Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Joko MTK julkistaa antamansa kommentit lakiehdotuksesta? Se, että kerrotaan lain kelpaavan, kunhan se on laki metsäelinkeinon harjoittamisesta, on liian ympäripyöreä vastaus. Metsäradiossahan tätäkin kysyttiin, mutta mitään uutta tietoa ei saatu.
Itse en noihin laitteisiin käytettynä sekaantuisi. Uusi maksaa vajaan tonnin, josta alvin ja vuosimenojen vähennysten jälkeen jää n. 500 € maksettavaksi. Jos ostat käytetyn, jota saat korjata, olet jo tappiolla + se vaiva, mikä korjaamisesta tulee. Ja edelleen sinulla on käytetty laite, jota joku muu ei jostain syystä enää halua käyttää.
”Siksi T kun sopii maastoon kuin nyrkki simmuun. Se kalliotöykkä jatkuu myös siellä naapurissa jonninverran.”
Ok, tuota on hankala arvioida paikkaa näkemättä. Mutta kuten toisaalla sanoin, minullakin kääntöpaikalle istuu paremmin T-mallinen kuin lenkki. Toistaiseksi saa kuitenkin olla ilman kääntöpaikkaa, mitä nyt henkilöautolle ja peräkärrylle riittävän kääntöpaikan avaan kun kone sinne tulee. Palstan perukoilla on lähivuosina niin vähän hakattavaa, ettei rekkakelpoisen tien teko kannata. Sen verran kuitenkin tietä korjaan, että henkilöautolla pärjää. 200 tonnin soran hinnalla ei maasturin käyttöä kuitata kuin vuoden tai pari.
Pakkoruotsia. Testissä Touaregin sisarmalli ja eräs hiukan edullisempi auto. Arvatkaa, kumpi osoittautui käyttökelpoisemmaksi teiden ulkopuolella? Toki valintaan vaikuttaa moni muukin asia, mutta hyvä silti on tiedostaa sadantonnin autoille luonteenomaisia piirteitä.
http://www.teknikensvarld
.se/2006/01/31/16459/
provkorning-av-porsche
-cayenne-turbo-och-lada-niva/Moniko oikeasti tarvitsee autoltaan varsinaisia maasto-ominaisuuksia? Kai yleensä metsätyötkin teitä pitkin hoituu, motot ja ajokoneet ovat sitten asia erikseen. Katumaasturin ominaisuudet, jopa ilman nelivetoa, pitäisi siis riittää useimmille, kun niissä on hiukan henkilöautoa parempi maavara. Jos metsäautotiet ovat siinä kunnossa, että sinne uppoaa akseleitaan myöten, on vikaa jossain muualla kuin autovalinnassa.
Jees: ”Käsitykseni mukaan siinä kritisoitiin istuttamisen mielekkyyttä kuuselle jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Ja uudistamista luontaisesti lähinnä kustannusten välttämiseksi.”
Totta. Kuusen istuttamisen mielekkyys on koetuksella, jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Mielekkys on koetuksella aina, jos ennenaikainen tuho on odotettavissa. Kuten vaikka lukijoiden kuvissa olevassa koivikossa. Jostain syystä tuho nähdään vain avohakkuun ja kuusen istutuksen ongelmaksi, vaikka ilmastonmuutoksella uhkailunkin takana on oikeasti niinkin arkinen asia kuin hirvi. Mikä on syy uhkailuun, ellei aiemmin esittämäni kelpaa?
Makasiinin artikkelissa todettiin, että myös koivu kärsii jos kuivuus sattuu kohdalle. Erona kuuseen on se, että koivun kiertoaika talousmetsässä on lyhyempi kuin kuusen eli riski koivulla on siksi pienempi. Jatkuvassa kasvatuksessa puun elinkaari on kuitenkin pidempi kuin hoidettuna jaksollisessa, joten tuota perustetta ei voi käyttää kuusen istuttamista vastaan.
Kustannusten välttäminen on helppoa, mutta ei läheskään aina viisasta. Nettotulojen nykyarvon maksimointi on se, mihin pyritään.
