Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minä en pidä Sini Saarelaa sankarina. Mutta otatko Leevi kantaa 30.9.2013 kommenttiini:
Tavoitteessa ei ole mitään vikaa. Ongelma on siinä, mihin saakka oman käden oikeus on hyväksyttävissä. Minulla ei siihen ole vastausta. Jos olisi, sulkisin silmäni lähihistorialta. Onhan vihreä liike on saanut ihmisiä hereille monin tavoin ja se on yksiselitteisesti hyvä asia. Mutta samalla laillista elinkeinoa harjoittaneet ovat kärsineet laittomista tempauksista.
Minä en osaa vastata kysymykseen tutkimusstrategian suunnasta. Totean edelleen vain, että kannattaa hankkia mainitsemani kirja, ellei parempaa teosta tule mieleen. Siitä todennäköisesti saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä puusta tiedetään. Yleensä noissa kirjoissa on myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla on mahdollista hakea lisätietoa aiheesta. Google on tässä suhteessa huono, koska iso osa tutkimustiedosta ei ole julkisesti netissä, lisäksi osa on vain englanninkielistä, mikä rajoittaa monilla tiedon saantia.
Kokonaan oma asiansa sitten on se, miksi jotkut ostajat tyytyvät huutelemaan huonolaatuisen puun perään, mutta eivät aseta ostettavalle puulle tarpeellisia vaatimuksia. Kun asetetut ehdot täyttyvät, puu on niin myyjän kuin ostajan näkökulmasta riittävän laadukasta, joten pulinat pois.
UM: ”Voisi myös kysyä kasvunopeuden vaikutusta sellupuun laatuun tai puuseppien raaka-aineeksi. Vieläpä kasvunopeuden vaikutus painekyllästetyn puun laatuun saattaisi nopusta esiin. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. kaikille niille ei voi määrittää ”laatua”.”
Aloituksessani mainitsin lannoituksen vaikutuksesta lujuuteen. Lisäksi totesin maaperän vaikuttavan puun ominaisuuksiin, mutten muista miten. Muissa kommentissani viittasin Metlan tutkimukseen puun syntytavan vaikutuksesta tukkiprosenttiin ja osittain samaa asiaa käsitelleeseen Hesarin artikkeliin. Tämän sinä tulkitsit niin, että pointin kadottaneena toistelin laadun käsitettä ilman, että määrittelin asiaa riittävästi. Sen sijaan sinun antisi keskusteluun oli seuraava: ”Suomessa on harjoitettu systemaattista yhteiskunnan tukemaa metsäntutkimusta pian 150 vuotta. Vieläkään ei osata vastata tutkimuksen pohjalta puun kasvunopeuden vaikutuksesta puun laatuun. Mihin veromarkkamme ovat menneet?”
Samalla kun vastaat edellisessä viestissäni esittämääni kysymykseen Kärkkäisen kirjaan perehtymisestä, esitän seuraavan kysymyksen: Mistä tiedät, ettei vastauksia ole?
Liukaisin kommenttisi uudestaan ja kävin läpi, mitä olen kirjoittanut, jossa pointti on mielestäsi ollut hukassa.
UM: ”Puun käyttötarkoitus määrittää puun laadulle asetettavat vaatimukset. Vain huomioimalla jotenkin puun käyttötarkoituksen tai käyttöä edistävät tai haittaavat ominaisuudet , voidaan yksikäsitteisesti vertailla erilaisten puiden ominaisuuksia.”
Olen tästä samaa mieltä. Siksi hyvin kevyesti olenkin käsitellyt laatua ilman, että olen määritellyt sitä tarkemmin. Ainoastaan olen todennut, että laadukkaan puun tulee olla muiden vaadittujen ominaisuuksien lisäksi suoraa. Tämä siksi, että ilman hiusten halkomista käytötarkoituksesta riippumatta suoruus on perusedellytys laadulle. Tosin samassa yhteydessä totesin, että pitää määritellä vaatimukset riittävälle laadulle. Esimerkiksi polttopuun ei tarvitse kovin suoraa olla, mutta liiallinen käyryys heikentää käytettävyyttä.
UM: ”Edellä kirjoitetusta seuraa, että jo otsikkokysymys on virheellinen tai puutteellinen. Oikein olisi kysyä esimerkiksi puun kasvunopeuden vaikutusta rakennuspuutavaran laatuun.”
Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun ei ole kysymys, eikä otsikossa ole mahdollista määritellä asioita yksiselitteisesti. Sen sijaan Kisin kysymys kuului seuraavasti: ”Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen?”
Ei lähtökohta kovin kauas näkemyksestäsi mennyt. Mutta ainahan sinulla on itselläsi mahdollisuus ohjata keskustelua haluamaasi suuntaan määrittelemällä halutut puun ominaisuudet ja pohtia kasvunopeuden vaikutusta niihin.
Tiirola: ”Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista.”
Hienoa!
Tiirola: ”On vaikeaa ymmärtää tällä palstalla käytyä keskustelua asiasta. Minulle asia on täysin selvä.”
Minusta ongelmana on MTK:n osalta se, että riittävän yksiselitteistä tietoa ei ole helposti saatavissa. Lisäksi kun taustalla on vuosikymmenien metsästäjävetoinen hirvipolitiikkaa, ennakkoluulot hallitsevat ajatuksia. Kuten tässä ketjussa esillä olleesta tiedotteesta huomaa, MTK:n tavoitetta ei oltu ymmärretty. Minusta olisi erinomaista, jos julkaisisitte noita 6-sivuisia kannanottoja sellaisenaan. Niistä kävisi yksityiskohtaisesti ilmi se, mihin pyritään. Kun lainsäädäntö ei anna edunvalvonnalle valtaa, ei tietenkään kaikkia tavoitteita aina saavuteta, mutta kun pyrkimys on hyvä, toiminnalle voi antaa tukea. Surullisinta on se, että puuntuottajat MTK:n jäsenyydestä riippumatta lyövät puukkoa selkään, kun pitäisi taputtaa.
