Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava: ”Kemera-ehdon täyttymistä on odotettu niin metsänomistajien kun Mhy:kin taholla. Liian monessa tapauksessa taimikon kunnostukseen on ryhdytty vasta , kun suunnitelmiin ja toteutukseen on ollut mahdollista saada tukea .”
En kiistä, etteikö tuollaistakin tapahtuisi ja viivästyneessä kohteessa saattaa jossain tapauksessa olla jopa viisasta hiukan odotella, jotta ehdot täyttyvät. Timppa kuitenkin kiteytti tilanteen varsin hyvin.
En tunne kemeran käytäntöjä, mutta jos tuen saamisen ehtona tosiaan on taimikon hoitoa varten tehty suunnitelma, jonka laatimisen aiheuttamat kustannukset korvataan, ei tarvi pitkään ihmetellä mhy:n halua odotella ehtojen täyttymistä.
Eipä ole itselleni tullut mieleenikään laatia suunnitelmaa taimikonhoidosta. Millaisia nuo mhy:n laatimat suunnitelmat ovat?
Jees: ”En myös aivan tulkitse noin tuota e-puun korjuuntuen kasvatustakaan. Ollaan vain siirtymässä vaiheeseen jossa perinnekasvatusideologia on menossa roskakoriin ja aletaan kasvattaa (joko kasvattamalla tarkoituksella tai tarkoituksetta) luomua joka tarpeeseen. Niin polttoon kuin ainespuuksikin.”
Budjettia ei laadita ideologian perusteella. Taustalla on tutkimustieto ja se taas ei tue tapaa, jota nimität luomukasvatukseksi. Se tukee tapaa, jota nimität mantraksi.
Jees: ”Miksi ei mene jakeluun jo aikaa paasaamani varhaisperkauksen pieni myöhennys ja e-puuhakkuun mahdollisimman nopea toteutus.”
Koska juuri sanoit varhaisperkauksen laiminlyönnistä seuraavan korkeintaan pienen tappion.
Minä en pidä ongelmana energiapuun korjuuta. Pidän ongelmana sitä, että korjuu tehdään pieniläpimittaiseen tiheikköön.Ja kun kyse on lehtipuusta, yli 2500 runkoluvulla ei kelvollisen kokoista energiapuuta saada kasvatettua varsinkaan, jos kaikkea ei ole tarkoitus ottaa pois. Lisäksi kun vaihtoehdottomuus-keskustelussa sanoit tällääväsi uudistusalalle lain takia taimia, joiden päälle kasvatat energiavesakon myöhennetyllä varhaisperkauksella, mielestäni tuhoat investointisi kannattavuuden heti alkumetreillä. Homman varmistaa se, että 0,3 ha aukkoonkin otat kaivurin tekemään muokkausta, koska haluat toteuttaa uudistamisen kunnolla. Toisaalta jossain toisessa keskustelussa sanoit kasvattavasi istutuskoivut 1600 tiheydessä, joten ihan varma en kasvatusmenetelmistäsi ole.
Jees: ”Siihen muuten tuli juuri pari miljoonaa lisää tukirahaakin. (Kemerasta supistettiin)
Minkä viestin tuo sinusta valtionkin taholta juontaa?”Että enegriapuuta tarvii korjata. Velvoitteet uusiutuvan käytön lisäämiseksi on tullut ihan eu:sta saakka. Lisäraha ei kuitenkaan ole kannustin kasvattamaan korjuukustannuksiltaan epäedullisia kohteita, koska tuen pariin pääsee muutenkin.
Miten perustelet sen, että varhaisperkaus ja vielä sitä seuraavakin perkaus tai harvennus eivät ole ratkaisevan tärkeitä toimenpiteitä talousmetsässä?
