Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ensolainen evakko: ”Kiviaidat eivät ole riesa, vanhat kaivot sitä ovat (vaaramomentti hirveä pienemmille). Kaivoja on tukittu ja täytetty vaikka ei vielä nytkään liian hyvin.”
Kaivon ajattelin itsekin täyttää, mutta mieli muuttui kun tarvitsin viime kesänä vettä glyfosaatin laimennukseen ja ojat olivat kuivia. Onneksi kaivossa on betonirenkaat, joten kanneksi riittää tukeva n. 30 mm vesivanerilevy.
”Eikös se ole niin, että joulukuuset ja juhannuskoivut haetaan naapurin metsästä :)”
Myrskyjen ja hyönteisten kanssa vielä pärjää, mutta joulu on hankalampaa aikaa. Ajattelin vetäistä hirvikarkotteen muutamaan houkuttelevaan kuuseen, jotta saisi isäntä selittää kotona, mikä kuusessa on vialla. Ei vaan ole kelit suosineet karkotteen levitystä syksyllä, kun metsässä olen käynyt.
Saa nähdä, selviääkö nämä kuuset joulun yli.
Onnistumista on vielä vaikea arvioida, kun tilannetta ei ole päästy arvioimaan yhtä kuvaa lukuunottamatta. Sitäkään ei vielä voi arvioida, mihin vaihtoehtoisella menetelmällä olisi päästy.
Energiapuun kasvatusta en minäkään pidä huonona vaihtoehtona. Näkemyseroja tulee vain siitä, miten puustoa kannattaa kasvattaa. Minulla esimerkiksi 12-17 vuotiaissa koivikoissa luontaiset alikasvoskuuset ovat pääsääntöisesti 1-3 metrisiä ja ryhmittäisiä. Jossain on tiheää, toisaalla taas tyhjää ja loput siltä väliltä. Mitään päälle päin näkyvää syytä vaihteluun ei ole. Puustoa koivuista tulee 17-vuotiaassa n. 60 m3/ha eli saman verran kuin sinulla ennen harvennusta. Harvennus tulee ajankohtaiseksi muutaman vuoden sisään huolimatta siitä, että runkoluku on puolet sinun lähtötilanteeseen verrattuna. Siksi en millään voi uskoa, että 3800 koivua ei olisi kärsinyt jo ylitiheydestä ja etteikö jätettävät olisi hoikkia, lumen painolle arkoja tupsulatvoja, joiden kasvun elpymien ottaa useamman vuoden.
En tiedä, miten tämän kokemuksen perusteella yleisesti ottaen suhtaudut uudistamiseen. Suositteletko muokkaamattomaan pohjaan luontaista uudistamista vai uskotko kuitenkin mantran mukaisiin menetelmiin, kun 0,3 ha alankin mätästät istutusta varten. Uudistusaloilla kulkemalla kuitenkin nopeasti huomaa, kuinka epävarma luontainen menetelmä on.
Kyse lienee tästä:
7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat.
Toisaalta määritelmään sisältyy seuraavaa:
Jos 2 momentissa tarkoitetut elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla.
Asetuksessa tarkennetaan asiaa näin:
Metsälain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetaan momentin 7 kohdassa mainituilla elinympäristöillä kohdan mukaisia hietikoita, kallioita, kivikoita, louhikoita, vähäpuustoisia soita ja rantaluhtia, jos niiden ominaispiirteitä ovat erityiset kosteusolot, ravinnetilanne sekä luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puusto vanhoine ylispuineen tai kelopuineen ja lahopuineen.
Kivimuuri voi olla säilyttämisen arvoinen, mutta mielestäni metsälaki ei siihen velvoita.
Itse olen tasan 20 vuotta sitten ensimmäisen kerran varsinaisella harvennuksella ollessani sahannut jalkaan. Noloahan isälle oli näyttää, kuinkä kävi, mutta onneksi oli vain reikä housuissa, eikä reidessä. Hiukan huolimattomasti otin sahan jalan viereen ennenkuin ketju oli ehtinyt pysähtyä. Ei siis ollut paljon kierroksia, mutta melkoinen haava siitäkin olisi tullut ilman viiltosuojausta. Tuon jälkeen ei ole tullut kuin pari naarmua saappaaseen, silti motivaatiota riittää melko vähäisenkin homman takia varusteiden pukemiseen.
Ymmärsinkö oikein, että lehtipuun kasvatus ei tällä menetelmällä onnistunutkaan? Sanoithan kuvasi yhteydessä näin: ”Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään.”
Eli kun lehtipuuta kasvatetaan lähes 4000 rungon tiheydessä, 15-vuotiaana se on jo ylitiheyden seurauksena pilalla. Toivottavasti huominen lumisade tai tuleva talvi muutenkaan ei taivuta runkoja kaarelle. Muualla lehtipuusto otettiinkin kai pääosin pois, joten sen kasvatuskelpoisuudella ei ollut väliä. Ja koska poistuma oli enimmäkseen lehtipuuta, sinulla on nyt jäljellä havupuuvaltainen puusto. Se puolestaan on vastoin kaikkia aiempia puheitasi siitä, kuinka metsää tulisi kasvattaa. Mutta ei se mitään. Kyllä todellisuus vähitellen voittaa, kun tarpeeksi veivataan. Nyt ollaan jo pitkällä, kun liikkeelle lähdettiin suunnittelemistasi 2000 €/ha hakkuutuloista ja vähintään 50 litraisista rungoista eli tuolla tiheydellä n. 200 m3/ha puustosta.
Lisää myräkkää tänään taas luvassa. Kyllä näitä nyt riittää.
Lähetetty: 01.12.2013
Lähettäjä: korpisoturiAina ajankohtainen asia. Seuraavaksi on Niilon vuoro yrittää lisätä puun tarjontaa. Norjaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin luvassa yli 32 m/s, joten kai siitä jotain meillekin saakka riittää.
http://blogi.foreca.fi/2013/12/itse
naisyyspaivaksi-lumimyrakka-
sailyyko-lumi-jouluun-saakka/
