Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Peilissä kuikuilee hemputtaja. Minä totesin, että rajanveto hyväksyttävyyden ja tuomittavuuden välillä on vaikeata. Sinä jatkat Ranen linjalla.
Minä: ”Tein laskelman kahdesta eri vaihtoehdosta. Toinen on se, jollaiseksi kuvittelen Jessen koivikon ja toinen on se, mihin alunperin raivaamalla puuston reiluun 2000 runkoon nykyisen 3800 sijaan olisi päässyt.”
Ennakkoraivauksen tarve on todennäköinen, koska sinulla on 2200 lehtipuun kantoa kuviolla.
Sinulla lienee nyt n. 1400-1600 runkoa alaharvennettua hiesvaltaista koivikkoa, jossa latvus on supistunut liiaksi kasvun nopeata jatkumista ajatellen.. Kuutioita tuossa on n. 30, joten seuraavat viisi vuotta menee siinä, että kasvu pääsee kunnolla vauhtiin. Rehevälläkään pohjalla pieni puustopääoma ei kuutioita tuota. Sen näkee luvuista ihan suoraan.
Vielä tarkennus. Sanoit Jees, että ostit palstan -95 paljaana. Minun laskelmieni mukaan olet omistanut sen 18 tai 19 kasvukautta, etkä 15. Kun puustoa on n. 40-60 m3/ha, kasvaa se vuodessa n. 6-8 m3/ha. Kuulostaa pilkun viilaukselta tarkertua metsän kasvatuksessa 3-4 vuoden merkitykseen, mutta takaperin laskemalla sinulla oli 15 vuotiaassa puustossa nykyisen 62 m3/ha sijaan noin 40 m3/ha. Näin ajatellen 15 vuotiaassa kuviossa ei ole edellytyksiä kunnostaa metsää kannattasti energiapuuston korjuulla. Tämä siis vinouttaa hiukan laskelmaani, mutta en nyt ala sitä korjata.
Lainaus kuusikuvasta, jossa epäilin puuston ikää: ”Kyllä tämä metsä on -95 puhtaana pohjana ostettu eli edellisen omistajan hakkuuttama kuvio kuten koko kymmenen hehtaaria jota tässä nyt aletaan harvennella.”
Milloin se on hakattu, 3 vuotta aiemmin? Onko puusto siis peräisin vuodelta -95 vai -92?
Tuollaisia 20-30 prosentin kaunisteluja kun tekee, tokihan kannattavuus alkaa näyttää mallikelpoiselta. Ihan kuten Kreikan valtiontalouden tilanne eu-neuvottelujen aikana.
Aalto kirjoittikin ne ajatukset, mitkä minullakin on mielessä, kun en innostu kovin suoraviivaisista näkemyksistä tässä asiassa. Jos rotusorto yms. asiat kuulostavat etäisiltä, meillä niinkin arkinen asia kuin nykyisen kaltaisen palkasnsaajan asema on saanut alkunsa kansalaistottelemattomuudesta. Sitä ei ehkä moton kopissa osaa ajatella, ettei nämä asiat olekaan itsestäänselviä.
Tein laskelman kahdesta eri vaihtoehdosta. Toinen on se, jollaiseksi kuvittelen Jessen koivikon ja toinen on se, mihin alunperin raivaamalla puuston reiluun 2000 runkoon nykyisen 3800 sijaan olisi päässyt. Kasvuja ja tukkiprosentteja arvioitaessa huomioon täytyy ottaa se, että tiheässä mallissa koivikosta tuli hiesvaltainen, koska raivurilla ei valikointia tehty. Luvut olen ottanut metsäsuunnitelmasta ja Motti-simulaattorista, lisäksi niissä on tunnepohjaista viilausta. Saa kyseenalaistaa ja esittää omia näkemyksiä, perustelen kyllä valintani.
Korko 3%, summat diskontattu nykyhetkeen. Laskelma alkaa siitä hetkestä, jossa raha alkaa liikkua. Lähtötilanne molemmissa on Jessen palsta, jossa luontainen uudistaminen onnistui hyvin.
