Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Metsänomistajat ovat todenneet ,että kuusella on helpomi tehdä tulosta.”
Onhan ero koivuun ja mäntyyn ja hirvieläintuhoriskin torjuntaan verrattuna melkoinen.
”Kiertoaika lyhempi ja hehtaarisaanto isompi ,kun männyllä ja kantohinta parhaimmillaan sama.”
Kantohinnan eroja on turha verrata uudistamisvaiheessa. Mutta vertaatko kiertoaikaa ja saantoa samalla kasvupaikalla eli mt-omt:llä?
”Kuusta yritetään tästäkin syystä kasvattaa niissäkin olosuhteissa ,joissa mänty olisi parempi vaihtoehto.”
Voihan vaivattomuus olla yksi syy. Toinen se, ettei tulevista tuotoista (esim. laho, kirjanpainajat jne.) välitetä, kun metsät myydään ennen seuraavaa hakkuuta. Mutta älä nyt vaan unohda hirvieläinriskiä, mikä on varmasti eniten päätökseen vaikuttava tekijä.
”Liian rehevälle maapohjalle istutettujen männiköiden kehittyminen huonolaatuisiksi räkämänniköiksi on edesauttanut valintaa kuusen suuntaan. Luonnollinen valinta räkämännikön uudistamisessa on kuusi.”
Tai koivukin olisi hyvä vaihtoehto, ellei riski olisi niin kova. Mäntysukupolven jälkeen tuoreelle kasvupaikalle kuusi voi olla ihan hyvä vaihtoehto.
”Tällä hetkellä männyn ja koivun osuus on selkeässä kasvussa ja hyvä niin. Tilanne kehityy oikeaan suuntaan. Tätä kehitystä ei ole syytä uhata hirviä demonisoimalla.”
Ei tarvitse demonisoida, muttei myöskään tapasi mukaan vähätellä.
Suurin syy männyn ja koivun suosion kasvuun on varmasti kuivuus, kuumuus, ilmastonmuutoksen myötä kasvava tuholaisriski ja juurikääpä.
AJ: ”Jos turvekorpi puskee lehtipuuta, pystyisikö sitä jotenkin hyödyntämään uuden metsän alkuna, esimerkiksi tekemällä kapeita kaistaleita eli ikään kuin pienaukkoja?”
Lehtipuusto on parhaimmillaankin hieskoivua. Itse en noin hyvää kasvupaikkaa laittaisi hieskoivulle. Korpi on yksi harvoja kasvupaikkoja, jossa kuusi uudistuu kuusikkoon luontaisesti eli jos jossain jk:ta voi kuvitella yrittävänsä niin tuolla.
Kommentti Reiman lapsellisuuteen: Itselläni on tarkoitus, että omaisuuden arvo kasvaa. Lähtötilannetta huonommassa kunnossa olevan metsän arvo tuskin on kasvanut.
”Ketjun metsäpäässä pitäisi kiireesti saada aikaan konsensus kuinka paljon suojellaan ja mitä metsiä.”
Kyllä. Metsärauha. Ja sen jälkeen elokapinoitsijat ja muut trollit kirkon portaille jalkapuuhun, elleivät osaa käyttäytyä.
Metsärauhassa on vain se ongelma, että yhteiskunnassa on liikaa voimia, jotka elävät metsärauhattomuudesta. Nämä eivät tietenkään voi rauhaan sitoutua.
RR: ”Niin ja se ylituotanto lisää puunostajien voittoja ja alentaa puuntuotannon kannattavuutta.”
Teorian ja käytännön ero riippuu lähtöarvojen realistisuudesta.
Meillä ei ole puusta ylituotantoa. Päinvastoin. Monin paikoin puhutaan, miten kestävä hakkuusuorite on ylitetty. Eu:n hiililaskuritkin on punaisella.
Suomessa on ”maksimoitu puuntuotantoa” sotien jälkeen. Tämän seurauksena metsäteollisuuden tuotantomäärä on kasvanut eli puun myyjille on syntynyt parin miljardin markkinat. Olisiko tämä toteutunut harsintametsien surkealla puuntuottopotentiaalilla? Ei tietenkään. Teollisuus olisi sijoittunut muihin maihin. Suomessa olisi kituutettu huonojen leimikoiden takia tehottomalla korjuuketjulla.
Sinäkään et ole hakkuutulojasi saanut itsestään kasvaneista jätemetsistä, vaan hoidetuista talousmetsistä. Miksi tuo jatkumo pitäisi nyt katkaista?
”Kannattavuuden näkökulmasta ei ole mitenkään perusteltua sitoutua johonkin ennalta päätettyyn tapaan, vaan tietenkin toimia kulloinkin parhaaksi katsomansa tavan mukaan.”
Samaaa mieltä. Se taas tarkoittaa sitä, että jk on poissa laskuista.