Minusta aiemmin olet kirjoitellut paljon järkeviä kommentteja, mutta viime aikoina mantran vastustamisen myötä mopo on karannut käsistä. Vaikkei tunneta toisiamme, alkaa pieni huoli sinusta vaivata. Kirjoittelin lukijoiden kuviin äsken pihlajaan liittyvän kommentin, ja mieleen tuli tapaus ajalta ennen palstauudistusta. Ekometsätalouden liiton tiedottaja Hannu Hyvönen kritisoi viljelymetsätaloutta ja siksi hän antoi pihlajan vallata kuusitaimikkonsa. Kommentin kirjoitushetkellä muutama vuosi sitten siellä kasvoi Hannun mukaan kolmimetrinen täystiheä pihlajapuusto. Nykytilasta ei ole tietoa, kun luvattua videomateriaalia ei vieläkään ole saatu. Miksi Hannun metsään istutetiin kuusta ja miksi investointi heitettiin hukkaan hoitamattomuudella, sitä en tiedä. Eihän pihlaja huonosti kuutioita tuottavana ole edes energiapuuksi hyvä. Mutta toimintamalli on muuten sukua sinun kommenteillesi. Hoitamattomuudella kuvitellaan saavutettavan hyvä lopputulos. Jos tavoitteena on mahdollisimman aikainen ja tuottava energiapuunkorjuu, kannattaa minusta sekin raivata samalla ajatuksella kuin mikä tahansa puusto. Jätetään vain kasvatettavaksi kelpaava puusto, jolloin saadaan korjuuolosuhteiltaan hyvä kohde, jonka kasvu on mahdollisimman nopeaa. Lisäksi päästään ajoissa valikoimaan huonoimmat yksilöt pois, joten energiaharvennuksen jälkeen jää paras mahdollinen puusto lihomaan ainespuuksi. Hoitamattomuudella kaikilla näillä osa-alueilla annetaan tasoitusta.
Tai vaihtoehtoisesti niin, että miten kemeraa haikailevien isäntien ajatukset muuttuisivat, jos tukea ei olisi saatavilla. Alkaisiko nämä raivata ajoissa, vai jäisikö kohteet kokonaan hoitamatta, kunnes seuraava sukupolvi innokkaana alkaisi laittaa paikkoja kuntoon peraten pahimmat pois ja sitten tilaamalla moton korjaamaan energiapuuta riukumetsästä.
Suorittava porras: ”Tähän asi MHY:stä ja metsäkeskuksesta on otettu metsänomistajiin yhteyttä ja muistuteltu unohtuneista asioista. Tulevaisuudessa , kiitos metsälakiuudistuksen , MHY:ltä tulee palveluja vain maksaville asiakkaille ja vain heidän pyynnöstään . …odotellaan sitten jatkossa entistä aktiivisemmin ”
Tai sitten mhy:ssä havaitaan, että ihmiset pitää saada liikkeelle, kun maksuja ei automaattisesti tilille kilahda. Näin yksityisellä puolella ainakin toimitaan, joten tuskin tulevaisuuden mhy mikään poikkeus on. Niin ainakin toivon, koska muuten mhy kuihtuu pois.
Timppa: ”Toiseksi. Väittääkö joku todella, että perkaukset loppuisivat, jos Kemera loppuisi. Silloin siirryttäisiin toteuttamaan halpoja varhaisperkauksia, minkä seurauksena taimikoiden tilanne paranisi oleellisesti. Eikä metsänomistajilta kuluisi rahaa yhtään enempää.”
Noin voi spekuloida, mutta moniko ihan oikeasti jättää raivaukset tekemättä siksi, että saa tukea? Tiedossa on, että noin ei kannata toimia, joten raha ei voi olla vallitsevana syynä. Jos ei tiedä oikein ajoitetun hoidon merkitystä, tietääkö silloin edes kemeran ehtoja? Veikkaan, että hoitamattomuuteen on siis yleensä muu syy. Jossain rajatapauksissa voi olla syytä hetken odottaa ja vasta sitten perata. Tällainen on esimerkiksi se, että niputtaa useamman kuvion käsittelyn samaan ajankohtaan.
