Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tämä lienee puhdasta markkinointipuhetta vailla minkäänlaista asiayhteyttä myyrätuhoilta välttymiseen?
http://www.taimitapio.fi/
tiedote_tukki_tapio.htmlJos oikein olen ymmärtänyt, keilaus ilmeisesti on tarkoitus uusia suht usein, joten raivausten, harvennusten ja vuotuisen kasvun vaikutus tulee tarkistettua siinä yhteydessä ja puustoarvion tekijän välinpitämättömyys tai inhimillisen virheen rooli jää paljon nykyistä pienemmäksi.
Eiköhän halukkaiden puuntuottajien löytymisen ongelma seuraavina vuosikymmeninä ratkea ihan itsestään.
Mikä esitys? Ei ole muuta kuin, että aletaan pohtia verotuksen muuttamista yrittäjämäisyyden ja tilarakenteen kehittämisen edistämiseksi.
Puun takaa, kysyin nimenomaan sinun mielipidettäsi, en ministeriön työryhmän suunnitelmia.
(Kerrotko omin sanoin, miten verotusta sinun mielestäsi pitäisi kehittää ja mitä vaikutuksia sillä olisi?)Otso Huitu: ”Kokeet kertovat myös, että talviravinnon loppuminen on se tekijä, mikä myyräkannan kasvun pysäyttää, eivät suinkaan pedot.”
Onko mahdollista, että paikallisesti loukkupyynnillä voi vaikuttaa luonnolliseen sykliin niin, että romahdusta ei tule, jos huippukin jää tulematta?
Puhukaa niistä puulajien paremmuudesta ja kuusen liiasta suosimisesta tässä ketjussa. Tympäisee tuollainen henkilöön käyvä nälviminen. Jos sitä on pakko harrastaa, niin avatkaa sitä varten oma ketju.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lähetetty: 22.11.2013Omat metsät ei palvelussa vielä ole, joten en ole aiheeseen kovin hyvin tutustunut. Tärkein asia, mitä odotan, on ajantasainen ja luotettava tieto puustosta. Metsäsuunnitelma ei siihen pysty, vaikka jonkinlaista suuntaa antaakin. Hoidon toimenpiteet seuraavan 5-10 vuoden päähän voi arvioimaan itsekin, kun puustotiedot ovat kohdallaan. Kovin kummoista exceliä ei tarvita, kun saa jo optimoitua eri kuvioiden muodostaman teoreettisen kokonaisuuden. Tulosta kun säätää näppituntumalla sopivaksi, tuskin yhdenkään konsultin arvio parempaan pystyy. Toinen taulukko tarvitaan tehtyjen toimenpiteiden kirjaamista varten.
Kokemukseni metsään.fi-järjestelmästä rajoittuu pariin tapaamiseen metsässä. Syksyllä mittamiehet sattuivat paikalle, kun olin raivaamassa erästä kuviota. Sanoivat tekevänsä keilauksen kontrollimittauksia. Hyvä juttu, mutta kun sattumalta osuivat paikalle toiseenkin kertaan, heräsi epäilys, että ihan kaikki ei ole kohdillaan. Onneksi en käsitellyt heidän kontrollialaansa, joten siitä ei virhe syntynyt. Tosin nyt olen käsitellyt, toivottavasti ei ole tarvetta kolmanteen kertaan tulla.
Omassa palkkatyössäni olen kahdessa hankkeessa ollut tekemisissä laserkeilauksen kanssa ja kummassakaan tulokset eivät olleet käyttökelpoisia, vaikka mainosmiehet lupasivat kuun taivaalta. Siksi suhtaudun epäillen menetelmän kykyyn arvioida puustotietoja luotettavasti. Mutta millaisen vaikutelman olette saaneet, jotka tietoja käytätte?
Minä en usko, että Puun takaan lista antaa totuudenmukaista kuvaa tilantesta. Luonnoksessa puhutaan yritysmäisestä toiminnasta. Sen täytyy olla eri asia kuin yritystoiminta, joten pelisäännöissäkin todennäköisesti tulee olemaan eroja. Lisäksi koska puukaupan aktiivisuuden määrää teollisuuden lopputuotteiden kysyntä, myyjän veroprosentin pudottaminen 30/32 -> 20% ei lisää yhtään teollisuuden kykyä ostaa puuta. Vain puun hinnan alentuminen saattaa parantaa jalostustoiminan kilpailukykyä eli lisätä menekkiä, mutta toistaiseksi puun ja lopputuotteen hinta eivät ole kovinkaan hyvin seuranneet toisiaan, joten tuskin tuo veroprosentin rukkaaminen tilannetta muuttaa.
Jos pientilallisten, jotka eivät pysty myymään puuta säännöllisesti, kannattaisi pysyä nykyisessä veromallissa kuluijen vähennyskelpoisuuden takia, heille puun hinnan aleneminen aiheuttaisi tappiota. Tämä on porukka, joka tuottaa merkittävän osan teollisuuden puutarpeesta. Se, että luodaan tarve pienentää leimikoita säännöllisen myyntitulon takia, ei ole tervettä.
Tämä kokonaisuus vaikuttaisi ehkä niin, että pienten tilojen kilpailukyky heikkenisi ja isojen säilyisi ennallaan tai paranisi. Kysymysmerkki on se, mihin suuntaan tiojen hinnat kehittyisivät. Joka tapauksessa pienten tilojen kehittäminen nykyistä kannattavammiksi yksiköiksi olisi vaikeampaa, joten jonkinlainen kastiperustainen uusjako nyt on riskinä. Lisäksi veroprosentin alentamisella voisi olla jonkinlainen vaikutus verokertymään. Kuinka suuri ja mistä puuttuvat rahat kerätään?
Muutosvastarinta on aivan luonnollinen ilmiö ja eri asia kuin kateus. Mielestäni tässä on nyt kyse siitä, että on laadittu hienoja tavoitteita ilman, että keinoista on puhuttu sanaakaan. Näin ollen on myöskin mahdotonta arvioida, mitä se metsän omistamisen tasolla vaikuttaisi ja kenen etua tällä kertaa oikeasti ajetaan. Ymmärrät ehkä paremmin, kun vertaat asiaa metsälakiin. Periaatteessa sääntelyn purku on hyvä asia, mutta nyt ehdotetussa muodossa olet kuitenkin sitä jyrkästi vastaan.
Kerrotko omin sanoin, miten verotusta sinun mielestäsi pitäisi kehittää ja mitä vaikutuksia sillä olisi? Nyt ei kelpaa kliseet yrittäjämäisyyden edistämisestä, haluan ymmärrettäviä termejä ja konkreettisia vaikutuksia.