Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Perkuusta puhuttaessa ollaa otsikon suhteen rajamailla, mutta eihän se estä ketään kommentoimasta booria ja reppuruiskua.
Monet tuntuvat kannattavat puhtaan yksilajisen talousmetsän kasvattamista poislukien ehkä aukkopaikat (tosin niitähän ei asiansa osaavien taimikoissa ole, eihän), mutta itse kuulun toiseen koulukuntaan. Teoriassa ehkä kasvu saadaan täydellisellä perkuulla maksimoitua ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta muut tekijät puhuvat niin vahvasti lehtipuusekoituksen puolesta, että en itse puhtaaksi alkaisi perata. Jopa Tapion 10% yläraja on minusta turhan varovainen.
Ainakin lyhyt kommentti onnistuu. Tosin ensin kirjoitusruutu pitää ”herättää” klikkaamalla esim. lihavointi-painikkeeseen.
Ihan kunnossa ei systeemi vielä muutenkaan ole, rivin vaihto välillä toimii, välillä ei. Toivottavasti nörtit ei karkaa kesälomille ennen kuin homma toimii. Ja toivottavasti kommentteja alkaa tulla ja kolumnin kirjoittajat uskaltautuvat mukaan keskusteluihin. Mahdollista se on jo nyt.
Jees: ”Ainakin useimmiten ”virallinen ohje” kuuluu että lehtipuu kaikki pois jo taimikon perkauksessa.”
En tiedä, mikä virallinen ohje noin kuuluu. Mielestäni vain vesasyntyinen koivu suositellaan kokonaan poistettavaksi.
Hyvän metsänhoidon suositukset 2006 (kuusi):
”Kuusen mailla kasvaa usein monipuolinen lehtipuusto ja pensaisto, jonka tarpeetonta poistamista vältetään.
…
Aukkopaikkoihin jätetään siemensyntyisiä, hyvälaatuisia rauduskoivuja. Kuusen taimikkoon suositellaan jätettäväksi korkeintaan 10 prosentin koivusekoitus.”Leevi: ”Tästä pullotunkkialoituksesta muodostui hyvä keskustelu/kurssi puun kaatamisesta. En ole itse tuota kokeillut, enkä edes omista pullotunkkia.”
Tuolla pohjalla onkin hyvä antaa vinki vaikean puun kaatamiseen pullotunkin avulla. Mutta yleensä ns. parhaat neuvot tulevatkin niiltä, jotka eivät asiasta mitään tiedä.
Puun takaa: ”Gla:n kirjoituksesta paistaa hieman melko turvallisen ja mukavan kaupunkielämän sävy, olenko oikeassa? Kyläpoliiseja ei ole Suomessa ollut enää aikoihin, ja tällä hetkellä lopetetaan keskikokoisten kaupunkien poliisipalvelut. Toiminta keskitetään maakuntakeskuksiin, kun samalla liikkuva poliisi aiotaan lakkauttaa.”
Et ole oikeassa. En pidä hyvänä vallitsevaa keskittämiskehitystä, mutta muutaman ympäristöasioihin erikoistuneen poliisin kouluttaminen ei ole uhka paikallistason toiminnalle.
Ihan vain aloittajan kommennttiin liittyen, ihan noin voimakasta kahtiajakoa ei pitäisi harrastaa kuin kirjoituksessasi teet.
Poliisilla on jo nyt monenlaisia tehtäviä. Läheskään kaikki poliisin tehtävät eivät suoranaisesti ole ihmishenkiä pelastamassa, eikä ympäristöpoliisi ole vaihtoehto jollekin kyläpoliisille. Sen sijaan meillä paljastuu vakavia ympäristörikoksia, kuten jätteiden hautaamisia tai lokafirmojen kyseenalaisia tapoja tyhjentää säiliöitä. Eikä äsken paljastunut linnunmunatapauskaan mittakaavansa takia ihan pikku juttu ole. Mitäpä ne kyläpolisiitkaan päätöikseen tekevät kuin selvittävät peltikolareita, juoppojen nujakointia tai pikkupoikien kaljavarkauksia. Onko se sen tärkeämpää kuin luonnosuojelurikosten selvittäminen? Ei nyt suoranaisesti ihmishenkiä noissakaan ole vaarassa.
Tärkeintä tässä kaikessa on se, että poliisilla ei ole erityistä osaamista ympäristörikosten suhteen. Siksi sitä halutaan hankkia. Minusta siinä ei ole mitään väärää tai huonoa, päinvastoin.
Arto: ”Tässä ketjussa oli kyse pullotunkista puunkaadossa…ei minun käsityksen mukaan pihapuunkaadosta ollut kyse joka taas on aivan eri juttu .”
Juu, ei Leevi alussa pihapuista puhunut. Pointti oli hankalassa puussa, oli se sitten metsässä tai pihalla. Ja koska hankalassa puussa riskit ovat aina isommat kuin tavallisessa, kikkaileminen tarkoitukseen sopimattomien välineiden kanssa ei ole minusta hyvä juttu.
On siinä kaatomiehellä naurussa pitelemistä, kun pullotunkkipuu lipsahtaa väärään suuntaan.
