Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”itse olen ”selättänyt” kyseisen elukan.”
Niinkö? Minusta hirvi aiheuttaa sinulle kovasti kustannuksia. Niin paljon, ettei ainakaan koivun kasvatusta saa kannattavaksi kuin alta 1% korkokannalla.
Itse päääsin noista tupla- ja triplaviesteistä eroon, kun vaihdoin hiiren. Vanha alkoi vähitellen toimia hiukan epätarkasti.
Hyvä kannanotto. Kokonaisuudessaan se on luettavissa Metsäkeskuksen sivuilla.
Sinänsä mitään uutta ei tullut ilmi, samat asiat on täällä käsitelty moneen otteeseen:
– kuusen ylisuuri osuus uudistusaloista
– hoitamattomuus lisää lehtipuun määrää
– kuivilla paikoilla kuusi on riskialtis valinta
– hirvituhot
– juurikääpäNoista vain yksi tekijä ohjaa päätöksentekoa huonoon suuntaan.
Asiaan on todella vaikeata ottaa kantaa. Tavoite on hyvä, saada kotimaista uusiutuvaa energiaa, työtä ja samalla parantaa metsien tilaa. Kuvan kaltaisten kohteiden korjuu ei olisi taloudellissti kannattavaa ilman tukea, joten oletettavasti iso osa noista jäisi korjamatta. Mitalin toisella puolella on se, hoidettaisiinko metsiä paremmin ja ennenkaikkea ajoissa, jos tukea ei olisi olemassa tai se kohdennettaisiin toisenlaiseen työhön? Kuka tuohon osaa vastata, en minä ainakaan. Tiedän vain sen, että itse en tukien kautta en pyri tulosta tekemään, vaan mahdollisimman järkevän hoidon myötä. Ja sehän ei tuettua energiakorjuuta sulje pois.
Metla kampittaa Puun takaan käsitystä laadusta.
http://www.metla.fi/uutiskirje/
puu/2013-03/viljeltyjen-
luontaisesti-jne.pdfEn epäile tutkimuksen tuloksia, mutta niistä olisi pitänyt tehdä parempia tulkintoja. Keskiarvo ei ole käyttökelpoinen mittari, kun noita asioita arvioidaan. Tiedämme, että takavuosina on tehty virheitä viljelyssä ja että hoitamattomuus heikentää laatua. Ottamalla mukaan virheelliset ja laiminlyödyt kohteet saadaan selville, että tukkiprosentti putoaa virheiden ja laiminlyöntien seurauksena. Onko tuo kiinnostava tieto, onkin ihan oman tarinan aihe. Varmaa on kuitenkin se, että uutisen otsikkoa tullaan käyttämään väärin markkinoinnissa ja politiikassa.
Muistako oikein, että meillä metsämaan määritelmä on kireämpi kuin monessa muussa paikassa? Joskus aiheesta oli keskustelua.
Tarkkaa lukua hiilensidonnan päästöhyvityksestä en muista, mutta mitättömän pieni se on verrattuna Villen kuittaamiin sakkoihin. Olikohan parin prosentin suuruusluokkaa.
Eilen moottoritietä kotiin ajellessani Corolla farmari ohitti minut. Tuli mieleeni, että siinä taitaa olla täydellinen metsämiehen auto. Luotettavuus pitäisi olla huippuluokkaa, käyttökulut kohtuulliset, eikä tuon ikäisessä enää pääomakaan paina. Jessen Touareg on aika äärimmäinen valinta, mutta sihen verrattuna tuo maksaa kalleimmillaankin neljänneksen vähemmän, ajokilometrejä on silloin puolet, ikää 3-4 vuotta vähemmän ja kulutus 6-7 l/100 km pienempi. Sisään mahtuu raivuri tai vaihtoehtoisesti nelihenkinen perhe tavaroineen. Ja kun asiallisesti hoidetulla tilalla tiet on kunnossa, Corollalla pääsee perille paikkoja rikkomatta. Vuodessa ajetaan tyypillisesti n. 20 tkm, josta metsäteitä ahkerimmatkin keskivertotilan omistajat varmaan alta sata ja isommatkin alta tuhat, joten yli 19000 km ajetaan yleisillä teillä. Korkeakorinen neliveto kuitenkin aiheuttaa kustannuksia aina, joten melko kalliiksi metsäteillä ajetut kilometrit tulee, jos ylimääräiset kulut tarpeeseen jyvittää.
Kaksi viimeistä metsäammattilaista, jotka olen metsässä tavannut, ajelevat ihan tavallisella henkilöautolla.
”Täytyy oikaista. Tuomari totesi, että vastapuolen varat riittää mahdollisiin taloudellisiin korvauksiin.”
Kuka tai mikä on vastapuoli ja kenen varoista on kyse? Ovatko siis hoitokunnan jäsenet henkilökohtaisessa vastuussa päätöksestä vai pelataanko tässä yhteismetsän jäsenten varallisuudella?
Durbanin tulos oli Suomen kannalta surkea, tosin vaihtoehtoisesta mallista ja sen vaikutuksista ei ole tietoa. Asialla voi spekuloida loputtomiin ilman, että päädytään faktapohjaiseen tulokseen. Oleellista kuitenkin on myöntää se tosiasia, että neuvotteluissa täytyy tehdä komromisseja. Muuten käy kuten TVO:n ydinvoimalahankkeessa. Valmista piti olla 2009.
Epäilemättä MTK:n Brysselin osastolla töitä on tehty puupohjaisessa energiajutussa. Vaikka MTK:n roolia lopputuloksessa onkin mahdoton osoittaa, tyytyväinen tämän hetken tilanteesta täytyy olla ja varovaiset onnittelut ovat paikallaan.
Se oli lausunto hirvikannan hoitosuunnitelmasta. En minä samanlaista olisi kirjoittanut, mutta kyse olikin ympäristöjärjestön hirvituhoja koskevasta kannanotosta. Nyt olen yhden sellaisen nähnyt. Sellaista viestiä ei siinä ollut, että nykyisen suuruiset hirvituhot kuuluisivat luontoon, joten hiukan voit löysätä pipoa asian suhteen
