Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ympäristöjärjestöt suhtautuvat hirvipolitiikkaan. Tämä johtuu siitä, etten ole nähnyt mitään kannanottoja. Kommenttisi innoittamana katsoin, mitä sll:n sivustolta hakusana ”hirvikanta” tarjoaa. Sieltä tulikin tähän tilanteeseen varsin sopiva asiakirja, nimittäin mmm:lle osoitettu lausunto luonnoksesta Suomen hirvikannan hoitosuunnitelmaksi.
http://www.sll.fi/pirkanmaa
/kannanotot/2013/130430_
lausunto_hirvikannan_hoito
suunnitelmasta.pdf/viewEn minä tuota ihan sanasta sanaa allekirjoita, mutta ilahduttavasti positiivista sisältöä siinä on.
SLL:n mielestä hirvikannan geneettisen perimän monimuotoisuudesta ollaan liikaa huolissaan. Petojen kohdallakaan vastaavaa huolta ei ole.
SLL vaatii kohtuullisuutta hirvivahinkojen käsittelyssä. Perusteluissa mainitaan liikenneonnettomuuksissa sadat kuolleet ja tuhannet loukkaantuneet.
Suurpedot pitäisi huomioida. Tästä ehkä eniten olen eri mieltä, koska nehän huomioidaan jo nyt. Kaatolupien määrää on alennetu siellä, missä petokanta on vahva.
Vastaavasti kuitenkin seuraava kohta on positiivinen sisällöltään, vaikka hiukan paremmin se olisi pitänyt perustella: ”nykyisenkaltainen tiheä hirvikanta vähentää metsäluonnon monimuotoisuuden mahdollisuuksia merkittävästi.”
Lopussa olevat tarinat jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista sivuutan. Kokonaisuutena kuitenkin SLL on laatinyt yllättävän hyvän lausunnon, mikä lienee yllätys monille muillekin kuin minulle.
Ehkä vika ei ole uutisessa. Ehkä ongelma on sukua Tiirolan mainitsemalle asialle:
Metsalehti/Metsauutiset/
2013/9/Tiirola-Lupabyro
kratia-karkottaa-investoinnit/Johan Sipiläkin jossain haastattelussa peräänkuulutti tekemisen meininkiä. Työryhmiä, selvityksiä yms. asioiden pyöritystä kyllä riittää, mutta moni hyväkin asia kaatuu toteutusvaiheeseen. Ilmeisesti työn vaativuus kasvaa eksponentiaalisesti, kun pitäisi jotain konkreettista saada aikaan. Lisäksi julkisen puolen toimijat ovat vapaata riistaa, joten kovin suuri ihme haluttomuus toteutukseen ei ole. Suunnitelmia ja selvityksiä on paljon mukavampi tuottaa, kun ne ei aiheuta vahinkoa kenellekään ja epäkohdista syntyvä kritiikki on helppo kiertää. Totesihan Katainenkin tänään radiossa, ettei ota kantaa oikeuskanslerin Himas-selvityksen moitteisiin, koska ne kohdistuivat hallintomenettelyyn, ei Kataiseen.
Ennen oli mahdollisuus suurentaa kuvia, mutta ei enää. Nykyään zoomaus täytyy tehdä selaimesta näyttöä suurenamalla. Vaihtoehtoisesti kuvan voi kopioida esim. powerpointtiin ja siinä käsitellä. Valitettavasti tarkkuus ei kovin pitkälle näillä menetelmillä riitä, ainakaan haapojen lustoja ei saa näkyviin.
”Oli Tarja tai Anneli Jalkanen kun kirjoitti lehtikuusesta vaihtoehtona hirvien tärväämän koivutaimikon täydennykseksi, minkä viestin tahdoin löytää uudestaan. Missä arkisto/hakemisto?”
Itse käytän googlea. Kun tarkentaa hakua niin, että se tehdään vain osoitteesta metsalehti.fi, aika hyvin halutut asiat löytyy.
Kuusen ja hybridihaavan uhkien vertailu on hiukan hankalaa. Jos haapaa olisi saman verran ja samalla tavoin hoidettuna kuin kuusta, voitaisiin jotain päätelmiä tehdä. Vaan ei ole.
Samaa mieltä olen siitä, että joka lajilla on omat uhkansa ja jos aletaan laskemaan prosentteja yhteen siitä, mitä jokin tauti voi ehkä joskus pahimmillaan aiheuttaa, metsät pitäisi ollaa hävinneet jo kauan sitten. Jostain syystä ainakin Suomessa puuta on enemmän kuin kenties koskaan aiemmin. Eiköhän tuosta määrästä laatupuun määräkin ole kohtuullinen, vaikka viljelymetsätaloutta päinvastaisesta mielestäni aiheetta syytetään (vrt Puun takaan kuva).
6m3, lähde oli mainittu vastauksessani. Mutta jos sinä tiedät paremmin kuin vuosikymmenien ajan käytetty, vakiintunut käytäntö tien rakentamisessa, sallin sen ilon sinulle.
RT-kortit, homekoulut ja kilpailutus liittyy harvinaisen etäisesti tien rakennekerroksiin ja niiden toimintaperiaatteisiin.
Lainaus InfraRyl2006:sta (maarakentamista ohjaava normisto):
”Suodatinkerros (eristyskerros) erottaa rakennekerrokset
ja pohjamaan toisistaan, toimii veden kapillaarista
nousua vähentävänä kerroksena ja johtaa vettä pois
tien rungosta.
Suodatinkerroksen tulee samanaikaisesti
• läpäistä vettä
• estää hienorakeisen alusrakenteen ja päällysrakenteen
materiaalien sekoittuminen keskenään (erottamistehtävä).
Lisäksi kerrokselta voidaan vaatia, että se
• vähentää veden kapillaarista nousua rakenteeseen;
toimii rakennetta kuivattavana kerroksena
• hidastaa ja vähentää roudan tunkeutumista pohjamaahan.
Suodatinkerroksen mineraaliaineksen tulee olla ominaisuuksiltaan
riittävän tasalaatuista. Mineraaliaineksisen
suodatinkerroksen materiaalivaatimukset, kerroksen
sallitut mittapoikkeamat ja tiiviysastevaatimukset
esitetään teknisissä vaatimuksissa.
Suodatinkerros tulee rakenteeseen tarpeen mukaan,
sitä ei tarvita esimerkiksi kalliolla tai louhepenkereellä.
Jos rakenteessa käytetään suodatinkangasta
suodatinkerrosta korvaamassa, osa suodatinkerroksen
tehtävistä siirtyy jakavalle kerrokselle.”Mutta ei minulle ole väliä, millainen käsityksen asiasta haluat pitää. Tämä nyt vain sattuu olemaan asia, jonka tunnen tasan tarkkaan.