Toimenpide, Ikä, Kustannus, Nykyarvo, Puusto käsittelyn jälkeen, Poistuma, Kasvu käsittelyn jälkeen, Kantohinta
Jesse:
Energiakorjuu: 16 v, 270 €, 168 €, 35 m3, 27 m3, 7 m3/v, 10 €/m3
Ennakkoraivaus: 28 v, -200 €, -87 €, 119 m3, 0 m3, 8 m3/v, 0 €/m3
Ensiharvennus: 28 v, 520 €, 227 €, 79 m3,40 m3, 8 m3/v, 13 €m3
2. harvennus: 43 v, 1388 €, 389 €, 124 m3, 75 m3, 8 m3/v, 18,5 €/m3
Päätehakkuu: 60 v, 5980 €, 1015 €, 0 m3, 260 m3, 0 m3/v, 23 €/m3
Yhteensä 1713 €Vaihtoehtoinen malli:
Ennakkoraivaus: 25 v, -200 €, -96 €, 160 m3, 0 m3, 9 m3/v, 0 €/m3
Ensiharvennus: 25 v, 650 €, 310 €, 110 m3, 50 m3, 9 m3/v, 13 €m3
2. harvennus: 37 v, 1500 €, 502 €, 143 m3, 75 m3, 8 m3/v, 20 €/m3
Päätehakkuu: 60 v, 8175 €, 1388 €, 0 m3, 327 m3, 0 m3/v, 25 €/m3
Yhteensä 2105 €Jälkimmäinen on siis 22% parempi kuin tiheikkökasvatus.
Taulukko on hiukan vaikeaselkoinen, mutta koittakaan saada selvää. Lukuja ei saa sarakkeiksi edes ylimääräisillä välilyönneillä.
Lisäys: Laskelma on tietysti diskontattu vuoteen 0, ei nykyhetkeen.
Puun takaa: ”Mitä tulee Julian Assangen, Edward Snowdenin tai sitten vaikkapa Sini Saarelan toimintaan, tunnen heitä kohtaan lähinnä sääliä.
Heitä kaikkia yhdistää rikkinäinen ja lapsenomainen, hemmoteltu tarve tehdä jotakin merkittävää ajattelematta sen kummemmin seurauksia.”Minä en osaa vetää rajaa sen suhteen, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Yhtä suoraviivaista tulkintaa en kuitenkaan tee kuin sinä eli julista kaikkea kansalaistottelemattomuutta tuomittavaksi. Historiasta löytyy monia saavutuksia tältä saralta, jopa Suomestakin. Aina asiat vaan ei etene ns. virallisia teitä, kun asioita saunan lauteilla sovitaan.
Tämänkin asian voi vesittää sillä, että tarkastelee jotain yksityiskohtia tai ylilyöntejä ja unohtaa kokonaisuuden.
Rane: ”Eipä Gla:llakaan oikein vertaukset osu.Normaalisti yrityksien työmailla tapahtuvat lainrikkomukset ovat poikkeuksia joita pyritään välttämään.Greenpeacen toiminta ja operaatiot perustuvat juuri siihen että ”pikkuisen”rikotaan lakia ja näin saadaan maksimaalinen julkisuus.”
Vertaus ei perustunut siihen, mitä tavoitellaan. Vertaus perustui sinun kommenttiisi eli siihen, miten työnantaja kantaa tapahtuneesta vastuuta.
Metsänvartijan kommenttiin sisältyy hieno ajatus. Nykytilanteessa aika on arvokkain asia. Raivaushan on ajan antamista toiselle. Itse olen joskus soveltanut tätä periaatetta pilkkomalla peräkärryllisen klapeja joululahjaksi. Etenkin lapsiperheessä asiaa varmaan osataan arvostaa, koska ns. pakollisten rutiinien jälkeen ei liikoja joutoaikoja yleensä ole.
Bensaa ei pidä lahjaksi antaa, eikä toisten metsiä ei pidä tuppautua raivaamaan, mutta sopivassa kohteessa esim. raivurilla poltettu litra jokaista omistajan iän vuosikymmentä kohtaan määrä olisi varmaan kohtuullinen kaava ja helppo toteuttaa. Tai voihan litran tilalle laittaa vaikka hehtaarin, jos resursseja riittää. Toimii parhaiten iäkkäämpien lahjan saajien kohdalla.
