Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Väärin. Tien rakennekerrokset perusmaan päältä lukien ovat seuraavat: Suodatinkerros, jakava kerros, kantava kerros ja kulutuskerros, jos sekin rakennekerrokseksi lasketaan. Hiekasta tehdyn suodatinkerroksen voi korvata suodatinkankaalla. Suodatinkerroksen tehtävänä on estää rakennekerrosten sekoittuminen perusmaan kanssa. Muut kerrokset eivät sekoitu keskenään, niitä ei ole tarvetta millään tavalla eristää, eikä niitä myöskään eristetä. Vain louhepenkan pinta kiilataan hienommalla louheella/murskeella, mutta ei kankaalla.
Noiden juttujen tyhmyys on kovin suhteellista. Monesti asiat oppii vain tekemällä, joten jos virheet jäisi tekemättä, oma kokemus ja osaaminen olisi paljon kevyemmällä pohjalla.
Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen tiettyjen kohteiden hoidon vaatiman ajan arviointi. Tottahan 15 ha raivauksia ja istutuksia yms. hoitotöitä tuosta vain muiden asioiden ohella hoitaa… Mutta kun laittaa sahaan ketjun väärinpäin vielä toisenkin kerran, alkaa jo naurattaa.
Lisää: Juurikäävän merkityksen vähättely. Kun päätehakkuumetsä, jonka arvon on ihan itse arvioinut ja joka osoittautuu lahoksi, ei enää naurata.
Pääoma- ja kiinteät kulut juoksee, vaikka autoa ei käyttäisikään. Jos saat firmalta auton, vaimo voi ajaa ajot perheen omalla autolla.
Firman autoon liittyy puolestaan se ominaisuus, että maksaa siitäkin jossain muodossa pitää, jos omia ajoja ajetaan. Muuten saattaa verottaja kiinnostua. Ja yleensä vain pakettiauto kelpaa firman kuluihin.
Mitä tarkoitat?
Sori 6 m3, mutta nyt en malta olla toteamatta, että suodatinkankaan tarkoitus on pitää tien rakennekerrokset erillään hienojakoisesta perusmaasta. Tien rakennekerroksia sillä eri ole tarkoitus pitää toisistaan erillään, vaikka kankaalla sekin onnistuu.
Ennen teitä rakennettaessa (siis yleisiä, tavallisia teitä) perusmaan päälle ajettiin n. 30 cm hiekkakerros, joka eristi perusmaan muista tien rakenteista. Nykyään tuo hiekka (suodatinkerros) on pääsääntöisesti korvattu kankaalla, koska kangas maksaa paksuudesta riippuen n. 0,5 €/m2 + asennus. Hiekkaa säästyy melkoisesti ja rahaankin, kun 30 cm hiekkaa maksaa ajettuna n. 3,5 €/m2.
Nuo hinnat pätee silloin, kun tehdään isompia kokonaisuuksia. Rautakaupassa myytävän 100 m2 kokoisen suodatinkankaan palasen hintaa en tiedä, mutta veikkaan kertoimen neliöhinnassa olevan 3,14…10.
”En ole vielä keneltäkään kuullut, ja tuskin kuulenkaan perusteluja, miksi metsätiehen ei kannattaisi tehdä nykykalustolle soveltuvaa kunnollista kääntöpaikkaa.”
En ole kyllä kuullut väitettä, miksi kunnollisen kääntöpaikan sijaan pitäisi tehdä huono. Siksi asian perusteleminen on hankalaa.
Muuten, jos olet kestotilaaja, voit lukea lehden netissä ilmaiseksi (näköislehti).
”Kärkkäisen kirjoituksesta kävi selkeästi ilmi , että riittävän laaja ympyrä kääntöpaikkana on paras ratkaisu , kunhan se saadaan pysymään kuivana. T-ja Y- haarat tulevat kysymykseen silloin , kun vesien johtaminen pois kääntöpaikalta on ongelma . Ojaratkaisut on helpompi toteuttaa jälkimmäisten vaihtoehtojen ollessa kyseessä.”
Juuri näin. Minä en voi käsittää sitä, miksi professorin osaamista kyseenalaistetaan, enkä sitä, mikä periaatteellinen vastustus muita kuin ympyröitä kohtaan monilla on. Tehdään mitä tehdään, kunhan se tehdään kunnolla ja olosuhteet huomioiden.
Raimon kommenttiin toteaisin, että km-korvauksen mieltäminen osaksi palkkaa on yksi syy, joka tuo painetta laskea korvausta. Palkka on palkkaa ja kulukorvaus on kulukorvaus. Niitä ei pidä sotkea keskenään.
Suorittava: ”Pienenä vinkkinä voisin kertoa , että tien teossa kannattaa käyttää riittävän karkeaa maa-ainesta , mieluummin mursketta , joka raekoko on yli 45mm ja joukossa nyrkin kokoistakin tavaraa . Tie ja kääntöpaikat saadaan näin kantamaan paremmin .”
Minä en laittaisi noin karkeaa pintaan. Alempiin kerroksiin 0-90 tai 0-64 on sopivaa, mutta pintaan riittää 0-32. Kun tietä höylän kanssa kunnostetaan, hienommasta tavarasta tehdyn pinnan saa muotoiltua sellaiseksi, että se myös toimii.
”Hyvon yllä, Hyvon alla, hyv´ on olla havun alla” 🙂
Todella sääli, että meni konkurssiin.