinä ei edes ole mitään pahaa. Olemmehan me kaikki hyötyneet edeltävien polvien työstä, joten ketjua ei pidä omalla kohdalla katkaista.
Mihin tuollaista tietoa tarvitaan?
Lukuja verratessa täytyy muistaa, että nuo paremmin tienaavat ovat niitä, jotka tekevät päivittäistä, normaalia työtä Greenpeacella. Sinillä tuskin tilanne on tällainen, vaan kyse on keikkaluontoisesta työstä. Opiskelijaksi 16000 euron vuositulot ovat kyllä aika hyvää tasoa, mutta opiskelijan käsitekin on aika venyvä, eikä Murmansk varmaankaan tarjoaa lomia tenttien suorittamiseen.
Hirvikolareiden ja hirvikannan erilaista suhdetta liikenteseen saattaa selittää se, että kun ruotsissa väkiluku on n. 9,5 miljoonaa ja maan pinta-ala 450 000 km2 eli 21 asukasta/km2. Suomessa luvut ovat n. 5,4 ja 338 000 ja 15 km2. Tuo oletettavasti tarkoittaa sitä, että liikenne Ruotsissa on tiheämpää kuin meillä, joten hirvien ylittäessä tietä suuremmalla todennäköisyydellä kolahtaa. Tämä siis tällaisella karkealla tasolla laskettuna. Eroja maiden välille voi tietysti tulla myös ajonopeuksista, hirviaitojen määristä yms. tekijöistä, mutta niiden vaikutusta en pysty millään tavalla arvioimaan.
Mihin luku hirvikolareista perustuu? Kattaako se kaikki hirvieläinkolarit vai pelkästään osumat alces alces-merkkisen otuksen kanssa?
Arvioidut kuutiomäärät on edellytys korvauksen arvioimiselle. MHY:ltä saat tiedon, jos myyjällä on halukkuutta sopia tien käytöstä.
Itse koittaisin edellisissä kommenteissa esitetyn lisäksi arvioida sitä, paljonko ostaja hyötyy tien käytöstä eli mikä on vaihtoehtoinen kuljetusreitti ja mikä on erotus ajokoneen kuluissa näiden välillä. Noista lukuja pyörittelemällä korvauksen määrä alkaa hahmottua. Lisäksi tietysti edellytyksenä on se, että tie korjataan alkuperäiseen kuntoon, jos vaurioita syntyy.
Kun kerta ei tien teko aikanaan kiinnostanut mutta käyttö kiinnostaa, tämä on varsin kohtuullinen menettely.
Vakuutuksia on monenhintaisia ja ehdoissa on eri vakuutuksissa ja myös yhtiöiden välillä eroja. Kilpailuttaa voi, mutta vertaileminen onkin hankalampaa.
Kaskon bonusten säilyminen ei riipu hyvästä asiakkuudesta, vaan on ainakin Pohjolassa ja Tapiolassa yleisiin ehtoihin kirjattu asia.